Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet

Edustuksellinen, osallistava ja suora demokratia
by

Jarmo Röksä

on 6 August 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet
Jarmo Röksä
Humanistinen ammattikorkeakoulu - Humak
Hallinto ja politiikka
Olemme yhteisöjen jäseniä
perhe, työpaikka, järjestö, kunta, maakunta, Suomi, EU
kansalainen ottaa tavalla tai toisella osaa yhteisönsä asiohin
Yhteisön ja yksilön väliset keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet
Yhteistä elämää ohjaavat säännöt, ristiriitojen ratkaisukeinot & sovittelu sekä tavat olla ja toimia yhdessä
Demokratia on kansanvaltaa
•Demokratian perusajatus on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa
•Kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön ja oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin
•Kansalaisella oikeuksia ja velvollisuuksia. Valtio takaa oikeuksien toteuttamisen ja turvaa niitä, vastaavasti yksilön tulee noudattaa lakeja ja säädöksiä.
•Sääntöjen noudattamisvelvollisuus
•Säännöt voi muuttaa vain demokratian keinoin: osallistumalla ja vaikuttamalla > tekemällä politiikkaa
Aikaisemmin käsiteltiin:
•hallinto, valta, politiikka ja organisaatio
•hyvä hallintotapa
•poliittinen koneisto ja sen toiminta
•kansanvallan komentoketju: Kansalaiset <> eduskunta< > hallitus< > virkamiehet
Tällä tunnilla käsitellään
Kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja demokratian käsitettä
Demokratian tunnuspiirteitä
•Vapaat ja rehelliset vaalit
•vastuunalainen hallitus
•kansalaisten perusoikeudet
•demokraattinen kansalaisyhteiskunta (ns. kolmas sektori > myös kansalaisten järjestöt ja yhdistykset ovat kansanvaltaisesti muodostettuja. Järjestöjen tulisi noudattaa demokraattisia periaatteita.
•riippumaton joukkotiedotus
Demokratian arvot
•Yksilön vapaus
•oikeusvalta
•tasavertaisuus ja suvaitsevaisuus
Vaikka demokratiassa noudatetaan enemmistöperiaatetta, aito kansanvalta ei voi olla enemmistön diktatuuria, vaan siihen kuuluu vähemmistöjen ja erityisryhmien mielipiteiden huomioon ottaminen ja heidän oikeuksistaan huolehtiminen.
Edustuksellinen demokratia
•Parlamentaarinen demokratia
•Kansalaiset valitsevat vapailla vaaleilla päätöksentekijät keskuudestaan
•Valitut edustajat ovat vastuussa kansalaisille
•Osallistuminen: vaaleissa (äänestäminen, ehdokkuus), puoluetoimintaan osallistuminen
•Valtaosa päätöksenteosta tapahtuu valittujen edustajien kautta niin kunnissa kuin valtiossakin
Demokratian muotoja
•Edustuksellinen demokratia
•Osallistuva demokratia
•Suora demokratia
Millaisia haasteita tällä voi olla?
Vaalit
•Vaalit ovat välittömät
•Vaalit ovat suhteelliset
•Vaalit ovat salaiset
•Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
Puolueet
•Edustukselliseen demokratiaan liittyvät puolueet
•aatteellisia yhdistyksiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin
•puolue tavoittelee valtiollista valtaa ja ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin
•Ajavat jäsenistönsä etuja, puolueen rekisteröimiseen vaaditaan 5000:n allekirjoittajan kannatus

Mutta: puolueisiin kuuluu vain 5% suomalaisista.
Valitsijayhdistykset
Myös valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita vaaleihin:
Kunnallis ja srk-vaalit: 10 kannattajaa
Eduskuntavaalit 100 äänioikeutettua ehdokkaan vaalipiiristä
Europarlamenttivaalit 2000 äänioikeutettua
Presidentinvaalit 20.000 äänioikeutettua he
Edustuksellisen demokratian idea
•Päätöksenteko ja päätettävät asiat ovat monimutkaisia ja vaativat perehtyneisyyttä
•Kansalaisilla on oikeus olettaa, että päätökset ovat oikeudenmukaisia ja harkittuja. Päättäjät ovat vastuussa äänestäjille >
•Kansalaisilla on oikeus vaihtaa edustajat
•Poliitikkojen on kuunneltava kansaa ja perusteltava päätöksensä
•Päätöksenteon läpinäkyvyys
Edustuksellisen demokratian haasteita
•Edustuksellinen demokratian ylläpito ja uusintaminen on yhä pienenevän ihmisryhmän käsissä.
•Kansalaisten mielestä poliitikot ja puolueet tuntuvat reagoivan kankeasti tai ei ollenkaan kansalaisten odotuksiin ja vaatimuksiin.
•Politiikkaa tehdään nyt mieluummin asiakohtaisesti, ei kokonaisvaltaisesti.
•Politiikka etääntyy kansalaisten arjesta
Osallistuva demokratia
•Periaate, jonka mukaan kansalaisten on oltava mukana vaikuttamassa päätöksentekoon
•Lakialoitteiden lausuntokierrokset > kansalaisjärjestöt
•Oikeus osallistua itseään koskeviin päätöksiin (erit. Kunnallisvaalit)
•Neuvoa-antava kansanäänestys, Suomessa kaksi kertaa (valtio), n. 50 kunnallista
•Otakantaa.fi >
Osallistuvassa demokratiassa on tärkeää, että
•kansalaiset voivat nostaa päätöksentekoon heille tärkeitä asioita. Päättäjät tai media eivät saa sanella, mistä asioista politiikassa milloinkin puhutaan
•kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan jatkuvasti sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla
•kansalaisilla on riittävät tiedot ja taloudelliset mahdollisuudet osallistumiseen.
Suomen perustuslaissa kansalaisten oikeus osallistua nostetaan erityisesti esiin: ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”.
Suora demokratia
•Sveitsiläismallinen demokratia, jossa kansanäänestysten tulokset sitovat päättäjiä
•Usko, että kansalla on kykyä ja halua päättää yhteiskunnallisista asioista itsenäisesti
•Usein nähdään edustukselliselle demokratialle vastakkaisena
•Hallinnon eri tasoilla voidaan näitä kuitenkin käyttää rinnakkainkin
•Pystyvätkö ihmiset perehtymään päätösvaihtoehtoihin – onko ihmisillä aikaa tutustua eri vaihtoehtoihin?
Suora demokratia
•Kriitikot sanovat: ei ole suurissa yhteisöissä tehokas tai aina edes mahdollinen tapa saada päätöksiä aikaan.
•Puolustajat sanovat: digitalisoitumisen ja internetin myötä teknologia mahdollistaisi helpomman suoran osallistumisen

Haasteena tietoturva ja ns. varma tunnistautuminen?
Perus- ja ihmisoikeudet antavat meille oikeuden osallistua
Perus- ja ihmisoikeudet
•Perusoikeudet > Suomen perustuslaki
•Ihmisoikeudet > kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat (EU, Eueoopan neuvosto, YK, ILO jne.)
•Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittelevät yksilön oikeuksille kansainvälisesti noudatettavan vähimmäistason, kansallisilla perusoikeuksilla voidaan turvata tätä korkeampi taso
•Suomen perusoikeudet noudattavat kansainvälisten ihmisoikeusasiasopimusten linjaa
Perusoikeuksien jaottelu
•vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. yhdistymisvapaus, uskonnon vapaus)
•osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen vaaleissa)
•yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin)
•hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään toimentuloon)
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vs. Suomen valtio: EIT:n langettavista päätöksistä suurin osa koskee liian pitkiä oikeusprosesseja Suomessa. Suomella on moninkertainen määrä näitä verrattuna esim. naapurimaihinsa.
”Kansalaistaidot”
•Hyvä kansalainen omaa riittävät tiedot ja taidot
•Henkilökohtainen suhde perustaviin arvoihin, jotka koskevat: vapautta, tasa-arvoisuutta, veljeyttä, vastuuta, oikeutta, oikeuksia, sääntöjä, lakeja, suvaitsevaisuutta, identiteettiä, uskontoa, etnisyyttä ja sukupuolta
•Tiedot: yhteiskunnan pelisääntöjen ja vallanjaon ymmärtäminen, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteiden tuntemus ja oman yhteiskunnan historian tuntemus
Tiedot ja kyvyt liittyvät siihen, miten kansalainen pystyy hahmottamaan todellisuutta, ajattelemaan kriittisesti ja osallistumaan kyvykkäästi yhteiskunnan toimintaan
Aktiivinen kansalainen hallitsee
Viestintätaitoja, keskustelutaitoja,
taidon elää yhdessä,
kyvyn ratkaista ristiriitoja ilman väkivaltaa, neuvottelukykyä,
kyvyn osallistua julkiseen keskusteluun,
kyvyb ajatella kriittisesti ja osallistua yhteiskunnalliseen elämään (niin halutessaan)
Muista
Kunnallisdemokratia
Arjen tärkeimmät päätökset tehdään kunnissa.
Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekoa ja taloutta koskeva yleislaki.

Kuntalakia uudistetaan avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Mediakratia?
Onko medialla valtaa?
•Mediaa kutsutaan neljänneksi valtiomahdiksi - mediakratia
•Tiedotusvälineet käyttävät valtaa ja ilman vapaata tiedonvälitystä ei ole kansanvaltaa
•Yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistaja ja vallanpitäjien kriitikko
•Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaja
•Pakottaa päättäjiä perustelemaan tekonsa
Mediakratia
•Medialla on valtaa
•Toimii portinvartijana, mitkä asiat nousevat esiin, millä on uutisarvo – ja sen mistä vaietaan
•Mitkä asiat jäävät marginaaliin
•Valtamediat kuuluvat yrityskonserneihin. Vaikuttaako tämä uutisointiin?
•Kuka valvoo mediaa? Laki, median kuluttajat ja media itse (Julkisen sanan neuvosto)
Miten valvonta vaikuttaa mediaan?
Median rooli nykyisin?
•Onko median viihteellistyminen uhka kansanvallalle?
•Silanderin mediakenttä? Mitä ajatuksia tämä herättää?
Silanderin mediakenttä
Hmm...
George Orwellin romaanissa 1984 totalitaarisen yhteiskunnan valtaapitävät julistavat, että ”tietämättömyys on voimaa”
Onko sosiaalinen media lisännyt kansalaisten mediavaltaa? Huomio suorasta vaikuttamisesta vaiko asioiden helpompi esiintuominen mediasta riippumatta?
Media ja demokratia Suomessa raportti
Toimiva kansanvallan ja median välinen suhde
•Demokratiassa päätöksenteon on perustuttava kansalaisten vapaaseen harkintaan ja sen pohjalta tapahtuvaan julkiseen mielipiteenmuodostukseen.
•Demokratia toteutuu parhaiten, jos kaikilla kansalaisilla on tasapuolinen pääsy kaikkeen, myös keskenään ristiriitaiseen ja epätäydelliseen päätöksen tekoon vaikuttavaan tietoon ja informaatioon.
•Demokratiassa medialla on keskeinen vastuu tasapuolisen informaation- ja tiedonvälityksen toteutumisesta ja julkiselle harkinnalle perustuvan kansalaiskeskustelun järjestämisestä.
Kansanvallan ja median ongelmia Suomessa
Päätökset tehdään usein ennen julkista keskustelua ja mielipiteenmuodostusta. Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun konsensushakuisuus merkitsee käytännössä, että julkisuudesta pyritään karsimaan erimielisyydet ja ristiriitaiset näkökulmat.
Kansalaisilla ei ole tasapuolista pääsyä kaikkeen olennaiseen tietoon ja informaatioon. Poikkeavien mielipiteiden on vaikea päästä esille julkisuudessa. Valtamedian voimakas pääkaupunkiseutukeskeisyys aiheuttaa näkökulman yksipuolistumista.
Kansanvallan ja median ongelmia Suomessa
Median vastuu kansalaisten informoinnista ja keskustelun järjestämisestä on epäselvä. Poliitikkojen lisäksi myös journalistit kärsivät luottamuspulasta. Kansalaiset suhtautuvat epäilevästi median käyttämään valtaan.
Tiedonvälitys on myös liiketoimintaa. Uhkana on, että viestintäkonsernit hylkäävät demokraattisen ja kulttuurisen tehtävänsä ja keskittyvät pelkästään voiton hankkimiseen.
Median viihteellistyminen näkyy jo ns. "asiamedioissa"
Kansalaisosallistuminen voidaan jakaa
Sovinnaiseen
vs protestiosallistumiseen
Sovinnaisella osallistumisella
tarkoitetaan osallistumista ”järjestelmän sisällä”, esimerkiksi äänestämistä tai yhteydenottoa hallintoon tai päättäjiin. Sovinnaisen osallistumisen tavat ovat laillisia ja yleisesti hyväksyttyjä tapoja vaikuttaa.

Protestiosallistumista
ovat esimerkiksi mielenosoitukset, laittomat lakot, turkistarhaiskut ja kansalaistottelemattomuuden eri muodot. Aina protestiosallistuminen ei vaadi joukkoliikettä: totaalikieltäytyjät protestoivat yksilöinä valtion väkivaltakoneistoa vastaan.
Äärimmäinen yhteiskunnallinen protestoiminen ei liity demokratiaan
väkivaltaisuudet, esimerkiksi mellakat, terrori-iskut ja vallankaappausyritykset.
Kansanvallassa ihmiset ovat sopineet, että päätökset tehdään edustuksellisen demokratian pelisääntöjen mukaan.
Money talks?
1900-luvun lopun taloudellinen kansainvälistymis- ja globalisaatiokehitys sekä rahamarkkinoiden vapauttaminen ovat heikentäneet julkisen vallan kykyä kontrolloida monia talouselämän osa-alueita ja toisaalta vahvistaneet suurimpien liikeyritysten poliittista painoarvoa.
Sanelevatko taloudelliset kysymykset poliittisen agendan?
Useat valtiot ovat sitoutuneet ideologisiin tavoitteisiin, jotka ovat kokonaan tai osittain yhtenevät elinkeinoelämän näkemysten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi laajalti hyvinä pidetyt tavoitteet, kuten taloudellinen kasvu, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja työllisyyden edistäminen.
Talouskasvu - kestävä kehitys - ekokatastrofi?
Demokratian haasteita
passiivisuus
irtaantuminen ja syrjäytyminen
tietojen ja taitojen vajavaisuus
keskustelun puute
ääriliikkeet
Kansanvallan toimivuus vaarantuu, jos
poliittinen eliitti erkanee kansasta
byrokratia lannistaa demokratian
politiikka pakenee demokraattista päätöksentekoa.
Vaikuttamisen tapoja
Arjen valinnoissa

kyse on omaan elämänpiiriin keskittyvästä poliittisesta toiminnasta. Kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvät päätökset ovat tyypillistä arjen politiikkaa.
Julkiseen keskusteluun osallistuminen

tarkoittaa kansalaisten keinoja tuoda mielipiteensä esiin epävirallisia kanavia pitkin. Tällaisia keinoja ovat mielipidekirjoitukset, pamfletit tai vaikkapa yhteiskunnallisesti kantaa ottavat laulut.
Ryhmäksi järjestäytyminen
tarkoittaa, että ihmiset kokoontuvat yhteen ja muodostavat ryhmän tai muodollisemman järjestön, joka ajaa sen jäsenille yhteisiä tavoitteita.
Päätöksentekoon osallistuminen

muodollisia keinoja, joiden avulla kansalaiset voivat vaikuttaa julkiseen päätöksentekoprosessiin, esimerkiksi kuntien ja valtion päätöksiin.
Moderneja vaikutuskeinoja
•ostoboikotit
•nettikampanjat, nettiadressit
•kadun- ja talonvaltaukset
•Flashmobit
Uusia verkko-osallistumisen keinoja
•Otakantaa.fi (10 vuotta, uusittu juuri)
•Kansalaisaloite.fi
•EU:n kansalaisaloite (http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/welcome?lg=fi)
Kansalaisten omat sosiaalisen median yms. kanavat
Summa summarum
äänestä, liity jäseneksi, ole aktivisti, käytä oikeuksiasi, hanki tietoa, keskustele, vaikuta, kuluta harkiten
Kiitos!
Jarmo Röksä
Humak, Turku
twitter @roexae
Luennon lähteinä on käytetty pääasiassa
kansanvalta.fi
,
otakantaa.fi
-sivustoja sekä omia luentoja
Vaikuttajan strategisia kysymyksiä
Mikä on toiminnan päämäärä?

Mihin halutaan vaikuttaa, eli mikä on toivottu tulos?

Mitä täsmällisemmin on selvillä toivottu päämäärä, sitä helpompi on suunnitella, mitä tehdään.
Vaikuttajan strategisia kysymyksiä
Kuka päättää?

Kuka asiasta päättää tai kenelle asia kuuluu?
Miten, missä ja milloin päätökset syntyvät, eli millainen on päätöksenteon kulku?

Vaikuttaakseen käynnissä olevaan asiaan on
oltava ajoissa liikkeellä ja kohdistettava vaikutustyö oikeisiin päättäjiin
.
Vaikuttajan strategisia kysymyksiä
Miten toimitaan?

Mitkä ovat ne keinot, joilla oma ääni saadaan kuuluviin?

Mikä on missäkin vaiheessa paras tapa saada aikaan toivottu tulos?
Kansalaisyhteiskunta
Full transcript