Loading presentation...
Prezi is an interactive zooming presentation

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Digitála muitalusgiisá (Digigiisá)

No description
by

Saamelaismuseo Siida

on 2 January 2017

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Digitála muitalusgiisá (Digigiisá)

Kudottu lankavyö on harvinainen kolttasaamelaisella naisella. Heidi Gauriloff löysi kummitätinsä kätköistä vanhan kudotun lankavyön. Heidi innostui vyöstä ja halusi valmistaa artesaani-työkseen uuden vyön vanhan mallin mukaan.
Videon pituus: 4:52
Video: Elina Moshnikoff
KOLTTASAAMELAINEN
LANKAVYÖ
Saamelainen keittiö on perustunut vuotuiskiertoon ja luonnonainesten hyödyntämiseen vuodenaikojen mukaan. Ruokaa on valmistettu siitä, mitä on kulloinkin ollut tarjolla. Esimerkiksi Petsamon kolttasaamelaisten ruoka on ollut yksinkertaisen selkeää ja hyödyntänyt eri luonnonaineksia. Ruoka on ollut myös terveellistä ja maistuvaa. Raaka-aineina käytettiin paljon kalaa, poroa, marjoja ja pettua. Pullaleipä, pulla, marja- ja riisipiirakat kuuluivat juhlapyhien tarjoiluun. Terhi Harju kertoo, miksi häntä kiinnostaa kolttien ruokaperinne. Terhi Harju ja Elina Vuoti myös opastavat perinteisten lohipiirakoiden valmistamiseen.
Resepti: Lohipiirakat, Terhi Harjun haastattelu 2:20, Lohikakkujen leipominen 1:21
Hans Mattus,
Junnáás Haanu Hansâ Junnásist,
muuštâš Movshaa eellim.
KOLTTASAAMELAINEN
RUOKAKULTTUURI
NUÕRTTSÄ'MMLAI
KA'DREE'L LIE RÄMMAI
NJALA HUKSEN
LIUVJLEMNUÂTTMÕŠ,
ǨEEUʹŊES
SAIPPUAA
PORONRASVASTA

VÄYLÄN KYLÄN
ASUTUKSESTA

Sáibbo lei ovddešáiggiid vánis gálvu meahccegilážiin, dasgo gávppit ledje guhkkin. Árbedieđu mielde sápmelaččat leat vuoššan sáibbo dahje sovppa gunain ja bohccobuoiddis. Maŋŋelis sáibbo ja sovppa lávejedje vuoššat sáibbovuoššansuvddás (sg. lipeä) ja bohccobuoiddis. Anárjot siste sáibbo lávejedje vuoššat vel 1960-1970-loguid molsašuvvamis.
Liuvjlemnuâttmõš lij nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuõđlaž nuõʹttin šeeʹllemnääʹll, kååʹtt lij õnnum Ǩeuʹŋŋsest Njâuddamjooǥǥâst. nnʼjõžääiʹj liuvjlemnuâttmõš lij tärkka mieʹrtõllum šeeʹllem-mieʹri, šeeʹllemjoouki da šeeʹllemaaiʹji beäʹlest. Tän videost vuäinn, mõõn-nalla liuvjlemnueʹtt liuvjle.
Video sniimmâm da editâsttam:
Elina Moshnikoff
DUOTTARMÁNÁT
MUITALIT

KÄPÄLÄNHEITTO,
KOLTTAKÖNGÄS NEIDEN
ANNA DA LEU'DD
Käpäläverkkokalastus on kolttasaamelaisten perinteinen nuottaverkkokalastusmuoto, jota on harjoitettu Kolttakönkäällä Näätämöjoella. Nykyään käpäläverkkokalastus on tarkkaan säännösteltyä saalismäärien, kalastusporukoiden ja kalastusaikojen suhteen. Oheiselta videolta näkee,
miten käpäläverkkoa heitetään.
Videon kuvaus ja editointi:
Elina Moshnikoff
Syrjäisissä kylissä saippua oli harvinaista, koska kauppoihin oli pitkä matka. Perinnetiedon mukaan saamelaiset ovat keittäneet saippuaa ja suopaa tuhkasta ja poronkuusta. Myöhemmin saippuaa ja suopaa oli tapana keittää lipeästä ja poronrasvasta. Inarinjoki varressa saippuaa valmistettiin itse vielä 1960-1970-lukujen vaihteessa.
SÁIBBO
BOHCCOBUOIDDIS

MOVSHAA EELLIM
TIRRON ELÄMÄÄ
Hans Mattus Junnaksesta
muistelee Tirron elämää.
HUÁŠI ROKKÂM
Gilbbesjávrri skuvllas huksegohte dálvit 2016 njala. Njalla ii leat gal leamaš árbevirolaččat geavahusas Gilbbesjávrri sápmelaččaid gaskkas. Dáin guovlluin dávviriid ja borramušaid leat seailluhan luviin, bukkiin, jiekŋajasaid siste, gáldus dahje geađgerokkiin. Gilbbejávrri skuvllas háliidedje hukset njala, go skuvlla dárbbašii olgoseailluhanbáikki. Njala huksema leat dorjon Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu ja Eanodaga gielda.
NILIAITAN RAKENTAMINEN
Kilpisjärven koulu alkoi rakentaa niliaittaa talvella 2016. Enontekiön Kilpisjärven alueella ei ole perinteisesti käytetty niliaittaa säilytyspaikkana. Entisaikoina tavaroita ja ruokia säilytettiin säilytyslavoissa, koivurankojen päällä, lumen sisällä, vesilähteissä tai kivikuopissa. Kilpisjärvellä haluttiin kuitenkin rakentaa niliaitta, koska koululla ei ollut ulkosäilytyspaikkoja koulupalon jälkeen. Niliaitan rakentamista ovat tukeneet Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu ja Enontekiön kunta.
Sämmiliih tarbâšii hoošijd kuusâi já poccui piemmâmân. Jävrihuáši rokkii tälvipiämmun kuhes-uv maađhij tyehin. Hoošijd rokkii já čuákkejii riidon luáván kuškâđ. Tälviv hoošijd kesittii ergijguin rievâst pááikán. Matti Valle Njellimist muštâl videost huáši rokkâmist Njeellim kuávlust. Matti muštâl, et suu eeči já enni rohháin ennuv hoošijd talle ko sun lâi ucce. Huáši rokkâmân kullii miärádâsah, maid lâi tehálâš nuávdittiđ.
Video kovvejeijee lii Teija Linnanmäki. Video 4:49
KORTTEEN NIITTO
Saamelaiset tarvitsivat kortetta lehmien ja porojen ruokkimiseen. Järvikortetta niitettiin talviravinnoksi pitkienkin taipaleiden takaa. Kortteet niitettiin ja koottiin rannoille kuivumaan suovaan. Talvella kortteet tuotiin tuvalle reessä porojen vetämänä.
Matti Valle Nellimistä kertoo videossa kortteen niittämisestä Nellimin alueella. Matti kertoo, että hänen isänsä ja äitinsä niittivät paljon kortetta silloin, kun hän oli pieni. Kortteen niittämiseen liittyi sääntöjä, joita oli tärkeä noudattaa.
Videon kuvaaja on Teija Linnanmäki. Video 4:49
Anna Lumikivi älšmi nuõrttsäʹmmlai läullamärbbvuõđâst, leuʹddjummšest mueʹdd eeʹjj mââiårra. Anna mušttal, što leeuʹdin mušttled aaʹšši pirr, kook lie tiivti hääʹmest. Leeuʹd mušttle tõʹst, mäʹhtt nuõrttsäʹmmla lie jieʹllam da leuʹdd mušttal pâi mainnaž mâʹst-ne. Anna leuʹddai še suu miõl-leeuʹd, leʹbe "Eeʹled kaavsõs leeuʹd". Tõt mušttal Eeʹled-niõđ pirr, ǩii feʹrttai kueʹđđed suu pieʹllkueiʹm, päärnaipoodd pääiʹǩ da näittlõõttâd Peâttin, ǩii lij puärrsab, ko Eeʹled. Leeuʹdest Eeʹled smeâtt, mäʹhtt son piʹrǧǧad källaz luʹnn.
Fiiʹlm kookkadvuõtt: 3:06
Video: Elina Moshnikoff
ANNA JA LEU'DD
Anna Lumikivi innostui kolttasaamelaisesta leu'dd-lauluperinteestä pari vuotta sitten. Anna kuvailee, että leu'dd on kertova runomuotoinen laulu. Laulut kertovat siitä, miten kolttasaamelaiset ovat eläneet ja leu'dd kertoo aina tarinan jostakin. Anna esittää myös suosikkileu'ddinsa eli Ee'led kaavsõs -leu'ddin. Se kertoo Ee'led-tytöstä, joka joutuu jättämään mielitiettynsä, lapsuudenkotinsa ja naimaan itseään vanhemman Pekan. Leu'ddissa Ee'led pohtii, että miten hän pärjää miehelässä.
Videon pituus: 3:06
Video: Elina Moshnikoff
NUÕRTTSÄ’MMLAŽ
PORRMÕŠKULTTUUR
Säʹmmlaž porrmõš lij vuâđđõõvvâm eeʹjj-jårrõʹsse da luâđ aunnsi äuʹǩǩummša jeeʹres eeʹjjpooddi mieʹldd. Porrmõõžž leät pävvrõõššâm tõʹst, kååʹtt lij leämmaž kuäʹss-a vuäǯǯamnalla. Ouddmiârkkân Peäʹccam säʹmmlai porrmõš lij leämmaž õõutǩeârddsa čiõlǥas da äuʹǩǩääm jeeʹres luâđ aunnsid. Porrmõš lij še leämmaž tiõrvâs da njääʹljstam. Aunnsen õʹnneš jiânnai kueʹl, puõccu, mueʹrjid da pieʹʒʒ. Leiʹbb, viõʹlǧǧesleiʹbb, mueʹrjj- da riiss-šääʹŋǧ leʹjje vueʹss prääʹzneǩveär. Terhi Harju mušttal, mõʹnt suʹst miõl ǩeäss nuõrttsäʹmmlai porrmõškulttuur. Terhi Harju da Elina Vuoti še vuäʹppste äʹrbbvuõđla luõss-šääʹŋǧi raajjmõʹšše.
Reseʹptt: Luõss-šääʹŋǧ, Terhi Harju mainstâʹttemvideo 2:20, Luõss-šääʹŋǧi leiʹbbjemvideo 1:21
Säʹmmla lie siõrram äʹrbbvuõđlaž läullamsiõr leʹbe kaʹdreeʹl siʹjji täʹlvvsiidin, koozz puk oummu noorrâʹtte. Kaʹdreʹl-ärbbvuõtt miâlǥǥâd väjldâʹtteš vääiʹni mâŋŋa, ko säʹmmla aazzteš Lääʹddjânnam beälla, iiǥa Aanrest leämma teänab täʹlvvsiid. Kaʹdreeʹl jeällškueʹtteš 1970-lååǥǥâst da ââʹn nuõrab puõlvvõk lij mättjam kaʹdreel škooulâst. Anna Lumikivi kaʹdreelest lij laukk lappjum da ǩii-ne lij čiõkksest stuuʹl vueʹlnn.
Video kookkadvuõtt: 1:46
Video: Elina Moshnikoff
Kaʹdrell: Mâid kuulak-a niõđ-e ju urcci juugg-u-de-ja
KOLTTASAAMELAINEN
KATRILLI ON ILOINEN RALLATUS
Kolttasaamelaiset ovat tanssineet perinteisiä laululeikkejä eli katrillia talvikylissään, joissa oli paljon väkeä koossa. Katrilliperinne oli jo unohtua sotien jälkeen, kun koltat asutettiin Suomeen, ja koska Inarissa ei ollut tiivistä talvikylää. Katrillia alettiin elvyttää 1970-luvulla
ja nyt nuoret oppivat katrillia esimerkiksi koulussa.
Anna Lumikiven esittämässä katrillissa laukku
on hukassa ja joku on piilossa tuolin alla.
Videon pituus: 1:46
Video: Elina Moshnikoff
Katrilli: Mâid kuulak-a niõđ-e ju urcci juugg-u-de-ja
Uhca Páđár Ovllá, Uula Paadar lea eret Ákšojávrris lahka Guovžajávrri. Son muitala, mo sus bođii badjeolmmoš.
UHCA PÁĐÁR OVLLÁ
Uccâ Páđáráá Uulá ađai Isá Jovn Uulá lii vuálgus Ákšujäävrist, alda Kuobžâjäävri. Uulá muštâl tast, maht sust šoodâi puásuialmai.
Pikku Paadarin Uulan, Uula Paadar on kotoisin Aksujärveltä läheltä Karhujärveä. Uula kertoo, miten hänestä tuli poromies.
PIKKU PAADARIN UULA
UCCÂ PÁĐÁRÁÁ UULÁ
Min Skuvlabirás
Nuõrttsäʹmmlaž neezzneʹst lij häʹrvv kođđum veâuldõs. Heidi Gauriloff kaauni riʹsttjieʹnn škaapp seʹst vuäʹmm kođđum veâuldõõzz. Heidi älšmi veâuldõõzzâst da haaʹlii raajjâd artesaantuâjjan ođđ veâuldõõzz vuäʹmm maall mieʹldd.
Video kookkadvuõtt: 4:52
Video da snimldõõǥǥ: Elina Moshnikoff
NUÕRTTSÄ'MMLAŽ
VEÂULDÕS
Väylän kylä sijaitsee Inarissa, Inarinjärven luoteispuolella. Väylän talot sijaitsevat Väylävuonon rannalla Väyläjoen ja Niipijoen suulla. Inarinsaameksi kylää kutsutaan Vävli. Alue on ikivanhaa asuinseutua, josta on löydetty jo esihistorialliselta ajalta asumisen jälkiä. Tällä hetkellä kylässä on vakituisia asukkaita neljä.
Väylän kylän asumista ja ihmisiä on dokumentoinut Laila Aikio.
VÄVLI SIIJDÂ ASÂMIST
Väävli sijdâ lii Aanaar kieldâst, Aanaarjäävri taveviestârbeln. Väävli tááluh láá Vävlivuonâ riddoost Vävlijuuvâ já Nijbii njäälmist. Kuávlu lii uáli puáris aassâmkuávlu, mast láá kavnum jo ovdâhistorjállâš áigáduvâst aassâm luodah. Tääl siijdâst láá neljä fastâässee.
Väävli siijdâ aassâm já ulmuid lii dokumentistám Laila Aikio.
Heahtá skuvlla sámeluohkáid oahppit ovdanbuktet ássanguovlluset ja sohkaduogážaset. Sámeluohkáid oahppit leat bidjan dieđuid Eanodaga gártái ruovttubáikkiset ja sohkaguovlluideaset mielde. Dát ovdanbuktin lea oassin Duottarmánát máilmmis -prošeavtta.
Hetan koulun saamenluokkien oppilaat esittelevät asuinalueensa, asuinpaikkansa ja sukutaustansa. Saamenluokkien oppilaat ovat sijoittaneet tietonsa Enontekiön kartalle kotipaikan ja sukualueiden mukaan. Tämä osio on osa Duottarmánát máilmmis -hankkeen toimintaa.
TUNTURILAPSET
KERTOVAT

PIENI OPAS
PERINTEEN
TALLENTAMISEEN

Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hanke
- Hankkeen tarkoituksena on saamelaisen perinteen tallentaminen yhteisön tarpeista lähtien. Perinteen tallentamisen lisäksi tavoitteena on eri sukupolvien kohtaaminen ja tieto-taidon siirtäminen eteenpäin.

- Hankkeen toteutusaika on vuoden 2016 huhtikuusta lokakuuhun.

- Hankkeen rahoittajana on Museovirasto.

- Saamelaismuseo Siida on kokeillut hankkeessa uutta toimintatapaa, jossa perinnetietoa tallennettiin saamelaisyhteisöjen ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
Mitä tarkoittaa perinnetieto tai árbediehtu?
- Perinnetieto on kokemusperäistä tietoa, jota kerätään jatkuvan ympäristön huomioimisen kautta jastä jaetaan yhteisön jäsenten kesken.
Perinnetieto on luonteeltaan hiljaista tietoa. (Inkeri Markkula ja Elina Helander-Renvall 2014, Ekologisen Perinne Käsikirja.)

- Árbediehtu on saamelaisten kollektiivista viisautta ja taitoja, joita he ovat vuosisatojen ajan käyttäneet elinkeinojensa kehittämiseen. (Jelena Porsanger ja Gunvor Guttorm 2011, Building up the Field of Study and Research on Sami Traditional Knowledge (árbediehtu).)

- Árbediehtu siirtyy sukupolvelta toiselle suullisessa muodossa sekä käytännön ja kokemuksen kautta, ja tämän sukupolvien jatkumon kautta sitoo yhteen menneen, tämän päivän ja tulevaisuuden. (Jelena Porsanger ja Gunvor Guttorm 2011, Building up the Field of Study and Research on Sami Traditional Knowledge (árbediehtu).)

Mitä tallentaa?
Pohdi mitä haluat tai haluatte tallentaa. Kootkaa porukka ja aloittakaa perinteen tallentamiseen liittyvän idean toteutus kokoontumalla, miettimällä ja haaveilemalla siitä, mitä haluaisitte tai aiotte tehdä. Antakaa ajatuksen virrata, ideoikaa ja fiilistelkää. Mikä olisi se aihe, jota kannattaisi tutkia, toteuttaa ja tallentaa yhdessä? Kirjatkaa ideoita paperille ja valitkaa niistä se, jota lähdette toteuttamaan.

Jos aiot tallentaa perinnettä yksin, makustele ideaasi, kirjaa ajatuksesi ylös. Kerro ideastasi mieluusti jollekin kaverillesi, sillä idean kertominen ääneen selkeyttää ajatuksiasi. Lisäksi saatat saada toteuttamiskelpoisia vinkkejä ja ehkäpä myös tallennuskaverin.
Ryhmähenki ja pelisäännöt
Jos työskentelette ryhmässä ja ideanne on selkiintynyt, ryhmän on hyvä kokoontua sopimaan asioista ja pelisäännöistä. Pelisäännöt kannattaa sopia jo ensimmäisen tapaamisen aikana.
Tehkää esimerkiksi näin:
1. Miettikää, mitä teidän ryhmälle pelisäännöt tarkoittavat.
2. Kirjoittakaa ylös mieleen tulleet asiat.
3. Miettikää kirjoitettujen asioiden pohjalta, miksi yhteisiä sääntöjä tarvitaan.
4. Sopikaa oman projektinne osalta ainakin seuraavista asioista ja kirjatkaa sopimanne asiat ryhmänne pelisäännöiksi: Tapaamisajat, paikat, vastuualueet, tiedottaminen, uusien jäsenten mukaan ottaminen.
5. Pohtikaa myös seuraavia asioita ryhmän kesken: Tunnenko jokaisen? Saako ryhmämme jokainen jäsen äänensä kuuluviin? Miten varmistamme, että jokaisen mielipidettä kuunnellaan?
Mitä aiotaan tehdä?
Kun on löydetty innostava idea ja koottu hyvä ryhmä, on aika ryhtyä toimeen. Ensiksi määritellään tavoitteet. Tavoitteet määrittelevät sen, mitä jatkossa tehdään ja miten. Ryhmän tavoitteiden lisäksi jokaisen kannattaa miettiä myös omat tavoitteensa.

- Päätavoitteen on oltava selkeä ja saavutettavissa.

- Päätavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös pienempiä välitavoitteita, jotka ovat konkreettisia ja helposti saavutettavia.

- Kehut itselle ja ryhmälle ovat paikallaan aina, kun välitavoitteita saavutetaan.
Toteuttamissuunnitelman laatiminen
Tavoitteiden määrittelyn jälkeen on aika suunnitella toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuvat. On siis suunniteltava, mitä pitää tehdä ja milloin. Suunnitelmaa tehdessä kannattaa miettiä mahdollisimman tarkkaan ja selvästi, mitä tehdään ja miksi. Luoda aikataulu ja pohtia, että kuinka kauan kunkin tehtävän hoitamisessa menee, ja missä järjestyksessä asiat kannattaa hoitaa. Aikataulun ei kannata olla liian tiukka ja onkin tärkeää miettiä realistisesti, kuinka paljon kunkin tehtävän suorittamiseen menee aikaa. Jo tässä vaiheessa kannattaa varautua viivästyksiin, jotka ovat tekijöistä riippumattomia.
Suunnittelukartta
Suunnitteluun ja aikatauluttamiseen hyvä apuväline on suunnittelukartta. Suunnittelukartta on helpoin tehdä isolle kartongille. Kartongille merkitään projektin otsikko, vasemmalle puolelle kirjoitetaan projektin isot työt, alareunaan merkitään aikajana ja isoihin töihin liittyvät pienemmät työt kirjoitetaan vaikka post-it lapuille ja kiinnitetään ne kartongille siinä järjestyksessä, jossa ne täytyy tehdä. Tavoitteena on kattava, mutta yksinkertainen kartta.
Organisointi ja työnjako
Tässä vaiheessa on jo tiedossa, mitä pitäisi tehdä ja milloin, jotta haave toteutuu. Ennen töihin ryhtymistä on tärkeää sopia yhdessä niiden jakamisesta.Työnjako varmistaa, että kaikki tulee tehdyksi. Jos työnjaosta ei ole sovittu, asiat saattavat jäädä hoitamatta.
Tekijänoikeusjärjestöjä
Musiikin, kuvien ja videoiden tai tekstien tuottajilla on tuottamaansa materiaaliin tekijänoikeudet. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijällä on oikeus määrätä teoksen käytöstä ja käytön ehdoista. Tekijänoikeuksia voidaan erillisillä sopimuksilla luovuttaa joko kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle.

Usein tekijänoikeuksien haltijat, esim. eri alojen taitelijat, valtuuttavat tekijänoikeusjärjestöjä hoitamaan tekijänoikeusasiat puolestaan. Tekijänoikeusjärjestöt valvovat ja myöntävät käyttöoikeuksia valvomansa materiaalin käyttöön. Esimerkiksi musiikin käyttöoikeuksia voi tiedustella esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramexista.
www.teosto.fi
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto
www.gramex.fi
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys
www.kopiosto.fi
Tekijöiden, esittäjien ja kustantajien yhteysjärjesto
www.sanasto.fi
Tekijöiden, esittäjien ja kustantajien yhteisjärjestö
www.kuvasto.fi
Visuaalisen alan taitelijoiden tekijänoikeusyhdistys
www.tuotos.fi
AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys
Ilmaisia ohjelmia
Videoiden, kuvien ja äänen käsittelyyn löytyy paljon ilmaisohjelmia. Ohessa listattuna muutamia Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hankkeen aikana käytettyjä ilmaisohjelmia.
Prezi
internet-pohjainen työkalu visuaalisten esitysten tekemiseen.
Audacity
ilmaisohjelma äänitteiden ja äänen käsittelyyn.
Movie Maker
helppokäyttöinen ja yksinkertainen videonkäsittelyohjelma PC-laitteissa.
HitFilm Express
edistyneemmille harrastajille suunnattu videonkäsittelyohjelma.
Picasa
kuvankäsittelyyn ja arkistointiohjelma.
iMovie
elokuvatyökalu Applen laitteissa.
Min Skuvlabirás
Muotkejávri
Bálojohnjálbmi
Guhttás
Gárásavvon
Heahttá
Neakkel
Bealdovuopmi
Ergon-Duomma-Ánne -Ándde ja Ovlla-Ovlla-Máreha -Máren-Elle
Gova-Lásse-Joavnna-Lars-Jona -Inger-Ánne
Gadjá Nillá Biret Biret Hilkka Pigga Ibbá

ja Sire-Aslaga-Magreda Biret-Elle
- 4 máná eadni
Full transcript