Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Novelleista ja novellin tulkinnasta

No description
by

Satu Mattila

on 15 January 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Novelleista ja novellin tulkinnasta

Kuka kertoo novellissa?
- Novellilla on kertoja.
Novellin kertoja ei ole novellin kirjoittaja.
Kertojia voi olla yksi tai useampia.
Kertojatyyppejä ovat esimerkiksi minäkertoja, kaikkitietävä kertoja ja ulkopuolinen kertoja (hän-kertoja).
Mikä tajansa kertojatyyppi voi olla luotettava tai epäluotettava kertoja.
- Novelli voidaan kertoa useammasta näkökulmasta ja näkökulma voi vaihdella novellin kuluessa. Näkökulma vaihtuu, kun asioita tarkastellaan eri henkilöiden näkökumasta (yleensä novellin henkilöiden).
-Kerronnassa (kertojan "ääni") voi olla aukkoja, asioita tai hetkiä, joista kertoja ei tiedä tai kerro lukijalle.
Novellityyppejä
Juoninovelli

Tilannenovelli

Absurdi novelli
Novelli
Lyhyt
suorasanainen
fiktiivinen
kertomus

Missä novelli tapahtuu ja keistä novelli kertoo?
Miljöö:
Tapahtumien aika, paikka ja sosiaalinen ympäristö.
Joskus novellissa kuvataan tapahtuma-aikaa ja yhteiskuntaa tarkasti, joskus puitteet jäävät lukijan tulkinnan varaan.
Joskus miljöö ei ole tarkkaan määritelty.
Novellin henkilöt:
Päähenkilö on henkilö, johon novelli painottuu.
Sivuhenkilöt vaikuttavat päähenkilön elämään ja tekemisiin tai vaikuttavat juoneen.
Taustahenkilöt ovat tarinan taustalla mutta esimerkiksi vain maininnan tasolla.
Mistä novelli kertoo?
Juoni on järjestys, jossa tarina kerrotaan. Juoni voidaan purkaa tarinaksi. Juoni ei siis välttämättä kerro tarinaa kronologisessa järjestyksessä. Tarina on kertomuksen sisältö, joka voidaan purkaa oikeaan aikajärjestykseen. Juonessa on yleensä käänne, huippukohta ja loppu, mahdollisesti myös ennakointeja, aukkoja ja takaumia.
Käännekohta on tarinaan vaikuttava merkittävä tapahtuma, jossa tapahtumien suunta muuttuu tai kärjistyy.
Huippukohta on tarinan kohta, jossa tapahtuu jotain aivan erityisen merkittävää, ja jonka jälkeen tarina suuntaa kohti loppuratkaisua.
Novellissa voi olla kehyskertomus, joka kehystää novellin varsinaista kertomusta (esimerkiksi kehystarinassa kerrotaan varsinainen tarina).
Lue lisää novellista
Nuoren voiman liiton Novelli palaa -sivusto:
http://novelli.fi/
Juoninovelli

- Juoninovelli on tiivis ja juoneltaan usein yllättävä.
- Novellissa on selvä käännekohta ja tapahtumasarjan päättävä loppuratkaisu.
- Kutsutaan myös boccacciolaiseksi novelliksi (Giovanni Boccaccion -nimisen kirjailijan mukaan, jonka teos Decamerone koostuu sadasta novellista. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Decamerone )



Novelli juontuu
1300-luvun Italiasta, mutta nykymuotoinen novelli kehittyi Euroopassa 1800-luvulla.
Tilannenovelli
- Tilannenovellissa juoni ei ole yleensä olennainen: juonessa
ei usein ole selvää käännekohta eikä selväpiirteistä juonta välttämättä ole ollenkaan.
- Tilannenovelli esittelee tunnelmia, havaintoja, mielialoja, tuokiokuvia tai jotain ihmiselämän pulmakohtaa.
- Kerronta tuntuu usein verkkaiselta.
- Novellin loppu on usein avoin, mutta alku useimmiten selkeä.
-Kutsutaan myös tsehovilaiseksi novelliksi venäläisen Anton Tsehovin mukaan. (Lue lisää Tsehovista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_T%C5%A1ehov)
Absurdi novelli
- Novellissa on usein unenomainen, normaalin elämän säännöistä piittaamaton tai jollain tavalla järjetön maailma.
-Novellissa on mielikuvituksellisia tai
surrealistisia piirteitä.
- Novellin juoni etenee usein pintatasolla loogisesti.
-Kutsutaan myös kafkalaiseksi novelliksi Franz Kafkan mukaan. Kafka kuvaa usein novelleissaan valtasuhteita. Ehkä tunnetuin Kafkan novelleista on Muodonmuutos (http://fi.wikipedia.org/wiki/Muodonmuutos_%28Kafka%29)
Tilannekohtaus Anton Tsehovin
Lokki-näytelmästä
Franz Kafkan tunnetussa novellissa
Muodonmuutos
Gregor Samsa herää eräänä aamuna
ja huomaa
muuttuneensa syöpäläiseksi.
Kielikompassin novellianalyysin ohjeita:
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/anal_kaunok_novelli.shtml
Minäkertoja
Minä-kertoja kertoo tarinan minä-muodossa.
Minä-kertoja on fiktiivinen hahmo, ei kirjailija itse.
Kertoo asiat yleensä omasta näkökulmastaan.
Voi kertoa tarinan esimerkiksi muistellen menneitä tapahtumia.
Kaikkitietävä kertoja
Kaikkitietävä kertoja on selvillä kaikesta, mitä novellissa tapahtuu ja mitä novellin henkilöt ajattelevat. Kaikkitietävä kertoja saattaa myös tietää, miten tapahtumat tulevat etenemään.
Ulkopuolinen kertoja
Ulkopuolinen kertoja saattaa olla yksi teoksen henkilöistä, jolloin hän kertoo tapahtumista, mutta ei voi kertoa muiden henkilöiden ajatuksista ja tunteista.
Ulkopuolinen kertoja voi olla myös täysin kertomuksen ulkopuolinen henkilö, joka kertoo tapahtumista, mutta ei tiedä kaikkea.
Ulkopuolinen kertoja kertoo asiat hän-perspektiivistä.
Mitä luetaan rivien välistä?
Teema(t)
Laajempi ajatus, jota novellissa käsitellään. Teema on novellin näkemys jostain asiasta, jota muuten voi olla vaikea käsitellä, tiivistää tai hahmottaa. Teemoja voivat esimerkiksi kuten ystävyys, rakkaus tai moraali. Novellin aihe voi olla esimerkiksi murha ja novellissa käsitellään eri tavoin moraalisten kysymysten teemaa.

Symboli(t)
Jokin asiaa novellissa edustaa jotain muuta, esimerkiksi ideaa tai ajatusta, eläin voi esimerkiksi symboloida vapautta.

Motiivi(t)
Novellissa toistuva elementti, joka usein tuo esiin teemaa tai liittyy siihen muulla tavalla. Motiivi on jotain konkreettista, se voi olla väri tai konkreettinen asia. Kun teema on jo novellin tulkintaa, motiivi on tekstin tasolla toistuva asia.
Kaikki novellin eri rakenneosat tukevat toisiaan ja liittyvät yleensä jollain tavalla teemaan. Esimerkiksi kerronnan rakenne, symbolit ja vaikkapa novellin otsikko voivat kaikki yhdessä rakentaa novellin teemaa.
Kiinnitä huomioita myös tekstin rytmiin ja sanavalintoihin - millaisista virkkeistä ja lauseista novelli rakentuu ja miten novelli kertoo tapahtumista, henkilöistä, asioista?
Otavan oppimateriaalin ohjeita novellianalyysin tekemiseen:
http://www.otavanoppimateriaalit.net/verkkopiste/kirjoittaminen/novellianalyysi.html
Tunnettuja suomalaisia novellisteja ovat muun muassa F. E. Sillanpää, Veikko Huovinen, Martti Joenpolvi, Maria Jotuni, Rosa Liksom ja Joni Skiftesvik.
Full transcript