Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Suomalaisen kirjallisuuden historiaa

No description
by

Taija Kujala

on 3 April 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Suomalaisen kirjallisuuden historiaa

1500
1700
n. 400-1500
1900
Suomalaisen kirjallisuuden historiaa
Elinan surma - myöhäiskeskiaika
- balladia Elinan surma pidetään suomalaisen kansanrunouden huippusaavutuksena
- noin 300-säkeinen runoelma, 5 näytöstä joissa n. 18 kohtausta
- pohjautuu osin ehkä totuuteen (Klaus Djäkne -niminen hämäläinen aatelismies poltti asiakirjojen mukaan Elina-vaimonsa ja nai Kristina Jönsintyttären)

Agricolan aika
1700-luvun valistus
- 1700-luvun valistushenki poiki Suomen ensimmäiset sanomalehdet
-Aurora-seuran (Henrik Gabriel Porthan) joka toinen viikko ilmestynyt Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo, vuosina 1771—78 ja 1782—85
- suomeksi Antti Lizeliuksen toimittama Suomenkieliset tietosanomat vuoden 1776 alusta, ilmestyi joka toinen viikko
- maalaisväestön opetus- ja valistus tavoitteena
- aiheina maatalous, ulko- ja kotimaan uutiset
- lopetettiin jo 1776 lopussa, koska väestön lukutaito ei vielä riittänyt muun kuin uskonnollisen tekstin lukemiseen
- http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/tietosanomat/
- suomenkielinen kaunokirjallisuus vähäistä 1800-luvun puoleen väliin asti

1800-luvun alkupuoli, kansalliskirjallisuus
- Käsite kansalliskirjallisuus pohjautuu Hegelin ajatukseen ”kansan hengestä”, Suomeen idean toi Snellman.
- Snellman laati ohjelman suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi: hänen mielestään jokainen ruotsiksi kirjoitettu sana oli hukkaan heitetty. Sivistyneistön piti suomalaistua.
- Snellmanin ajatukset kytkeytyivät hänen ajatukseensa kansallisvaltiosta, jota ei voinut olla ilman kirjallisuutta, koska kirjallisuus parhaiten ilmensi kansan henkisen laadun.

- mitkä teokset ovat suomalaista kansalliskirjallisuutta?

Kansanrunouden kerääminen
- kotimaiselle kirjallisuudelle ominaista aina 1980-luvulle asti on ns. kansankuvaus
- tarkoittaa käytännössä sitä, että sivistyneistö kuvasi ulkopuolelta”kansaa”, johon eivät itse kuuluneet, jota eivät kunnolla tunteneet
- kansankuvauksen kerrostumia:
 1850-luvun idealistinen runebergilainen
 1870—80 realistinen
 1890 kansallisromanttinen
 1900-luvun alun kriittinen kansankuvaus
Kansankuvauksen kerrostumat
Kansanrunouden kerääminen yksi kansallisuusaatteen ilmenemismuoto. Tärkeimmät keruualueet pääosin Suomen rajojen ulkopuolella
 pohjoisin seutu oli Vienan Karjala
 etelämpänä Aunus, Laatokan Karjala sekä Inkeri

Uudenkaarlepyyn piirilääkäri Zachris Topelius merkitsi muistiin Suomessa käyneiden vienalaisten laukkukauppiaiden esittämiä runoja
- 1822-1831 ilmestyi Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja


Suurlakosta talvisotaan (1905—1939)
”Ryskyen kaatuvat suuret puut, / vanhat vakaumukset”
Eino Leinon runosta Sekasorto, 1905

- Leinon aavistelut kävivät toteen, rauhaisan kehityksen vuodet olivat ohi:
suurlakko 1905, itsenäistyminen 1917, sisällissota -18, kielikysymykset 20–30-luvuilla, talouskriisin tuoma turvattomuus (Pentti Haanpää, Toivo Pekkanen), 30-luvun lopulla taloudellinen tilanne parani

- metsästys- ja pyyntikulttuuri: rituaalinen karhunmetsästys ja saalisriitit, riittirunot, loitsut, manaukset, metsästykseen liittyvät runot, itkuvirret 8000-5000 eaa.
- oletetaan, että myös suomalais-ugrilaista pyyntikansaa on liikkunut muinaisen Itämeren alueella
- myytit maailman, karhun tai tulen synnystä 5000-2500 eaa.
- kalevalamitta, samanistinen epiikka (Tuonelanmatka), synty- ja viljelyepiikka (Maailman synty, Sampo), loitsuja (Väinämöisen polvenhaava) n. 1200 eaa.
- prossikausi 1500-500 eaa. näkyy myös kansanrunoudessa: Kalevalan Ilmarinen
- kirjallisuuden juuret siis myyteissä, suullisessa perinteessä
Esihistoriallinen aika
Keskiaika
Viikinretkien aika n. 800-1050. Tuolloin viikingit kulkivat myös Suomen rannikkoa pitkin ja jättivät jälkensä kirjoittamattomaan kirjallisuuteen:
- seikkailurunoja kosinta- ja ryöstöretkistä, pakomatkoista merentakaiseen maahan
- Kalevalan Sampo-runot on ajoitettu tälle aikakaudelle
- Sampo-runot kertovat kahden heimon taistelusta, Sammon ryöstöstä, Lemminkäisen ja Kyllikin rakkaustarinassa näkyy sotaisan sankarin ja naisen valtataistelu ja aviouskollisuus
- kansainvälisiä aiheita Kalevalassa myös morsiamenryöstö (Kyllikki) ja kilpakosinta (Pohjolan tytär)
Ristiretkien peruja on mm. Piispa Henrikin surmavirsi.
Kalevalamitta
- vanha suomalainen runomitta
- saattanut syntyä 2000-500 eKr., sillä muiltakin itämerensuomalaisilta kansoilta on tavattu kalevalamittaista runoutta
- nelipolvinen trokee
- vanhan kansanrunouden tyylikeinoja ovat toisto ja alkusointu, ei juuri kuvakieltä, ei vertauksia, asiat esitetään suoraan

I. Aateliskartanon isäntä Klaus Kurki kosii nuorta Elina-neitoa. Kosintaan suostutaan, vaikkakin epäröiden, sillä Klaus elää piikansa Kirstin kanssa.
II. Elina on raskaana. Piika ja Elina riitaantuvat: piika syyttää Elinaa aviorikoksesta rengin kanssa. Piika ja Klaus solmivat juonen; Klaus on lähtevinään matkalle.
III. Piika järjestää pidot ja houkuttelee rengin Elinan makuu-huoneeseen. Piika hakee paikalle Klausin.
IV. Elinan lapsi on syntynyt, mutta Klaus väittää lasta rengin lapseksi. Klaus polttaa talon.
V. Klaus itkee tallin kynnyksellä. Jeesus kulkee ohi vanhan miehen hahmossa. Klaus kertoo polttaneensa perheensä, jolloin Jeesus ilmoittaa Elinan ja lapsen olevan turvassa taivaassa, mutta Klaun ja Kirsti-piian paikka on helvetissä
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kronologia/elina.html
Keskiajan päättyminen on määritelty monin tavoin, mutta yhtenä määritelmänä voidaan pitää uskonpuhdistusta. Suomessa tämä tarkoitti Mikael Agricolan aikaa, mm. Raamatun käännöstyötä.
Agricolan johdolla käännettiin Uusi testamentti 1548, mutta koko Raamattu saatiin käännetyä vasta 1642.

http://sokl.uef.fi/aineistot/Aidinkieli/kirjasuomi/biblia.html

Agricolan työ oli merkittävää, koska hän joutui luomaan suomen kielen kirjoitusasun tyhjästä, muiden kielten malleja hyödyntäen.
- Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat (I osa 1848, II osa 1860)
- Lönnrot: Kalevala (1. versio 1835, 2. versio 1849)
- Kivi: Seitsemän veljestä (1870)
- Leinon runous
- Linnan romaanit

Kansalliskirjallisuutena pidetään usein:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kansalliskirjallisuus
Miksi nämä teokset ovat saaneet kansalliskirjallisuuden aseman? Puuttuuko listalta jotain, mitä siihen ehdottomasti kuuluisi?
Elias Lönnrot (Kajaanin piirilääkäri), Kanteletar, Kalevala
- aloitti keräämällä runoja 1828 Hämeessä ja SavossaVienassa 1832
- näiden pohjalta julkaisi neljä Kantele-vihkoa
- syntyi ajatus yhtenäisestä eepoksesta
- keruumatka 1831 keskeytyi, koska lääkäri kutsuttiin koleran vuoksi kotiin
- piirilääkärin toimi vei laajoille alueille rokotuksia tarkastamaan
- virkamatkojen yhteydessä vuosina 1832-1834 Lönnrot keräsi ja kirjoitti Kalevalan ensimmäistä versiota (1835)
- matkat jatkuivat vuosittain aina vuoteen 1845 saakka

- keräämänsä runot Lönnrot yhdisteli eri runonlaulajilta saamiaan aineksia ja lisäili itsekin säkeitä (pyrkimys yhtenäiseen teokseen)
- Kalevalan ensimmäisen painoksen vaikutus merkittävä, vaikka:
- ruotsinkieliset eivät kyenneet lukemaan
- suomalainen rahvas ei hyväksynyt teoksen epäkirkollista luonnetta
- itäiset murteen teoksessa vaikeita länsimurteisiin tottuneille
Kalevala osoitti epäilijöille, että Suomellakin on historia!
1800
Esimerkkejä kansalliskirjallisuuden piirteistä Runebergin tuotannossa
- Saarijärven Paavo -runo: ankaran luonnon kanssa kamppaileva kansanmies -> suomalaisen identiteetin malli
- Joutsen-runo: isänmaallisuus verhotaan luonnonkauneuden ylistykseen
- Maamme ja Viides heinäkuuta: Suomen järviluonnon ja korkeiden näköalapaikkojen estetisointi
- Hirvenhiihtäjät-eepos: pyrki osoittamaan kartanon isäntien ja torpparien sopuisia suhteita -> kansallinen eheyttäminen
- Hanna-romaani: juhannuksen ja maalaisidyllin kuvaus heijastelee rakkauden ja luonnon liittoa
1850
Realismin aikakausi
- yhteiskunta muuttui 1800-luvun loppupuolella:
- lennätin, tihenevä rautatieverkosto
- teollistuminen, kaupungistuminen, sosiaaliset epäkohdat, työläisten asunto-olot huonot, ravinto puutteellista, juoppous yleistä
- yhteiskuntaluokkien välinen ristiriita
- suomenkielisten opiskelijoiden määrä lisääntyi, kieliriita
- kirjallisuudessa kritisoitiin
- ihanteellista (runebergilaista) isänmaallisuutta
- säätyläisasenteita
- naisen asemaa (Työmiehen vaimo (1885), naisen oikeus omaan palkkaansa)
- kirkkoa, papistoa
- teatterin ja näytelmäkirjallisuuden merkitys kasvoi: teatteri oli paikka osallistua julkiseen elämään, teatteri joukkoviestimenä 1800-luvun Euroopassa jopa lehdistöä ja romaania merkittävämpi

Kirjallisen elämän yleispiirteitä:

- kirjallisuus jakautuu ns. osakulttuureihin, mm. suomenruotsalainen kirjallisuus ja työnväenkirjallisuus omille teilleen
- kirjalliset virtaukset voidaan jakaa kahden pääotsikon alle: kansallinen uusromantiikka ja uusrealismi

- Uusromanttinen suuntaus keskittyi runouteen: esim. Eino Leino, V.A. Koskenniemi, Otto Manninen
- Uusrealismi puolestaan oli pääosin proosaa: esim. Juhani Aho, Joel Lehtonen

- vuosisadanvaihteen merkittävät kirjailijat Juhani Aho (k. -21) ja Eino Leino (k. -26): heidän kuolemansa käytännössä katkaisi uusromanttisen ja uusrealistisen suuntauksen ja antoi tilaa sodanjälkeiselle sukupolvelle
- Maaliskuun lauluja (1896, 17-vuotiaana)

- muokkasi runokieltä voimakkaasti, ennen häntä ruotsinkielinen runoutemme oli suomenkielistä tyylillisesti edellä
”- - vasta hänen käsissään kielen koko orkesteri alkoi soida.”
(Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia)

- yhdisti aikakauden virtauksia kotoiseen: eurooppalaista symbolismia karelianismiin, mm. näytelmä Tuonelan joutsen (1898)

- Helkavirret kansallista symbolismia, vanhaan perinteeseen pohjautuvaa visiorunoutta

- suurlakon jälkeen Leinon tuotannossa ja elämässä murros poliittisen tilanteen ja oman elämän vuoksi: traagiset teemat, kohtalonomaisuus (esim. runot Jumalien keinu, Lapin kesä)

Eino Leino 1878—1926
- itsenäistymisen jälkeen alkoi tapahtua muutoksia sekä ruotsin- että suomenkielisessä lyriikassa
- 1924 julkaistu Nuoren Voiman Liiton albumi Tulenkantajat merkitsi nuoren runoilijasukupolven esiinmarssia: myöhemmin albumin nimi vakiintui kirjailijaryhmän nimeksi, ja myös samanniminen lehti alkoi ilmestyä 1928

- Tulenkantajiin kuului useita hyvin erilaisia kirjailijoita, yhteistä heille oli: iloinen, vapautunut perusmieliala, usko ihmisyyteen, usko nuoren tasavallan ja kulttuurin tulevaisuuteen, kiinnostus uusiin ilmiöihin niin kirjallisuuden kuin tekniikan alalla, iskulause: ”Ikkunat auki Eurooppaan!”, vapaa mitta, eksotiikan harrastus, koneromantiikka, kaupunkikuvaus
- Esim. Katri Vala, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen, P. Mustapää, Mika Waltari

- https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalainen-kirjallisuus/suurlakosta-1950-lukuun/tulenkantajat-ja-1920-luvun-vapaat-rytmit





Tulenkantajat
Majani

Minun majani on erämaan laidassa.
Sen on nähnyt vain aurinko,
joka nousee aavikon hiekasta,
sen ovat nähneet villien gasellien
ja lintujen ihanat silmät.

Siellä hengittää minun nuoruuteni
onnellisena kuin kukka,
jonka kasvussa kastepisara
heijastaa tähteä.

Katri Vala 1926: Sininen ovi

”Elämä on pyhä. Me rakastamme elämää.
Taide on pyhä. Me palvelemme sitä.
Mikään ohjelma ei kestä sukupolvea kauemmin eikä mikään totuus ikuisesti. Elämän tarkoitus on elämän jatkuminen.
Sentähden on ainoa päämäärämme: Henkinen vapaus, kaiken arvostelemisen, kaiken käsittelemisen vapaus. Emme tunnusta auktoriteetteja, sillä he ovat asemansa vuoksi pelkureita elämän edessä.
Katsokaa: Miten ihanan nuori on maamme, miten voimaa täysi!
Tulkaa, älkää peljätkö: Teidät on määrätty luomaan uutta ja suurta.
Katkaiskaa rengas, joka pusertaa sydämiänne: Olkaa oma itsenne, tunnustakaa elämä!

Tulenkantajien ohjelmajulistus
1950
Modernismi 1950-luvulla
• 40—50-lukujen taitteessa uusia runoilijoita, jotka uudistivat lyriikkaa:
loppusoinnuista luopuminen, ei säännöllisiä rytmejä, kuvallisuus lisääntyi, aihealue laajeni, arkisuus ja puhekieli

• muutos aiheutti myös huolestuneisuutta, jotkut pelkäsivät koko runouden loppumista

• ns. lyyrinen vallankumous pyrki kuromaan umpeen sodan aikana syntyneen kuilun suomalaisen ja eurooppalaisen runouden välillä (jo Leino)

• runoilijoissa paljon naisia (sodan vuoksi), ei kiinteitä tulenkantajien kaltaisia ryhmittymiä: esim. Helvi Juvonen, Eeva-Liisa Manner, Eila Kivikkaho, Paavo Haavikko
1960-luku
- uusi sukupolvi, joka ei ollut itse kokenut sotaa, asettui rajusti vastustamaan ed. sukupolven arvomaailmaa (armeijaa, kirkkoa, koulua, oikeuslaitosta)
- kaadettiin sukupuolimoraalisia tabuja
- keskiolut vapautui
- tv ja pop-musiikki yleistyivät: maailman kriisit tulivat lähelle

- n. 1968 ylioppilasnuoriso alkoi reagoida ajan poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin: rauhanaatteen ja hippiliikkeen rinnalle syntyi mielenosoituksia ja julkilausumia, osoitettiin solidaarisuutta mm. kolmannen maailman sorretuille, oman maan köyhille, vähemmistöille ja heikoille

- uusi kirjallisuudenlaji: pamflettikirjallisuus

- 50-luvun modernisteja pidettiin liian esteettisinä, taiteelta haluttiin kommunikatiivisuutta: taiteen oli tultava lähemmäs yleisöä

- lyriikka reagoi uuteen tilanteeseen ensin, taitekohtana pidetään Saarikosken runokokoelmaa Mitä tapahtui todella? (1962)
- puhekielinen, avoin runous, 50-luvun kuvakielisyydestä luovuttu
- runouteen sulautettu kadulla kuultuja repliikkejä, sanomalehtien otsikkoja, poliittisia kannanottoja, esim. Ja minä haluan elää kommunistisessa maailmassa joka on yhtä eläintä.

- paljon käännöskirjallisuutta, etenkin Latinalaisen Amerikan kirjallisuus toi Suomeen käsityksen ihmiskunnan globaalista vastuusta

- 60-luvun romaanit kuvasivat yhteiskuntaa ja ihmisiä sen mukaan, kuinka kirjailija todellisuuden hahmotti ja minkä yhteiskuntaluokan elämää hän kuvasi, esim. vasemmistolaiset työläistaustaiset Hannu Salama ja Alpo Ruuth kuvasivat kaupunkien "duunareita" ja juoppoja, kiroilevia työmiehiä ja heidän perheitään

- ajan henkeen kuuluivat radikalismi ja rohkea kielenkäyttö, kaikki kirjallisuus ei kuitenkaan ollut poliittista


1970-luku
- ei jyrkkää rajaa 60- ja 70-lukujen välillä kirjallisuudessa: mm. poliittiset aiheet jatkuvat

- vasemmistolaisuus (taistolaisuus)
- mm. Aulikki Oksanen, Eeva-Liisa Manner: Varokaa voittajat (1972), väkivalta, poliittinen vaino, ihmisen alistaminen

- 70-luvulla myös luonto ja rakkaus olivat suosittuja aiheita, esim. Risto Rasa: Metsän seinä on vain vihreä ovi (1971)

Koivun oksalla
korvan muotoinen pahka
kuin se kuuntelis.

Lähteet: Leena Kirstinä, Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi, 2000
Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia, Otava, 1997

Eeva-Liisa Manner 1921-1995
- synt. Helsingissä mutta vietti lapsuutensa Viipurissa, esikoisteos nimeltään Mustaa ja punaista (Karjalan värit)
- läpimurtoteos Tämä matka (1956) suomal. modernismin kehittäjä
-modernia, vapaamittaista runoa, kuvakieltä
-runojen aineksina luonto, musiikki, kulttuurin ja ihmisen filosofia
- kantavana teemana koko tuotannossa (11 kokoelmaa) on "kodin" etsintä: kodilla tarkoitetaan tässä niin paikkaa, runokieltä kuin kulttuuriakin
- Manner kirjoitti jo julkaistuja runojaan uusiksi vuosien varrella
- http://www.hs.fi/muistot/a1364354432513
Mustaa ja punaista
(1940)

Viipuri,
sinun raunioillasi vannoimme kerran:
me palaamme!
Emme jätä sinua yksin
idän yöhön.

Ja me rukoilimme taivasta avuksesi,
mutta näimme vain aution taivaan
kuin palavan meren,
ja mieliimme hiipi epäilys:
palaammeko? milloin?
Tähdet vapisivat vastaukseksi
ja talojen sadat ontot silmät tuijottivat tyhjyyteen.

Kun aloitimme matkan tuntemattomaan ja yöhön,
kun jätimme taaksemme palavan kaupungin,
kaiken sen, mikä meille oli läheistä ja rakasta,
pysähdyimme ajattelemaan
minkä puolesta tämän jälkeen osaisimme elää.

Ja silloin meille selvisi,
että sinuun, Viipuri, sisältyi enemmän, paljon
enemmän
kuin meidän pieni elämämme ja kotipihan
viihtyisä hämärä.

Sinä olit sukupolvien elämä,
rakkaus, työ, uupumus, kuolema.
Sinä olit aikakausien elämä,
vuosisadat, historia, kohtalot -
elämä, jonka värit ovat musta ja punainen,
taistelun ja voiton,
murheen ja riemun,
kuoleman ja ylösnousemuksen väkevät värit.

Silloin tajusimme, kuinka voimallisesti nämä värit
ennustavat sinulle ylösnousemuksen hetkeä.
Ne lupaavat voiton ja riemun päivän vielä kerran
meille, sinun lapsillesi, Viipuri.

Mustaa ja punaista, 1944
Full transcript