Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Sotienvälinen kirjallisuus

No description
by

Anna Uusiniitty

on 16 January 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Sotienvälinen kirjallisuus

1930-luvulla
aiempien vuosien rento ilmapiiri kiristyi poliittisten asetelmien vuoksi. Euroopassa taloudellinen lama synnytti fasistista liikehdintää ja myös Suomessa äärioikeistolaisuus lujittui. Ajan kirjallinen elämä oli pitkälti vanhoillisten kulttuuripoliitikkojen hallussa..

Sotienvälisenä aikana suomalaisessa kirjallisuudessa kukoisti modernismin rinnalla myös realistinen kerronta ja vahva kansankuvaus. Niiden aiheina olivat tavallisen arjen tarinat ja unohtumattomat henkilöhahmot.

Uusrealistiselle kirjallisuudelle tyyppillistä on luonnon läheisyys niin ystävänä kuin vihollisena sekä demokraattinen ihmiskäsitys - tavallisen ihmisen merkityksen perusta on hänen oma käsitys ihmisarvostaan. Kirjoista voi lukea myös vaatimuksen yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Jo Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä lähtien suomalaisessa kansankuvauksessa on käytetty huumoria pehmentämään välillä raskaitakin aiheita.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat yhteen
kesäiseen päivään savolaisessa Putkinotkossa.

Päähenkilö on saamaton ja laiska Juutas Käkriäinen, joka elää köyhissä oloissa vaimonsa, anoppinsa ja kymmenen lapsensa kanssa. Yhden helteisen iltapäivän aikana tapahtuu monenlaista: Juutaksen vaimo Rosina tekee vaiherikkaan kauppareissun Savonlinnaan ja Juutas itse valmistautuu kohtaamaan vuokraisäntänsä Aapeli Muttisen. Päivän kuvauksesta käyvät ilmi torpparin elämän ristiriitaisuudet ja lukijalle syntyy käsitys siitä, miksi Käkriäiset eivät näe vaivaa elämänsä kohentamiseksi.
Joel Lehtonen: Putkinotko (1919-20)
Ilmari Kianto: Ryysyrannan Jooseppi (1924)
"Sekä selkärepussa että rumassa kontinröttelössä oli nyt tavaraa ja oli sitä Joosepissa itsessäänkin - mahdotonta olisi ollut kenenkään tuosta kyssäniskaisesta, ruumiinrakenteeltaan muutenkin särmikkäästä miehen jässikästä keksiä, mistä paikasta ryysyjen alta korpirojupullon kaula tai kylki pullisti esiin – ihmiskunta oli tottunut Ryysyrannan Joosepissa näkemään eriskummallisen olennon, jota likelle ei mielellään mennyt, vaikka oli nautinto kuunnella hänen iloista, intohimoista puheenporinaansa. Itse luonto oli varustanut Joosepin yksinkertaisella itsepuolustuskeinolla kaikkea inhimillistä vastaan - Ryysyrannan Joosepilla oli näet oma kansallistuoksunsa, tämä hilpeä korvenpeikko oli eräänlainen näätä, jota ei poliisin rouvakaan hevillä suvainnut hienoihin huoneisiinsa. Mutta kaikki ne, joiden kanssa miekkonen syventyi asioihin, saivat luvan kiltisti kärsiä ja totta puhuen tuolla "Petkelkylän haisunäädällä" oli kyky jonkun verran hillitä poistyöntyvää uhoansa silloin kuin hänet ystävänä vastaanotettiin. Metka mies, ovela kummitus."


Kiannon kuvaus Ryysyrannan Joosepista
" Kärpäset hörisevät paksuna ja mustana parvena. Ne tuprahtavat sieltä täältä, kaikkialta. Varsinkin pöydän kohdalla on niitä sakeanaan kuin nokea ilmassa lampun savuttaessa, ja pöydällä kuhisee niitä kuin missäkin muurahaispesässä. Ne ympäröivät aterialla istuvien päitä. Ne pistävät ja imevät. Ne suhisevat ja soivat yhtenä sävelenä. Ne ponnahtelevat lentoon, jos niitä karkottaa korvistaan, ponnahtavat kimahtavalla äänellä. Ja jos niitä lyö huivilla, tuprahtaa niitä ilmaan satojen parvi. Eivätkä ne vähene tällaisesta tuvasta, vaikka niitä makaakin jo kirjavanaan rikkaisella lattialla, raheilla ja ikkunalaudoilla, kellii kuolleina, keltaiset vatsat ylöspäin, maistettuaan kärpässienistä, joita on tuotu punaloistavasta kärpässieni-lehdosta ja pantu paistettuina ja sokerilla ripoteltuina uunin reunalle, niin korkealle, etteivät pienimmät muoskat pääsisi nuolaisemaan niistä sokeria."
Joel Lehtonen: Putkinotko. 1919-20.
Frans Eemil Sillanpää
Sillanpää edustaa kansankuvauksen biologista linjaa. Hänelle ihmiset ovat osa luontoa ja kirjoissa ihmisen elämää kuvataankin usein kuvaamalla luontoa. Tästä hyvä esimerkki on teos
Ihmiset suviyössä
(1934).

Muita Sillanpään tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi
Hurskas kurjuus
(1919)
Nuorena nukkunut
(1931). Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939.
Hella Wuolijoki (1886-1954)
Suositun Niskavuori-sarjan kirjoittaja Hella Wuolijoki oli todellinen monitoiminainen. Kirjallisen työnsä lisäksi hän oli menestynyt poliitikko, liikenainen ja Yleisradion pääjohtaja.

Niskavuori-näytelmien ensimmäiset osat ilmestyivät
1930-luvulla. Niissä kuvataan hämäläistä maaseutua
Niskavuoren suvun vaiheiden kautta. Niskavuoressa
miehet ovat heikkoja ja naisten vietävissä ja vastuuta
kantavat vahvat naishahmot: vanhaemäntä Loviisa,
itsenäinen opettajatar Ilona sekä ylpeä talon tytär Heta.
Pentti Haanpää (1905-1955)
Pentti Haanpää oli itseoppinut kirjailija, jonka
teokset sijoittuvat hänelle tuttuun miljööseen:
maalaisympäristöön - talollisten, tukkijätkien, mökkiläisten ja sotilaiden maailmaan.

Haanpää kritisoi teoksissaan perinteisiä arvoja, erityisesti hän piikitteli rikkaita ihmisiä sekä kirkkoa ja armeijaa. Teoksellaan Kenttä ja kasarmi (1928) hän
suututti monet ja sai suuret kustantamot kääntämään hänelle selkänsä.

Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania.
"Oli käsissä jouluviikko. Köynnöksiä riippui keskikaupungin liikekaduilla, jonkin ravintolan tornissa hehkui tähti, reklaamivalot hohtelivat revontulina, näyteakkunat uhkuivat runsautta ja kauneutta. Kadut ja kaupat olivat ostajia täynnä. Raha vaihtui. Se markkinointijuhla, joka on tehty erään puusepän pojan syntymäpäivästä, oli korkeimmillaan.

Koko kuvasarjasta ei ulkokohtainen silmä hevillä löytänyt niin sanotun yleismaailmallisen talouspulan tunnusmerkkejä. Ramman miehen vieressä viulua soittava, ohuesti puettu lapsi ja aralla ja rukoilevalla äänellä kengännauhoja kauppaava kuihtunut nainen olivat aina kuuluneet ohjelmaan."
Pentti Haanpää: U. T. Qwist (1935)
Lähteet

Mikkola & Luukka: Taju. Äidinkieli ja kirjallisuus 9. WSOY, 2009.

Herajärvi, Laine, Paasio-Leimola & Vartia. Loitsu. Äidinkieli ja kirjallisuus 9. Otava, 2006.

Kinnunen: Kotimaisen kirjallisuuden vaiheita. http://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm

Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia. 1991.

Taustakuva
Myllykolu. F. E. Sillanpään synnyinkoti. Wikimedia commons-kuva-arkisto.
Ryysyrannan Jooseppi kertoo köyhästä suurperheen isästä
Jooseppi Kenkkusesta, joka yrittää elättää perheensä ensin
halkotöillä, mutta rahavaikeuksien vuoksi päätyy myymään
ihmisille valmistamaansa pontikkaa.

Ryysyrannan Jooseppi kuvaa Putkinotkon lailla maaseudun köyhän väestön elämää. Lukijan on pakko pohtia, missä määrin köyhyys on ihmisen omaa syytä ja sitä, onko
ihmisillä mahdollisuutta parantaa olojaan.
Full transcript