Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Luostarielämä keskiajalla

No description
by

Saara Alamäki

on 7 April 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Luostarielämä keskiajalla

Luostarielämä keskiajalla
Suomen luostarilaitos keskiajalla
Suomessa oli jo 1200-luvulta lähtien kaksi luostarijärjestöä, mustat dominikaaniveljet ja harmaat fransiskaaniveljet.
Luostarit
Varhaiskeskiajalla luostarit olivat sivistyksen keskuksia. Luostarit olivat kaupunkiyhteiskuntien pienoismalleja ja ne sijaitsivat yleensä kaukana muusta asutuksesta. Keskiajalla luostareilla oli tärkeä tehtävä suojella antiikin perintöä ja uudistaa kirkkoa. Myös koulutus oli luostareiden vastuulla lähes koko keskiajan. Luostarit toimivat tiede- ja kulttuurikeskuksina ja niissä kehitettiin sairaanhoitoa ja lääketiedettä.

Naiset luostareissa
Naiset toivat myötäjäisensä luostariin ja tarjosi turvapaikan naimattomalle tai häpeää tuottaneelle naiselle. Luostariin tulo oli naiselle mahdollisuus opiskeluun ja näinollen keskiajan oppineimmat ja hurskaimmat naiset tulivat luostareista.

Naisilla ei ollut mahdollisuutta päästä kirkollisiin virkoihin tai saarnaamaan, mutta he saivat toimia esimerkiksi abbedissoina eli nunnaluostarin johtajina.
Päivä luostarissa
5:40 Herätys
6:10 Hiljainen rukous
7:10 Aamurukous
7:20 Aamupäivän rukoushetki
8:00 Pyhä Messu
8:45 Aamiainen
9:00 Työtä
11:30 Rukoushetki
12:00 Lounas
12:30 Aikaa yhdessäoloon
13:00 Hiljainen vapaa-aika (lepoa, työtä, lukemista)

Lähteet
http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/erakluos.html
http://www.opike.fi/files/products/product_415/Elamaa_luostarissa.pdf
http://www.tunturisusi.com/luostarit/historiaa.htm
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sukupuoltenhistoria/60katariina
http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/assisila.html
Tavallisen päivän aikataulu luostarissa keskiajalla voisi näyttää esimerkiksi tältä:
13:00 Hiljainen vapaa-aika (lepoa, työtä, lukemista)
14:00 Tunti hengellistä lukemista
15:00 Rukous kuolevien puolesta
15:05 Työtä
16:30 Iltarukous
16:45 Hiljainen rukous
17:45 Lukupalvelus
18:00 Illallinen
19:00 Aikaa yhdessäoloon
20:00 Rukoushetki päivän päättyessä
Fransiskaanien perustaja oli Franciscus Assisilainen (1182-1226), joka oli vauraan italialaisen kauppiaan poika. Kristuksen seuraaminen merkitsi hänelle köyhyyttä ja muiden auttamista. Hän laati säännöt fransiskaanijärjestölle, jonka paavi hyväksyi 1210. Franciscus oli kirkon ensimmäinen tunnettu stigmatisoitu eli Kristuksen ristiinnaulitsemisen haavoja saanut henkilö: kun hän samaistui Kristukseen, hänen omista kämmenistä kerrotaan alkaneen vuotaa verta. Suomessa 1400-luvulla Viipurin, Rauman ja Kökarin saaren luostarit olivat fransiskaani luostareita.

Dominikaanien perustaja oli espanjalainen Dominicus, joka eli 1172-1221. Hänen mielestä tärkeintä ei ollut luostarielämä sinänsä vaan ihmisten pelastaminen saarnan ja sielunhoidon avulla. Ruumiillisen työn tilalle munkin tehtäväksi tuli opiskelu ja tieteellinen koulutus, myös opetus yliopistoissa. Dominikaanit saivat 1231 paavilta inkvisition eli kirkon harhaoppisuutta vastustavan laitoksen hoidettavakseen. Yksi tunnetuimmista dominikaaneista oli Tuomas Akvinolainen (1225-1274). Järjestö heikkeni 1600- luvulla, mutta vahvistui taas 1850- luvulla.
Dominikaanit eli mustat saarnaajaveljet
Fransiskaanit eli harmaat veljet

Pyhimyksiä
Katariina syntyi vuonna 1347 vanhempiensa 23. lapseksi. Hän näki jo nuorena näkyjä mystisestä avioliitostaan Kristuksen kanssa. Katariina oli tunnettu köyhien ja sairaiden auttamisesta ja hänen päämääränään oli kirkon puhdistaminen - vielä tänäkin päivänä hänen vaikutuksensa näkyy katolisessa kirkossa. Katariinan sanelemista kirjeistä voi todeta, että hän korosti henkilökohtaista uskon kokemusta keskiajan yleisestä käsityksestä poiketen. Katariina kuoli vasta 33-vuotiaana, ja myöhemmin (v. 1939) hänet nimitittiin Italian kansallispyhimykseksi.
Birgitta Birgelintytär on 1300-luvulla elänyt, Ruotsista kotoisin oleva uskonnollinen sekä poliittinen vaikuttaja. Erään kertomuksen mukaan Birgitta olisi jo nuorena nähnyt alttarin ja sillä istuvan naisen säteilevissä vaatteissa. Näyssä nainen asettaa Birgitan päähän kruunun kysyen: "Tahdotko saada tämän kruunun?" Yhdeksänvuotiaana Birgitta näki häneen voimakkaasti vaikuttaneen näyn. Yhdeksänvuotiaana Kristus näytti unessa Birgitalle ristin ja runtelun jäljet ruumissaan. Uni vaikutti Birgittaan todella voimakkaasti ja siitä lähtien Kristuksen kärsimysten ajattelu hänet itkemään.

Birgitta tunnetaan ekumenian edelläkävijänä, sillä Birgitta oli epäilemättä oman aikansa kirkon uudistaja ja sen ykseyden edistäjä
Hildegard eli saksassa 1100-luvulla ja hänen uskonnolliset näkynsä alkoivat jo nuorena. Paavi Benedictus XVI teki Hildegardista virallisesti pyhimyksen vuonna 2012, vaikka Kanonisointiprosessi käynnistettiin jo 1200-luvun alussa.
Dokumenttivideo Valamon ortodoksisesta munkkiluostarista
Fransiskus Assisilainen
"Jumalan pieni köyhä"
Fransiskus, oikealta nimeltään Giovanni eli 1182 - 1226. Hän oli rikkaan italialaisen kauppiaan poika. Fransiskuksen äiti halusi, että hänen poikansa olisi hyväsydäminen ja auttaisi köyhiä. Fransiskuksen isä sitä vastoin halusi poikansa rikastuvan kauppiaana tai hankkivan sotilaana perheelleen aatelisarvon. Fransiskus lähtikin sotaan naapurikaupunkia Perugiaa vastaan, mutta joutui vuodeksi sotavankeuteen. Vankeudesta ja sairastumisesta toivuttuaan Fransiskus lähti ristiretkelle.Fransiskus koki varsinaisen kääntymyksen ollessaan pyhiinvaellusmatkalla Roomaan. Fransiskus sai kutsun korjata kirkkoa. Hän rupesikin korjaamaan Assisissa olevaa raunioitunutta kappelia ja käytti siihen myös isänsä rahaa. Isä ei hyväksynyt poikansa muutosta ja rahojen tuhlausta, jolloin Fransiskus ojensi vaatteensa hänelle. Fransiskus sanoi, että tästä lähtien hänellä on vain yksi isä, eli se, joka on taivaassa. Fransiskus pääsi lopulliseen varmuuteen tehtävästään osallistuessaan messuun 24.2.1208. Tällöin hän kuuli papin lukevan Raamatusta evankeliumin kohtaa, jossa Jeesus lähettää opetuslapsensa sanoen:



Fransiskus ryhtyi saarnaamaan ja sai mukaansa muita. Hän perusti seuraajineen tukikohdan pieneen kappeliin lähelle Assisia. Fransiskuksen rukous oli:


Elämänsä loppuaikoina Fransiskus oli jo hyvin sairas, mutta hän kirjoitti vielä kuuluisan "Aurinkolaulun" eli kaikkien luotujen ylistyksen.
Eläimet ja luonto olivat Fransiskukselle tärkeitä. Katolinen kirkko onkin valinnut hänet luonnonsuojelun suojeluspyhimykseksi.
"Älkää ottako matkalle mukaanne mitään - ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan." (Luuk 9:3)
Kristinuskon ja islamin mukaan Neitsyt Maria on Jeesuksen äiti, joka tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä.

Katolilaisten, ortodoksien ja muslimien mukaan hän pysyi neitsyenä kuolemaansa saakka, mutta luterilaisen käsityksen mukaan hän oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen, sillä Raamatun käännösten mukaan Jeesuksella oli viisi veljeä. Tätä erehdystä on pyritty selittämään sillä, että Marian ja Joosefin liitto oli platoninen eli kuin ystävyys liitto, ja että Raamatussa mainitut veljet olivat vain Jeesuksen serkkuja. 1854 Roomalaiskatolinen kirkko antoi lausunnon, jonka mukaan Maria sai syntymässään armon ja etuoikeuden, eikä häneen tarttunut perisynti hänen vanhempiensa Joakimin ja Annan kautta, sillä Maria oli "immuuni synnille." Paavi Pius IX:n mukaan Jeesuksen ansiot lunastivat Marian perisynnistä. Maria pääsi kuoltuaan suoraan taivaaseen, joutumatta kärsimään kiirastulessa.

Roomalaiskatolinen kirkko on laatinut neljä dogmia liittyen Neitsyt Marian persoonaan. Näistä neljästä, Neitsyt Maria on Jumalan äiti, Marian ikuinen neitseellisyys, Kristuksen tahraton (Immacolata) sikiäminen, Marian taivaaseenastuminen, ainoastaan Marian jumalinen äiteys perustuu Raamattuun. Raamatun tekstit ovatkin vain osa Maria-kultin perustaa. Hänestä ei ole säilynyt mitään materiaalisia muistoja, eikä Raamatussa mainita sanallakaan hänen kuolemaansa tai hautapaikkaa. Maria-kultin pohjana toimivatkin oikeastaan apokryfinen kirjallisuus ja lukuisat legendat.
”Anna minulle oikea usko ja täydellinen rakkaus”.
Katariina Siennalainen
Italian kansallispyhimys
abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä
Hildegard Bingeniläinen
Pyhä Birgitta
mystikko ja profeetta
Neitsyt Maria
Jeesuksen äiti, "Jumalan synnyttäjä"

Keskiajalla munkkien perusammatti oli pyhien tekstien kopiointi. He myös antoivat köyhäinapua, opettivat luostarikouluissa ja tekivät hyvää olutta.
Full transcript