Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

kemikalisoiminen

No description
by

Mirja Mäkinen

on 28 October 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of kemikalisoiminen

Kemikaalipäästön kulkeutumisreitit ja seuraukset ovat riippuvaisia päästöaineen sekä päästöpaikan ja -reitin ominaisuuksista. Vuototilanteessa aine voi joutua ilmaan, maaperään ja/tai veteen. Aineen jakautuminen näiden kesken vuodon jälkeen on riippuvainen aineen fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Kulkeutumisen kannalta tärkeitä muuttujia ovat aineen haihtuvuus, vesiliukoisuus, rasvahakuisuus ja kiinnittyvyys maa-ainekseen tai sedimenttiin.
Ympäristön Kemikalisoiminen
Kestävän kehityksen ympäristönsuojeluun perustuvat lähtökohdat
Elena Loutchina
Mirja Mäkinen
Heidi Nurminen
Anne Tarvainen

Pari juttua alkuun:
elämme kemikaalien ympäröiminä, niitä on ruuassa, kosmetiikassa, pesu- ja suoja-aineissa, tekstiileissä, lääkkeissä, jne., jne.
kemikaaleja on PALJON!!!
maailmassa n 100 000 erilaista kemikaalia, uusia kehitetään jatkuvasti
EU:n alueella valmistetaan tai maahantuodaan 30 000 erilaista kemikaalia, joista 5000 erilaista vaaralliseksi luokiteltua ainesosaa
varsinkin kemikaalien pitkäaikaisista vaikutuksista sekä yhteisvaikutuksesta ei ole riittävää tietoa
tässä työssä käsitellään ihmisen tiettyyn tarkoitukseen tuottamia, ympäristölle haitallisia kemikaaleja

Kemikaalin pysyvyys/muuntuvuus
nopeasti hajoavat aineet eivät ehdi vaikuttaa laajoilla alueilla, pysyvät aineet kertyvät ja vaikutusaika pitenee
kemikaalin hajoavuuteen vaikuttavat kemikaalin ominaisuuksien lisäksi ympäristön fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet (esim, lämpötila, happamuus, ravinteet) sekä hajottavat mikrobit
Kulkeutuvuus
miten aine liikkuu ilmassa, vedessä tai maaperässä
kiinnittyvyys maa-ainekseen tai sedimenttiin, vesiliukoisuus, rasvahakuisuus ja haihtuvuus
Kertyvyys
kertyminen eliöihin suoraan tai ravinnon kautta
kertymiseen vaikuttavat aineen saanti, aineen jakautuminen ja muuttuminen eliössä ja sen erityksestä
bioakkumulaatio eli rikastuminen ravintoketjussa
Biologinen saatavuus
onko aine sellaisessa muodossa, että ....

Myrkyllisyys...

Kemikaaleja pääsee elimistöön
ruuansulatuskanavan kautta
hengitettynä keuhkojen kautta (kaasumaiset aineet/aerosolit hengitysilmassa)
ihon kautta suorassa kontaktissa
Eri kemikaalien kulkeutuminen elimistössä vaihtelee niiden kemiallisten ominaisuuksien mukaan, yleisesti ottaen rasvaliukoisuus lisää läpäisykykyä

Kehossa kemikaalit ovat osallisia kehon reaktioissa (metabolia).
Tässä emme mene siihen tarkemmin, mutta tässä pari termiä kemikaalin ja elimistön kohtaamisesta korvan taakse
Detoksikaatio
(reaktiossa aine tehdään myrkyttömäksi)
Biotransformaatio
(aine muuttuu kehon reaktioissa)
Immunologiset reaktiot
(elimistön puolustusjärjestelmän reagoi aineeseen)
Tulehdusreaktio

Kemikaali voi varastoitua elimistön rasvakudoksiin tai
erittyä
ulos
virtsan, ulosteen ja hien kautta
uloshengitysilman kautta
kynsiin, hiuksiin ja luuhun
äidinmaitoon (esim. etanoli, nikotiini, PCB, DDT,dioksiini)
Lähde: Matilainen, H. 2013.
Ympäristömyrkkyjen riskinarvioinnista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/riskinarviointi


-Terveydelle vaarallinen kemikaali voi olla:
Erittäin myrkyllinen tai myrkyllinen
Välitön myrkyllisyys:
aiheuttaa kerta-altistuksena kuoleman tai pysyvän vamman 24 tunnin (suun ja ihon kautta) tai 4 tunnin (hengityksen kautta) altistuksen jälkeen
Viivästynyt tai pitkäaikaisen altistuksen aiheuttama myrkyllisyys:
toksikologisesti merkittävä toiminnallinen tai elimellinen muutos pitkäaikaisen altistuksen jälkeen
Haitallinen
Syövyttävä:
elävän kuhoksen tuhoutuminen kosketuksessa, voimakkuuden ja nopeuden mukaan joko
Syövyttävä
tai
Voimakkaasti syövyttävä
Ärsyttävä
: ei syövyttävä, mutta voi aiheuttaa tulehduksen välittömässä, pitkäaikaisessa tai toistuvassa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa
Herkistävä:
hengitettyinä tai ihon kautta imeytyneinä voi aiheuttaa herkistymistä aineelle, mm. astma ja muut
jatkuu -->
lähde: www.reachneuvonta.fi
Vuonna 2009
rajoitettiin 9 uuden yhdisteen tuotantoa ja käyttöä:
13) lindaani (HCH) ja sen isomeerit (alfa- ja beta-HCH)
14) perfluoratut oktyylisulfonaatit (PFOS)
15) bromatut palonsuoja-aineet (PBDE)
16) Penta- ja Oktabromidifenyylieetteri,
17) palonsuoja-aine heksabromibifenyyli (HBB),
18) klordekoni sekä
19) pentaklooribentseeni (PeCB)

Vuonna 2011
päätettiin vielä rajoittaa
20) endosulfaanin käyttöä.

- yleissopimus POP-yhdisteiden maailmanlaajuisesta rajoittamisesta
- Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2002
- Osapuolia kaikkiaan 178 eli on laajuudeltaan yksi suurimmista ympäristösopimuksista

- lopettaa tai rajoittaa voimakkaasti sopimuksen POP-yhdisteiden tuotantoa, kauppaa, käyttöä ja päästöjä.

Alkuvaiheessa sopimukseen sisälty
i
ns.
"likainen tusina"
eli 12 POP-yhdistettä:

1) aldriini
2) dieldriini
3) endriini
4) DDT
5) heptakloori
6) klordaani
(Persistent Organic Pollutant) =
Maailmanlaajuinen POP-sopimus
- erittäin pysyviä yhdisteitä
- kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä
- kertyvät eliöihin
- voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja
ihmisen terveydelle tai ympäristölle
- kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä
- useimmat POP-yhdisteet ovat rasvaliukoisia ja rikastuvat ravintoverkkojen yläpäässä oleviin kuluttajiin
Suurin osa kansainvälisesti rajoitetuista POP-yhdisteistä on
-
torjunta-aineita
- jotkut
teolliseuuskemikaaleja
- osa aineita, jotka syntyvät tahattomasti mm.
polttoprosessien yhteydessä
, kuten
dioksiinit, furaanit ja eräät polyaromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.
Lähteet:

Matilainen, Hilkka 2013. Ihminen ja terveys -luennot. Turun AMK, kestävän kehityksen koulutusohjelma. Kevät 2013.

Nikunen, E. & Leinonen, R. 2002. Ympäristölle vaaralliset kemikaalit. Riskinarviointi ja luokitus. Helsinki: Hakapaino.

Nystén, Anja 2008. Kemikaalikimara. Jyväskylä: Gummerus.

Reach 2013. Reach & CLP neuvontapalvelu 2013. http://www.reachneuvonta.fi/Reach/reach.nsf/sp3?open&cid=content3D0CA2&leftnavinf=FI%5CSis%C3%A4lt%C3%B6%5CLains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6%5CContent9A139%5Ccontent3D0CA2&leftnavinfa=o&size. Viitattu 8.2.2013.

VTT 2013. Riskianalyysit. http://virtual.vtt.fi/virtual/riskianalyysit/index98f6.html#1. Viitattu 8.2.2013.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/tarkempaa_tietoa_ymparistomyrkyista.Viitattu 11.2.2013.

(Tukholman yleissopimus 2001)
7) mirex
8) toksafeeni
9) heksaklooribentseeni
10) PCB
11) dioksiinit ja
12) furaanit
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050390
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemikaali
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta: 6 §
POP-yhdisteet
REACH
Euroopan Unionin kemikaaliasetus,
EU:n jäsenmaiden alueella valmistettavien ja maahantuotavien kemikaalien
rekisteröinti (Registration),
arviointi (Evaluation) ja
lupamenettely (Authorization of Chemicals)

Aineet, joita valmistetaan/maahantuodaan tuhat kiloa tai enemmän vuodessa, rekisteröitävä REACH –järjestelmään (Euroopassa n. 30 000!)
Hammastahna inci
aqua, sorbitol, hydrated silica, glycerin, pentasodiumtriphosphate, PEG-6, xanthan gum, aroma, alumina, sodium lauryl sulfate, cocamidopropyl betaine, titanium dioxide, sodium saccharin, sodium fluoride, chondrus crispus, sodium fluoride, sodium saccharin, sodium hydroxide, limonene, ci 74160, ci 73360
Kemikaalien luokittelu vaikutuksen mukaan:

(luokissa kolme alaryhmää, jaottelu riippuu siitä, kuinka vahva näyttö ko. vaikutuksesta on = 1) tiedetään 2) oletetaan 3) epäillään):

Syöpää aiheuttava eli karsinogeeninen
 aineet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa syöpää tai lisätä sen esiintyvyyttä
Perimää vaurioittava eli mutageeninen
aineet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä
Lisääntymiselle vaarallinen
aineet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittavaikutuksia
(teratogeeninen)
tai lisätä niiden esiintyvyyttä tai heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai - kykyä

lähde: www.reachneuvonta.fi
Kemikaaleilla voi myös olla
Erityisiä ihmisen terveyteen kohdistuvia vaikutuksia

kaasut
ja
helposti haihtuvat
aineet päätyvät ilmaan
Ilmasta
vesiliukoiset
aineet voivat huuhtoutua maahan tai vesistöön sateen mukana.
leviämiseen vaikuttaa kaasun
tiheys
suhteessa ilmaan (ilmaa raskaammat kaasut, ilman tiheyttä vastaavat ja sitä kevyemmät)
hetkellinen
päästö vai
jatkuva
päästö?
Vallitsevat
sääolosuhteet
vaikuttavat leviämiseen:
tuulisuus,
tuulen suunta ja nopeus, vuorokauden ja vuoden aika, lämpötila ja pilvisyys

lähde: http://virtual.vtt.fi/virtual/riskianalyysit/index98f6.html
Leviäminen ilmassa

Kemikaalin kulkeutumiseen maaperässä vaik
uttavat:
maaperän ominaisuudet:
huokoisuus, happamuus jne. sekä leviävän
kemikaalin ominaisuudet:
hajoavuus, vesiliukoisuus
vesiliukoiset
aineet ovat myös yleensä hyvin kulkeutuvia maaperässä ja leviävät ympäristössä laajalle.
hyvin kulkeutuvat aineet ohittavat nopeasti maaperän aktiivisen ja samalla hajottavan vyöhykkeen, ja voivat päätyä lopulta pohjaveteen.
myös veteen liukenemattomat aineet voivat kulkeutua pohjaveteen saakka.

lähde: http://virtual.vtt.fi/virtual/riskianalyysit/index98f6.html
Leviäminen maaperässä
KEMIKAALIEN LEVIÄMINEN
vesistössä aine voi
haihtua
veden pinnasta,
sekoittua
veteen,
painua pohjaan
tai
sitoutua
sedimenttiin.
leviämiseen vaikuttavat: aineen liukoisuus veteen, tiheys verrattuna veteen, vesistön koko ja virtaukset

lähde: http://virtual.vtt.fi/virtual/riskianalyysit/index98f6.html
Leviäminen vesistössä
Ympäristövaikutuksiin vaikuttavia tekijöitä:

Myrkyllisyyttä arvioidaan erilaisilla kokeilla, jotka ryhmitellään kokeen kestoajan tai vaikutuksen voimakkuuden ja vaikutustavan mukaan.
Ympäristölle vaarallisten aineiden luokitteluperusteina käytetään
lyhytaikaisia
,
akuutin myrkyllisyyden
kokeita
Käytetyimmät koe-eliöt vesiympäristössä ovat viherlevä, vesikirppu (Daphnia) ja eri kalalajit.

Yleisimmin käytössä olevat kokeet ovat:

• levän kasvun estyminen, EC50 tai IC50 (72 h)
• välitön myrkyllisyys vesikirpulle, EC50 (24/48 h)
• vaikutus vesikirpun lisääntymiseen, EC50 (14/21 d)
• välitön myrkyllisyys kalalle, LC50 (96 h)
Myrkyllisyys
LC50
Pitoisuus, joka koeajan kuluessa tappaa puolet koe-eliöistä (Lethal Concentration)
EC50
Pitoisuus, joka koeaikana aiheuttaa jonkin erikseen määritellyn myrkkyvaikutuksen puolelle koe-eliöistä (Effective Concentration)
IC50
Pitoisuus, jossa puolella koe-eliöistä havaitaan jonkin seurattavan toiminnan (esi. levän kasvun) estyminen (Inhibitory Concentration)
lähde: http://virtual.vtt.fi/virtual/ riskianalyysit/index98f6.html
http://www.unohdetutvaroitusmerkit.fi/?page_id=6
Älä unohda varoitusmerkkejä!!!
Varoitusmerkit muuttuvat 2017 mennessä:
http://www.unohdetutvaroitusmerkit.fi/?page_id=66
Kemikaali
lla tarkoitetaan
a
lkuaineita
ja niiden kemiallisia
yhdisteitä
sellaisina kuin ne

esiintyvät luonnossa

tai

teollisesti tuotettuina
(aineet) sekä kahden tai useamman aineen
seoksia
(valmisteet).
Mikä on kemikaali?
Mutta sehän tarkoittaa, että kaikki aineet on kemikaaleja! Rajataan vähän...
Luonnon kierroissa
kulkee erilaisia luonnollisia kemikaaleja (ei ihmisen tuottamia), joita kasvit ja eläimet hyödyntävät ja muuttavat toisiksi aineiksi

Myös luonnon kemikaalit voivat olla vaarallisia toisille eliöille, esim. kavien, sienten ja eläinten tuottamat toksiinit
Ihmisen toimesta kemikaaleja
JOKO
valmistetaan tiettyyn tarkoitukseen
TAI
niitä
syntyy muun toiminnan sivutuotteena
(liikenne, energiantuotanto)

Jälkimmäiset "vahingossa" syntyvät kemikaalit rajataan tämän esityksen ulkopuolelle, mutta näidenkin osalta pätee joitain tässä esitettyjä asioita, kuten leviäminen ympäristössä
Jos on kemikaali,
se ei tarkoita, että on
automaattisesti vaarallinen,
vaan pitää erikseen määritellä
"Ympäristölle vaaralliset kemikaalit"
= aineet ja valmisteet, jotka
ympäristöön jouduttuaan voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle tai sen osalle (Kemikaalilaki)
Käsittelyn ulkopuolelle jätetään
luonnon "omat" mömmöt...
Linkkejä
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/vanhankaupunginlahden+ahvenet+ovat+taynna+myrkkyja/a633771
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/kierratyskartonkipakkaus+voi+myrkyttaa+aamiaismurosi/a589785
http://www.ts.fi/teemat/kuluttaja/135138/Pelattya+muovimyrkkya+on+myos+limsapulloissa#
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-bhopalin-myrkkypilven-pitka-varjo
POP-yhdisteet ovat erittäin hitaasti hajoavia ja eliöihin kertyviä.
Kaukokulkeutuvina aineet leviävät kaikkialle ja rasvaliukoisina kertyvät hiljalleen ravintoketjun huipulle.
POP-yhdisteitä löytyy jopa arktisilta alueilta ilma- ja merivirtojen sekä jokien kuljettamina – kaukana sieltä, missä
aineet ovat alun perin syntyneet tai niitä on käytetty. Ympäristömyrkyt haittaavat esimerkiksi lintujen lisääntymistä.
Hylkeet ja kalat, ovat POP-yhdisteiden saastuttamia. Dioksiinien ja niiden kaltaisten PCB-yhdisteiden haitta11iset vaikutukset
kohdistuvat erityisesti lapsiin, nuoriin ja raskaana oleviin. Dioksiinit vaikuttavat muun muassa hampaiden kiilteeseen.
Eläinkokeissa dioksiinien on todettu aiheuttavan maksavaurioita, muutoksia sukuelimissä, kilpirauhasessa,
lisämunuaisissa, maha-suolisto-kanavassa ja haimassa. Pahimmat yhdisteet on todettu syöpää aiheuttaviksi.

Suurin osa nyt kielletyistä tai rajoitettavista aineista on tietoisesti tuotettu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, kuten
torjunta-aineiksi tai teollisuuskemikaaleiksi. Kielloista ja rajoituksista huolimatta emme pääse POP-yhdisteistä kokonaan eroon.
Vaikka päästöillekin on annettu rajoituksia, muodostuu dioksiineja, furaaneja ja PAH-yhdisteitä edelleenki
teollisuudessa, energiatuotannossa ja liikenteessä.

Itämeren kaloihin kertyvät myrkyt ovat seurausta POP-aineiden suruttomasta käytöstä sekä menneiden aikojen kehittymättömistä jätteenpolttomenetelmistä. Rajoitusten ansiosta Itämeren kalojen DDTja dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet murto-osaan 1970-luvun lukemista, jolloin altistuskin oli suurinta. Dioksiinin sukuisia aineita löytyy kuitenkin muun muassa Itämeren suurista silakoista yli EU:n asettaman raja-arvon. Suomalaiset ovat dioksiinien kokonaisaltistuksen osalta samalla tasolla, kuin mitä on mitattu muualla Euroopassa.

Suomalaisten dioksiinin tapaisten aineiden merkittävin lähde on kala, kun muualla Euroopassa se on liha ja kananmunat.



Kemikaalit kulutuksessa, Taru Anttonen (toim.)
www.visili.fi/sites/visili.fi/files/files/.../kemikaalitkulutuksessa.pdf
Inci (International Nomenclature Cosmetic Ingredient) tarkoittaa kosmetiikkatuotteen sisältämien ainesosien luetteloa.
Luettelossa ainesosat on lueteltu vähenevässä järjestyksessä, eli ensimmäistä tuotetta on eniten.
Sodium layrul sulfate (SLS) Natriumlauryylisulfaatti
-Laajalti kosmetiikassa käytetty pinta-aktiivinen aine, jonka tarkoituksena on saada tuote vaahtoamaan.
-heikentää ihon ja limakalvojen puolustuskykyä ja "kuorii" epiteelikerrosta
-myrkyllinen vesieliöille, joskin hajoaa nopeasti.
-käytössä myös useita sulfaattijohdannaisia.
http://www.incihaku.fi/ainesosa/17489/sodium-lauryl-sulfate
Aromiaineet ja värit (aroma, limonene, ci 73360..)
- Kosmetiikan ainesosista eniten ärsytystä aiheuttavia
- Esimerkiksi limoneeni voi aiheuttaa kosketusihottumaa ja ärsyttää ihoa. Se on yksi yleisimmin allergisoivasta 26:sta hajustekemikaalista, jotka täytyy kosmetiikkadirektiivin mukaan mainita nimeltä ainesosaluettelossa, mikäli pitoisuus ylittää 0,01% pois pestävissä tuotteissa tai 0,001% iholle jäävissä tuotteissa.
Kun eliö joutuu kosketuksiin kemikaalin kanssa, se
altistuu
. Altistumisessa merkittäviä tekijöitä ovat altistumisen kesto, aineen määrä ja eliön/kudoksen alttius kyseessä olevalle aineelle
.
Kemikaalien matka ihmiseen ja sieltä ulos
Sodium fluoride eli natriumfluoridi
- Auttaa suojaamaan hampaita plakin muodostumiselta
-Natriumfluoridia käytetään myös rotan- ja hyönteismyrkkynä.
- Fluorin vaikutuksista käydään kiivasta keskustelua http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2011/01/suuria-valheita-fluorista-ja-pohdintaa.html
Varoitus: seuraava kohtaus sisältää
asenteellista sisältöä, josta saa olla eri mieltä!
Yleisessä kielenkäytössä kemikaalien lisääntymisestä ympäristössä puhutaan
KEMIKALISOITUMISENA
. Halusimme korostaa ihmisen aktiivista ja mittavaa toimijuutta ongelmassa = Ympäristö ei
KEMIKALISOIDU
itsestään vaan me
KEMIKALISOIMME
sitä!
Haihtuvat aineet
= volatile organic compounds
haihtuvat orgaaniset yhdisteet
ovat ilmassa kaasumaisessa muodossa
lähteitä mm. rakennustarvikkeet, tekstiilit, huonekalut, ulkoilma, pesu- ja puhdistusaineet, tupakka

= semivolatile organic compounds
puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet
hiukkasmaisessa muodossa tai
kiinnittyneenä pölypartikkeleihin
esim. ftalaatit, palonestoaineet,
torjunta-aineet ja PAH -yhdisteet

Lähde: Nystén 2008, 49-50.
VOC
SVOC
NANO NANO -
ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan?
Nanoteknologialla tarkoitetaan aineiden käyttöä nanokoossa
(1 nano = millimetrin miljoonasosa), jolloin niiden ominaisuudet muuttuvat verrattuna normaalikokoon
lukuisia mahdollisuuksia erilaisissa sovelluksissa mm. elektroniikassa, kosmetiikassa, lääkkeissä ja elintarvikkeissa
nanopartikkeleiden vaikutuksia terveyteen on tutkittu vähän ja riskikartoitus ja lainsäädäntö on jäljessä tuotekehittelyä
partikkelit pääsevät ruuansulatuksen, keuhkojen ja ihon kautta elimistöön ja läpäisevät solukalvot
toimiminen elimistössä ja pitkäaikaisvaikutukset ihmiselle ja vaikutukset maaperään ja vesistöön kertymisestä ovat vielä tuntemattomia
Lähde: Nystén 2008, 28-29.
Kemikaalien historia tuntee enemmän kuin yhden tapauksen, jossa sen hetkisen tutkimuksen valossa jokin aine on katsottu vaarattomaksi, mutta pitkäaikaisvaikutukset tai aineen muuntuminen ympäristössä on myöhemmin havaittu hyvinkin vaaralliseksi (esim. DDT, elohopean metyloituminen). Aineen vaarattomaksi julistaminen perustuu aine sen hetkiseen käsitykseen, mahdolliset vaikutukset, joita emme vielä osaa kuvitella, odottavat löytämistään...
TOIM. HUOM!
Kun eliö joutuu kosketuksiin kemikaalin kanssa, se
altistuu
. Altistumisessa merkittäviä tekijöitä ovat altistumisen kesto, aineen määrä ja

sen voimakkuus sekä eliön/kudoksen alttius kyseessä olevalle aineelle.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/tarkemmin/dioksiinit_pcbt
Lisätietoa ympäristömyrkyistä
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/3/3/kun-nivean-markkinointi-loysi-luonnonkosmetiikan.html#comments
Miten altistusta kemikaaleille voisi vähentää?
Vältä käyttämästä tarpeettomia kemikaaleja
Harkitse kemikaalin tarvetta ja mieti, onko valitsemallesi tuotteelle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja (esim. Marttaliiton sivuita www.martat.fi löytyy hyviä vinkkejä kodin hoitoon vähemmillä kemikaaleilla)
Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita
Ole tarkkana kemikaalien käytössä, annostuksessa ja säilytyksessä

Suomen ympäristökeskuksen Kuluttaja ja kemikaalit -esite:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=5098&lan=fi

TOIM. HUOM!
Suhtaudu terveellä epäilyllä markkinointilupauksiin!
Full transcript