Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Suomen kirjallisuushistoria

No description
by

Alice Kyyrö

on 26 February 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Suomen kirjallisuushistoria

Suomen kirjallisuushistoria
ROMANTIIKKA 1800 - 1880
Suomi liitetään Venäjään 1809
>>> sensuuriasetus 1829, 1850 kiellettiin kaiken muun kuin hengellisen ja taloudellisen materiaalin julkaisu suomeksi

>>> Kansallinen herääminen, suomalaisen identiteetin ja suomen kielen aseman vahvistaminen

REALISMI 1880 - 1900
SYMBOLISMI (1890-1900)
Suomen kirjallisuushistorian alkuvaiheet
USKONPUHDISTUS 1540-1700-l.
VALISTUS JA VARHAISROMANTIIKKA
1700-1800-l.
Valistusaatteet kirjallisuudessa vähäistä
Kiinnostus kieltä ja kansanrunoutta kohtaan herää
Suomalainen kansanrunous kiinnostaa myös Euroopassa
Mikael Agricola luo perustan kirjakielelle
hengellinen kirjallisuus
Raamattu, Abckiria
samaan aikaan kansanrunoutta ja muita puhuttuja kansantekstejä
SUOMENRUOTSALAINEN MODERNISMI 1910 - 1920-l.
SUOMENKIELINEN MODERNISMI 1940 - 1960-l.
TULENKANTAJAT 1920 - 1930-l.
SOTAKIRJALLISUUS 1940-
RADIKALISMI (1960–1970-luvut)
POSTMODERNISMI (1980-l.)
NYKYKIRJALLISUUS (1990-l.)
Suomi itsenäistyy joulukuussa 1917
J.V. Snellman
Sakari Topelius
J.L. Runeberg
Elias Lönnrot
Mulla on jotenkin sellai olo, että pitäis alkaa ajaa tätä suomalaisuutta. Oma raha ois hieno juttu.
Mähän oon niitä satuja kirjoittanut, mutta voitais yhdessä tehdä jotain. Miettiä niitä suomalaisuusjuttuja säännöllisesti.
Mulla on tulossa sellai Kalevala-niminen juttu, tosi kovaa tekstiä. Mut niin, joku sellai suomalaisuusryhmä ois kiva.
En nyt voi tarkemmin kertoo, mutta mulla on kans yks teos työn alla. On muuten ihan kansallislauluainesta. Mut kun me aina lauantaisin täällä yhdessä näitä suomalaisuusjuttuja mietitään, niin oisko sen suomalaisuusryhmän nimi sitten vaikka Lauantaiseura?
Samaan aikaan Runebergien kotona keväällä 1831...
TAUSTA
Luonnontieteen ja teknologian nousu, teollistuminen, kaupungistuminen
>>> Yhteiskunnallisten ongelmien räjähtäminen
Luokkayhteiskunta, köyhyys, naisten huono asema…
TYYLIPIIRTEITÄ
Todenmukaisuus, yksityiskohtaisuus
Arkisuus
Kurjuus, epäkohtien esiin nostaminen
Tavoitteena ei ollut kirjailijan itseilmaisu vaan maailman tarkka kuvaaminen
Paljon proosaa ja draamaa, ei lyriikkaa
NIMIÄ
Minna Canth: Työmiehen vaimo, Anna Liisa, Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo
Juhani Aho: Yksin, Rautatie
Teuvo Pakkala: Lapsia, Pikku ihmisiä, Elsa
Talvisota 1939-40
Jatkosota 1941-44
Näytteet
Mikael Agricola: Abckiria (1543)
Mikael Agricola: Se Wsi Testamentti (1548)

Hen on hyuestisiugnanut caicken Mailman Euangeliumin cautta. /
Sille cussa ei Christus ole /
sielle on wiele nyt Kirous /
ioca ylitze Adamin ia caickein henen Lasteins langeisi /
coska hen oli synnin tehnyt /
ette he caiki tynni Syndijn Coleman /
ia Heluetin wicapäät ia syyliset pidheis oleman.



Wastoin site Kiroust /
hyuestisiugnapi nyt Euangeliú caiken Mailmá /
sen cansa ette se iulkisesta wlos hwta /
ia selkest ilmoitapi /
Ette ioca temen Abrahamin Siemenen päle Uskopi /
sen pite hyuestisiugnattaman /
henen pite wapan Synniste /
Colemasta ia Heluetista oleman /
Ninquin itze Christus sano Ioh. xj. ioca Usko minun pälen /
ei hen ikenens coole.

Näytteet
Sakari Topelius: Koivu ja tähti (1893)
Lähes kaksisataa vuotta sitten oli Suomessa suuri hätä. Sota raivosi ylt´ympäri maata, kaupunkeja ja taloja paloi, viljavainioita tallattiin ja ihmisiä kuoli sadoin tuhansin miekkaan, nälkään, maanpakolaisuuteen ja hirvittäviin tauteihin. Silloin ei nähty eikä kuultu muuta kuin huokauksia ja kyyneleitä, valitusta, surua, tuskaa ja verta; ja ne joissa toivo kauemmin eli, eivät lopulta enää tienneet, mitä heillä oli toivottavaa. Sillä Jumalan vitsaus kulki yli maamme kurittaen sitä ankarasti; sen ajan muistot eivät koskaan unohdu. Tämän suuren onnettomuuden aikana tapahtui myös, että monta perhettä hajosi, niin että muutamat vietiin vihollisten maahan, toiset pakenivat metsiin ja korpiin tai kaukaiseen Ruotsiin; vaimo ei enää tiennyt mitään miehestänsä, ei veli sisarestaan, eikä isä ja äiti tiennyt lapsistansa, olivatko he vielä elossa vai jo kuolleet. Sen tähden, kun rauha viimein tuli ja vielä elossa oleva palasivat kotiin, niin harvanpa ei tarvinnut ketään omaistansa kaivata ja itkeä.

----

”Katso”, sanoi poika, ”kuinka kirkastuneena taivaan lempeä tähti kimaltelee koivun lehvien lomitse! Nyt olemme löytäneet kotimme; nyt emme pyri etemmäksi, siskoni!” ”Rakkaat lapset”, sanoi isä, ” ihmisen elämä maailmassa on vaellusta iäistä päämäärää kohti. Vaeltakaa edelleenkin Jumala sydämessä ja iankaikkinen päämäärä aina silmäinne edessä! Enkelien ohjatessa kuljitte vakavasti; osoittakoot ne teille vastedeskin tietä! Te etsitte koivua; - se merkitsi isänmaatanne. Niin, isänmaa olkoon työnne ja rakkautenne päämääränä koko elinaikanne! Te etsitte tähteä; -se merkitsi iäistä elämää. Olkoon se valonanne koko elämänne ajan!” Lapset ja äiti panivat kätensä ristiin ja sanoivat: ”Aamen ja se tapahtukoon!"

TAUSTA

Suomen itsenäistyminen lähellä
Venäläisten ote Suomesta tiukka, venäläistämistoimilla pyrittiin estämään itsenäistymistä
PIIRTEITÄ

Kuvallisuus, metaforat, vertaukset, metonymiat
Musiikillisuus, rytmi
Mielikuvitus, unet, myyttisyys, yliluonnollisuus
Paljon runoutta
Suomessa karelianismi: eri taiteissa innostuttiin Karjalasta ja Kalevala-romantiikasta
NIMIÄ

Eino Leino: Helkavirsiä I ja II
L. Onerva: Mirdja
Aino Kallas: Sudenmorsian
Juhani Aho, Maria Jotuni
Eino Leino: Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
---
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie
Hyökkäys
TAUSTA

Suomi itsenäistymässä
Taiteeseen vaikutteita Euroopasta
Suomessa sisällissota ja kansa jakautunut kahtia, osan ilmaisunvapaus rajoittunut
PIIRTEET

Paljon runoutta, vasta myöhemmin proosaa
vapaa rytmi
voimakas kuvallisuus ja värikäs kuvakieli
uusia aiheita
taiteilijan tunteiden ja ajatusten ilmaisu
illuusiot eli harhakuvitelmat
NIMIÄ

Edith Södergran: Framtidens skugga (Tulevaisuuden varjo), Landet som icke är (Maa jota ei ole)
Elmer Diktonius: Janne Kubik (Janne Kuutio)
NÄYTTEET
En minä ole nainen. Olen neutri.
Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,
olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa...
Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko,
olen malja kaikkien naisten kunniaksi,
olen askel kohti sattumaa ja perikatoa,
olen hyppy vapauteen ja omaan itseeni...
Olen veren kuiske miehen korvassa,
olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto,
olen uusien paratiisien portinkilpi.
Olen liekki, etsivä ja röyhkeä.
Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka,
olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, ilman ehtoja...


Ahtaasti on minun sydäntäni säilytetty kapeassa rotkossa,
kaukana on minun sydämeni,
etäisellä saarella.
Valkoiset linnut lentävät edestakaisin
tuoden viestejä, että minun sydämeni elää.
Tiedän – kuinka se elää
hiilestä ja hiekasta
terävillä kivillä.
Makaan koko päivän ja odottelen yötä,
makaan koko yön ja odottelen päivää,
makaan sairaana paratiisin puistossa.
Tiedän, että en tule terveeksi,
ikävä ja kaipaus eivät koskaan parane.
Olen kuumeinen kuin suokasvi,
uhoan makeaa hikeä niinkuin tahmea lehti.
Puutarhassani nukkuu unelias järvi.
Minä, joka rakastan maata,
en tiedä mitään vettä parempaa.
Veteen vajoavat kaikki ajatukseni,
joita ei kukaan ole nähnyt,
joita en uskalla näyttää kenellekään.
Vesi on salaisuuksia täynnä.

TAUSTA

Suomessa sodittu sisällissota, talvisota ja jatkosota
YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa
Tarve purkaa menneisyyden aiheuttamaa ahdistusta
PIIRTEITÄ

korostettiin eroa aiempaan perinteeseen
runoudessa vapaa mitta
arkisuus kielessä ja aiheissa
proosan kerronnassa aukot, useat kertojat, kerronnan lineaarisuuden poistuminen
NIMIÄ

Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut, Se on sitten kevät
Mika Waltari, Teuvo Pakkala, Pentti Haanpää, Tove Jansson
Lauri Viita, Paavo Haavikko, Aila Meriluoto, Eeva-Liisa Manner, Kirsi Kunnas
Pentti Saarikoski
KUVARUNO:
NÄYTTEET:
MODERNISTINEN KERRONTARAKENNE:
TAUSTA

iloinen ja vallaton 20-luku
Suomi itsenäistyi, pyrkimys eurooppalaisuuteen
teollinen vallankumous, koneellistuminen
kaupungistuminen
PIIRTEET

vapaa mitta lyriikassa
värikkyys, koristeellisuus, eksotiikka
elämänilo, elämän ylistys, vastapainona kuoleman kiehtovuus
tunteen ilmaisu
koneromantiikka, teknologia
"Ikkunat auki Eurooppaan!"
NIMIÄ

Katri Vala: Kaukainen puutarha
Uuno Kailas, Yrjö Jylhä, Lauri Viljanen, Olavi Paavolainen
Mika Waltari: Suuri illusioni
NÄYTE:
Katri Vala: Kukkiva maa

"Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja, Mitä siitä, että kuolema tulee!
pihlajain valkeata kukkahärmää, Mitä siitä, että monivärinen ihanuus
tervakkojen punaisia tähtisikermiä. varisee kuihtuneena maahan.
Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia Onhan kukittu kerta!
lainehtivat niityt mielettöminä merinä. On paistanut aurinko,
Ja tuoksua! taivaan suuri ja polttava rakkaus!
Ihanampaa kuin pyhä suitsutus! Suoraan kukkasydämiin,
kuumaa ja värisevää ja hulluksi juovuttavaa, olemusten värisevään pohjaan asti!"
pakanallista maan ihon tuoksua!

Elää, elää, elää!
Elää raivokkaasti elämän korkea hetki,
terälehdet äärimmilleen auenneina
elää ihanasti kukkien,
tuoksustansa auringosta hourien -
huumaavasti, täyteläästi elää!
elämänilo
eksotiikka, koristeellisuus, värikkyys
elämänilo, intohimo, tunne
TAUSTA

Suomi itsenäistynyt 1917
Sodittu sisällissota, talvisota, jatkosota ja Lapin sota
paljon rintamalla kuolleita, paljon leskiä ja sotaorpoja
tarve käsitellä sotien aiheuttamia traumoja
halu rakentaa suomalaista identiteettiä: pieni mutta sisukas kansa
PIIRTEET

aiemmin runoutta, myöhemmin proosaa
aiemmin mahtipontisuus, myöhemmin arkisuus
teosten aiheena sota, usein sotilaan näkökulma
sankarihahmot, tavallisen miehen nouseminen sankariksi
sodan mielettömyyden ja järjettömyyden kuvaaminen
NIMIÄ

J.L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat
Väinö Linna: Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla
Veijo Meri: Manillaköysi
Reino Lehväslaiho
Veijo Meri: Manillaköysi

Oli jäänyt jonnekin ruumiita pelto täyteen. Hyökkäysvaiheen aikana kai, sillä kuinka sitä muuten sattuu sellaista näkemään. Tähkiintyneen ohran alla ja välissä olivat ne mustia läiskiä, joissa siemen ei jostain syystä ole itänyt. Vaikka ne olivat olleet vain vähän aikaa auringon paisteessa, pari päivää enintään, ne olivat alkaneet jo hapantua, turvota, repiä vaatteitaan ja laukoa nappejaan. Mahat olivat turvonneet eniten, ne olivat hyvin suuria palloja. Näytti kuin ruumiit olisivat ruvenneet kilvan kasvamaan tullakseen paremmin näkyville. Kiiltävän sinisiä kärpäsiä, joiden lukua tuskin niiden luojakaan olisi enää pystynyt laskemaan, oli kerääntynyt ruumiisiin.
Kolhoosin toistasataapäinen sikalauma juhli myös. Se oli vapautunut aitauksistaan ja kierteli suureksi ikään kuin järjestyneeksi joukoksi kokoontuneina kylän tanhuilla ja pelloilla. Kun se maantietä pitkin säännöllisin väliajoin ravasi kostealle rypemispaikalleen kylän ulkopuolelle, tiestä kohoava pölypilvi peitti koko kylän näkyvistä. Röhkiminen ja porsaitten kiljuminen kuulosti melko helvetilliseltä ääneltä. Aterioimassa siat kävivät pellossa. Niitä ei ruumiiden löyhkä karkottanut niin kuin ihmisiä. Pahaa hajua se onkin. Kun sikalauma oli rajoittamattomasta vapaudestaan nauttien aikansa rypenyt, se tuli peltoon syömään. Tosin siitä valloittajat jo ampuivat joitakin sikoja ruoakseen, mutta kun päällystö ei katsonut sitä touhua suopein silmin, jäivät ampumiset vähiin, eikä niitä sitä paitsi kannattanut sellaisella helteellä tappaa useampia kuin ehti syödä. Mutta seuraavat porukat eivät enää niihin kajonneet, eivät millään. Jopa tapahtui sellaista, että miehet kieltäytyivät syömästä keittoa, jossa oli sianlihaa, koska olivat nähneet, mitä elävät siat söivät ohramaassa.
--
Silloin sotamies oli hienotunteisesti alkanut kuvailla hänelle olosuhteita kylässä. Hän oli omin silmin nähnyt kuinka siat olivat henkeen ja vereen tapelleet everstistä, joka oli ollut hyvin tukeva ja suurimahainen, herra everstin kokoinen suurin piirtein. Voiton oli perinyt suurin karju, oikein lauman kuningas merkeistä päätellen. Se söi varttitunnissa koko everstin karvoineen vaatteineen saappaineen päivineen, niin ettei ollut jäänyt kuin jotakin metallirahoja ja arvomerkkejä. Mutta ei se näyttänyt yhdestä everstistä täyttyvän, sillä ilkeästi röhkien ja kieroon katsoen se hyökkäsi valloittamaan toista samanlaista. Eversti suuntasi silloin sellaiseen katseen sotamieheen, että heikompi yksilö olisi sen alle litistynyt. Sanaakaan sanomatta hän tunkeutui autoonsa ja katosi eikä sen jälkeen kukaan tullut kyselyjä tekemään. Kenen toimesta sianraadot lopulta korjattiin, sitä ei tiedetä. Ehkä ne tekivät niistä säilykkeitä.
J.L.Runeberg: Sven Dufva

Pojasta tuli kuitenkin väkevä, harteva,
kuin orja raatoi pellolla ja kaatoi kaskea,
ol' iloisempi, nöyrempi kuin moni viisaskaan
ja töitä teki kaikkia, päin mäntyyn kaikki vaan.
--
Käännöskin Dufvan taaksepäin ol' eriskummainen:
peräytymään kun käskettiin, hän hyökkäs sillallen
ja seisoi siinä jäykkänä, vakaana, vanhoillaan,
kaikille valmis neuvomaan paraita temppujaan.

Ei aikaakaan, niin saakin hän jo niitä osoittaa,
kun silta täyteen ryssiä samassa tuoksahtaa.
Yks toisen perään rynnähtää, mut heistä joka mies sai
oikeaan ja vasempaan, niin että tempun ties.
ALEKSIS KIVI (1834 - 1872)
Virallinen nimi Alexis Stenvall
syntyi räätälin perheeseen, kolme veljeä
halusi jo pienenä kirjoittajaksi
äidinkieli suomi, osasi ruotsia
opiskeli ylioppilaaksi
haaveili papin ammatista
tekstit aluksi romantiikan tyyliä
ensimmäinen realismia käyttänyt kirjailija
kärsi huonosta palautteesta
--> sairastui alkoholismiin
asui viimeiset kuukautensa veljensä luona
kuoli uudenvuodenaattona 1872, "eli vain syksystä jouluun"
SEITSEMÄN VELJESTÄ 1870
Näytelmiä:
Kullervo
Nummisuutarit
Karkurit
Kihlaus
Kanervala (runokokoelma)
ensimmäinen suomenkielinen romaani
ensimmäinen realismia tavoitteleva romaani

kertoo Jukolan veljesten seikkailuista:
tappeluita, juopottelua, epäonnistunut kosintareissu, kodin palaminen jne.
lopuksi kunnioitettavia kansalaisia

aikaan kuului kansallismieliset ihanteet, joten realistinen romaani tyrmättiin
August Ahlqvist suurin kriitikko

myöhemmin noussut arvostetuksi teokseksi
paljon sovituksia (teatteri, tv, elokuva)
kulttuurinen vaikutus suuri
Työnsin lapsenrattaita, ratkoin ongelmaa jota Claude Simon sanoo
kirjailijan ainoaksi ammatilliseksi
ongelmaksi, miten kirjoittaa,
kahvi kiehuu, lapsi huutaa seinän takana,
jatkan,
hyvin vähän esineitä,
tai hyvin paljon.
Aurinko paistoi häikäisevästi, Hämeentiellä tuoksui vastapaistettu
leipä, Elannon, ajattelin ihmisiä,
jotka ovat samanaikaisesti, mutta eri lailla,
kiihtynyt tajuntani
leikkeli kadun äänisyä mielivaltaisia,
merkitseviä
yhdistelmiä.
Sattumanvaraisella ja lainalaisella ei todellakaan ole mitään eroa,
miksi kirjailijan tehtävä,
kuten Simon sanoo,
olisi antaa muoto muodottomalle,
miksi juuri kirjailijan pitäisi olla niin avuton.
Juon kahvia. --

Pentti Saarikoski: kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1965)
TAUSTA
Suomen nopea kansainvälistyminen 1940- ja 50-luvuilla
--> uutisia sodista, nälänhädästä ja maailman protestiliikkeistä
Sodanvastaisuus, hippiliike, perinteisen arvostelu
Politiikassa kääntyminen konservatiivisesta liberaaliin
-->Tabujen rikkoutuminen: huumeet, vapaa rakkaus, abortti, uskonto
PIIRTEET
Tabuaiheet
Teksteissä poliittisia kannanottoja
Kielikuvien, pelkistetyn tyylin ja leikittelyn sijaan mutkatonta ja arkista puhekieltä sekä esim. lehtiotsikoiden upottamista runoihin
Lyriikkaa ja proosaa
NIMIÄ
Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella?
Hannu Salama: Juhannustanssit
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu
Pirkko Saisio

Haistakaa paska koko valtiovalta /
Ette osaa muuta kun verottaa /
Muutenkin touhu tuntuu holtittomalta /
Kaikki pitäs kerralla erottaa /

On siinä meillä omituinen sakki /
Kaikki sitä johtohommiin pääseekin /
On nyt jo tyhjä joka jätkän takki /
Mutta verotus vain jatkuu hurjemmin /
On aivan turhaa enää tehdä työtä /
Verot vievät koko palkan kuitenkin /
Saat viettää monta unetonta yötä /
Herrat teki elämästä helvetin
Irwin Goodman: Haistakaa paska koko valtiovalta (1976)
TAUSTA
Kulttuurin ja yhteiskunnan sirpaloituminen erilaisiksi alakulttuureiksi ja –ryhmiksi
Ei enää yhtenäistä elämäntyyliä
Median, viihteen ja ”roskakulttuurin” nousu
PIIRTEET

Erilaisten tyylien ja lajien yhdistely samassa tekstissä
Moniäänisyys
Leikittely, perinteisen parodiointi
Tekstin fiktiivisyyden korostaminen (metafiktio), esim. kertoja mainitsee kertovansa romaania
Intertekstuaalisuus
Epäjohdonmukaisuus, pirstaleisuus

ANYTHING GOES
NIMIÄ

Kari Hotakainen Ilpo Tiihonen Rosa Liksom
TAUSTA

Postmodernismi päästi kirjallisuuden perinteistä
tyylien moninaisuus ja vaihtelevuus
Median vaikutusvallan kasvaminen
Kirjoittaminen mahdollista kaikille
Uudenlaisia julkaisufoorumeja: äänikirjat, e-kirjat, Twitter, blogit...
PIIRTEITÄ
Yhtenäisen tyylin puuttuminen: moninaisuus lajeissa, sisällössä, kielessä, tyylissä, rakenteissa, aiheissa…
Viihteellisyys
Ajankohtaisuus (ilmastonmuutos, sodat, köyhyys, ihmisoikeudet…)
Median ja kirjallisuuden tiivis suhde, kirjailijat brändejä ja mediapersoonia
NIMIÄ
Klassisia: Jari Tervo, Riikka Pulkkinen
Historiaan jääviä: Sofi Oksanen
Mediapersoonia: Tuomas Kyrö, Juha Vuorinen
Hetkellisiä tähtiä: Ranya ElRamly, Mikael Niemi
UUSIA TAPOJA TEHDÄ KIRJALLISUUTTA
Full transcript