Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Sosiaali- ja terveyspalveluiden suuntaaminen

Esimerkkinä työttömät työnhakijat. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073). matti.heikkinen@kainuu.fi p. 044 797 0294
by

Matti Heikkinen

on 1 December 2010

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Sosiaali- ja terveyspalveluiden suuntaaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden suuntaaminen

Kokemuksia Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hankkeesta
Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Matti Heikkinen p. 044 797 0294 / matti.heikkinen@kainuu.fi Positiivinen diskriminointi
= etuoikeuttaminen Suomessa ja Kainuussa väestöryhmien väliset erot sekä terveyspalveluihin pääsyssä että terveyden kokemuksissa ovat suuria. (Kaikkonen ym. 2008)

Mikäli eroihin halutaan vaikuttaa, tulisi voimavaroja suunnata sellaisten ryhmien terveyden edistämiseen, joiden kokema terveys on huonoin ja mahdollisuudet oman terveyden edistämiseen ja ylläpitoon ovat heikoimmat. (ETENE 2007) Eettisiä ristiriitoja?
- Asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
ja holhoamisen välttäminen voivat muuttua heitteillejätöksi.
- Yritys kohdella asiakkaita/potilaita tasapuolisesti kohtelemalla
kaikkia samalla tavoin voi muuttua epätasa-arvon edistämiseksi
- Tuki voi muuttua kontrolliksi ja kontrolli voi osoittautua
tehokkaaksi tueksi (Hämäläinen 1993)
- ”Yhteiskunta on vaativin heikoimmille jäsenilleen,
jos se jättää vastuun terveydestä kansalaisille itselleen.”
(Alanen 2008) ”Kansanterveys ei ratkaisevasti kohene vielä siitä,
että hyvät lääkärit parantavat huonoja potilaita
ajanmukaisissa sairaaloissa.”
(Kuusi 1963, 264) Moraalisesti ja sosiaalipoliittisesti kestävä eettinen periaate:

"Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut." (Stakes 2006, 26) Lähteet

Alanen, P. 2008. Seurausten hoidosta syiden poistoon. Teoksessa Ashorn U. & Lehto, J. (toim.). Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Helsinki: Stakes.

ETENE (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta). 2007. Terveyden edistämisen eettiset haasteet.

Heponiemi T. ym. 2008. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Helsinki: TEM.

Herttua, K. 2010. The effects of the 2004 reduction in the price of alcohol on alcohol-related harm in Finland : A natural experiment based on register data. Helsinki: University of Helsinki.

Hyttinen, T. ym. (toim.). 2008. Kainuulainen työkunto -projekti. Loppuraportti. Kajaani: Kainuun maakunta -kuntayhtymä.

Julkunen Raija. 2003. Työ – elämää ja politiikkaa. Teoksessa Helne Tuula & Julkunen Raija & Kajanoja Jouko & Laitinen-Kuikka Sini & Silvasti Tiina & Simpura Jussi. Sosiaalinen politiikka. Helsinki: Wsoy, s. 413–432.

Kaikkonen, R. ym. 2008. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. Helsinki: KTL.

Kallio, J. 2008. Yksityisten lääkäripalvelujen käyttö ja ideologiset tekijät. Yhteiskuntapolitiikka 73.

Kela. 2010. Terveyspuntari.

Kiiskinen U. & Vehko T. & Matikainen K. & Natunen S. & Aromaa A. 2008. Terveyden edistämisen mahdollisuudet - vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Helsinki: STM.

Koffert T. & Kuusi K. 2009. Depressiokoulu. Opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. SMS-Tuotanto Oy.

Koskinen, S. & Martelin T. 2007. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen, M. & Puska, P. ym. Terveydenhuollon menojen hillintä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Kuivalainen, S. 2007. Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Yhteiskuntapolitiikka 72.

Kuusi, P. 1963. 60-luvun sosiaalipolitiikka. Porvoo: WSOY.

Myhrman R. & Alila A. & Siljander E. 2009. Skenaarioita sosiaalimenoista - terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Palosuo H. & Koskinen S. & Lahelma E. & Prättälä R. & Martelin T. & Ostamo A. & Keskimäki I. & Sihto M. & Talala K. & Hyvönen E. & Linnanmäki E. (toim.). 2007. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Prättälä, R. ym. 2007. Terveyserot ja niiden kaventamisen haaste. Teoksessa Palosuo, H. ym. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Helsinki: STM.

Rawls, J. 1988. Oikeudenmukaisuusteoria. Suom. Terhi Pursiainen. Juva: WSOY.

Stakes. 2006. Oikeus ja kohtuus. Arvioita ja ehdotuksia yksityisestä ja julkisesta hyvinvointivastuusta. Hyvinvointivaltion rajat -hanke. Helsinki: Stakes.

STM. 2008. Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Helsinki: STM.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2010. Terveytemme.fi -portaali. http://wwww.terveytemme.fi Seurausten hoidosta syiden poistoon (Alanen 2008):
- Terveys ja hyvinvointi polarisoituvat – toiset entistä terveempiä/sairaampia
- Yksilön vastuun korostaminen suosii automaattisesti sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevia (esim. hoitoon ohjautuminen)
-Asiakaslähtöinen näkökulma korostaa hoidon ensisijaisuutta ehkäisyyn nähden
- Laatukeskustelu on vinoutunutta - huomio pelkästään sairaisiin kohdistuvien hoitotoimenpiteiden laadussa - ei ehkäisyssä
- Onko tehostamiskeskustelussa pelkästään hoitotoimenpiteiden tehostaminen, ilman ennaltaehkäisyä?
- Priorisoinnista puuttuu ehkäisyn ja hoidon suhteen arvioiminen
- Väestötason ongelmia yritetään ratkaista yksilötason toimenpiteillä Paradoksi:
”Työttömät käyttävät enemmän yleisiä terveyspalveluja, mutta koska heidän sairastavuutensa on suurempi ja täten tarve palveluihin myös suurempi, niin näyttäisi siltä, että he eivät kuitenkaan saa tarpeeksi palveluja”
(Heponiemi ym. 2008, 33) Terveystarkastuksia järjestettäessä olisi lähdettävä siitä, että tarkastukset ovat pakollisia jokaiselle
(Kuusi 1963, 284) Yksinkertaistus sosioekonomisen aseman ja terveyden suhteesta Mitä parempi asema, sitä parempi terveys Terveyserojen kaventamisen potentiaali on valtava

Suuri osa kansanterveysongelmista poistuisi, jos terveysongelmien yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla:
– sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 %
– alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 %
– hengityselinsairauksista aiheutuvat kuolemat, työikäiset n. 75 %
– väkivallasta ja tapaturmista aiheutuvat kuolemat, työikäiset n. 45 %
– diabeteksen esiintyvyys n. 30 %
– selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 %
– toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 %
(Koskinen S. & Martelin T. 2007)

Kokonaisuudessaan nykyinen sairastavuus alenisi n. 20-40 %.
(Myhrman ym. 2009) Väestön [ja kainuulaisten] terveydentilaa voidaan
tarkastella yhtälöllä P = I * D.

Sairaiden henkilöiden määrä (P) riippuu tällöin uusien
sairaustapausten ilmaantumismäärästä aikayksikössä (I) sekä sairauksien keskikestosta (D).

Vähäistä sairaiden määrää voidaan tavoitella ehkäisemällä sairastumisia sekä vaikuttamalla sairauksien kestoon.

Lyhyen aikavälin tarkasteluissa huomataan, että sairauksien ehkäisy ei vähennä terveydenhuollon kustannuksia, pikemminkin päinvastoin. Tästä huolimatta vain sairauksien
syihin vaikuttamalla voidaan pyrkiä kohti tehokkaampaa terveydenhoitoa. Hoidon priorisointi ennaltaehkäisyn edelle ja resurssien mitoittaminen sairauksien hoitamiseen aiheuttaa noidankehän.
(Alanen 2008) (Kela 2010; terveyspuntari) Keitä työttömyys koettelee?

Informaatioyhteiskunnan ja suurtyöttömyyden oloissa työmarkkinat toimivat hyvin valikoivasti.

Vaikeasti työllistyvien ytimeen on luokiteltu mm. vähän koulutetut, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät sekä vajaakuntoiset. (Julkunen 2003, 427) Haaste:

Mitä se hyvejää? Vaikka kainuulaisten terveydentila on viime vuosikymmeninä parantunut, on kainuulaisten terveys monella tapaa huolestuttava.

Kainuuseen syntyvän lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin. Muuttoliikkeen ohella Kainuussa menetetään suhteellisesti eniten elinvuosia tapaturmien ja itsemurhien vuoksi.

(indikaattorit, ks. THL 2010) Terveytensä enintään keskitasoisiksi kokevien osuus, naiset (%) (THL 2010) Kainuun väestö oli v. 2006 koko valtakunnan sairainta, kun vertaillaan sairaanhoitopiirien sairastavuusindeksejä (indeksiluku 132, kun keskiarvo 100).

Kaikkien keskeisten kansantautien esiintyvyys on Kainuussa yleisempää kuin muualla. Esimerkiksi verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, reuma, psykoosit sekä sydämen vajaatoiminta ovat keskimääräistä yleisempiä sairauksia. Terveystarkastuksissa havaitut keskeiset terveysriskit ja niiden yleisyys terveystarkastuksissa käyneiden osalta:

ylipaino (BMI>25) – 66 %
kohonnut verenpaine (>130/85) – 50 %
kohonnut kolesteroli (> 5) – n. 50 %
diabetes-riski (paastoverensokeri > 6) - yli 20 %, joista uusia löydöksiä 70 %,
päivittäinen tupakointi – 50 %,
alkoholin suurkulutus (Audit 11 p) – 52 % miehistä ja 16 % naisista, masennus (keskivaikea) – n. 17 %.

(Hyttinen ym. 2008.) Matala koulutustaso korreloi työttömyyden keston kanssa. Työttömyysaste koulutuksen mukaan 1997-2005 25 vuotta täyttäneillä suomalaisilla (Prättälä ym. 2007, 17) Kokemuksia ja sovellutuksia
- työnhakijoille tietoa terveydestä ja työkyvystä terveystarkastuksilla
- kuntotestistä yksilöllinen suositus liikuntaan
- liikuntavälineitä lainaksi kirjastosta
- hyvinvointitreenit ja depressiokoulu
- vaikutuksia kustannuksiin? Terveystarkastuksissa on käynyt tähän mennessä (27.4.2010) lähes 1500 kainuulaista. Kuntotesteissä on tähän mennessä käynyt noin 450 kainuulaista. Henkilökohtaisilla liikuntasuosituksille, neuvoilla ja motivoinnilla voidaan edistää liikkumista.

Kuntotestit voivat motivoida liikuntaharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen monin tavoin:
- liikunta-aktiivisuuden kartoitus
- liikuntaan liittyvän tiedon lisääntyminen
- erilaisten tavoitteiden asettaminen
- kirjallinen liikuntasuositus.

Paikallisena sovellutuksena on ollut myös poistaa esteitä liikunnan harrastamiseksi. Kajaanin kaupungille on tehty aloite tiettyjen väestöryhmien liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi.

Aloite: Tuetaan työttömille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattujen liikuntaryhmien järjestämistä antamalla kaupungin liikuntatiloja käyttöön ilman tilavuokria, kun kyseessä on vertaisohjaajan vetämä liikuntaryhmä. (4.11.2009) Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus kirjastosta edistää koko väestön terveyttä, mutta toisaalta tukee osaltaan terveyserojen kaventamiseen suunnattua toimintaa.

Lainaamalla liikuntavälineitä kirjasto tarjoaa kaikille kainuulaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta mahdollisuuden tutustua liikuntaa tukeviin ja edistäviin välineisiin.

Kajaanin pääkirjastosta ja kirjastoautosta voi lainata muun muassa askelmittareita, kävelysauvoja sekä sykemittareita.

Puolen vuoden seurantajakson perusteella liikuntavälineet eivät jääneet hyllyihin pölyttymään - liikuntavälineitä lainattiin yli 230 kertaa ja sykemittarit olivat lähes yhtäjaksoisesti lainassa. Hyvinvointitreenit ja depressiokoulu

- esimerkkejä yhteistyöstä, ryhmätoiminnasta ja vertaistuesta
- tukemaan ja edistämään osallistujien hyvinvointia

Hyvinvointitreeneissä tietylle osallistujaryhmälle räätälöidään toiminnallinen ryhmä. Keskeisenä ajatuksena on tarjota voimaantumisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksia.

Depressiokoulun keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osallistujien itsehoitokeinoja. Tämän on arvioitu vähentävän vakavien masennusten puhkeamista ja masennusjaksojen kestoa. Lisäksi masennusjaksojen voimakkuus lievenee. (Koffert & Kuusi 2009)

Hyvinvointitreenit SMS ovat Suomen mielenterveysseuran kehittämä kurssitoiminnan malli, jota on sovellettu käytäntöön eri puolilla Suomea. Kainuussa ensimmäiset hyvinvointitreenit järjestettiin vuonna 2008. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen
on keskeinen ja tehokas keino koko väestön terveyden edistämisessä. Tällöin pyritään vaikuttamaan niihin yhteiskunnan tekijöihin, jotka ylläpitävät eroja.

Erojen tulee olla myös sellaisia, joihin ihmisten vapaa valinta ei vaikuta. Tällaista eriarvoisuutta pidetään sekä vältettävissä olevana että epäoikeudenmukaisena. (Palosuo ym. 2007) Kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisessä
on paljon mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan työttömien terveyskäyttäytymisessä on enemmän riskejä, kuin muulla väestöllä (ks. Heponiemi ym. 2008).

Vaikka lähtötilanne terveyserojen kaventamisen kannalta on hyvä, ei pelkät sosiaali- ja terveydenhuollon keinot riitä.

Tarvitaan erilaisia väestö- ja politiikkatason muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi työterveyshuollon kattavuuden lisääminen (määräaikaiset ja epätyypillistä työtä tekevät) sekä terveydenhuollon asiantuntemuksen kytkeminen entistä tiiviimmin työllisyyspalveluihin (esimerkiksi aktivointisuunnitelman laatimisen yhteydessä).

Ilman tutkittua tietoa erilaisten toimien
vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta priorisointi toteutuu sattumanvaraisesti. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Hankkeen tavoitteena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kainuun maakunta
-kuntayhtymän alueella.

Kokonaistavoitteena on kehittää ja juurruttaa
Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelurakenteeseen toimintamalli, joka tuottaa työttömien työnhakijoiden työllisyysprosessiin
tietoa asiakkaiden terveydestä ja työkyvystä
sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin.

Toiminta lievittää pitkittyneen työttömyyden
seurausvaikutuksia monin tavoin. Syrjäytymistä
ehkäistään edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien erityisen vaikeasti työllistettävien työllistymistä ja parantamalla
heidän elämänlaatuaan.

Hankkeessa kehitetään uusia palvelumuotoja
ja edistetään sekä juurrutetaan verkostomaista
yhteistyötä hyviä käytäntöjä levittämällä ja hyödyntämällä.

Hankkeen keskeisenä ajatuksena on yhtäältä
avartaa terveyden ja työkyvyn merkitystä
työllistymisprosesseissa. Toisaalta keskeistä
on syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisten
vaikutusten ymmärtäminen sosiaali- ja
terveydenhuollossa. Hanketiedot
Projektikoodi S10073
Hakemusnumero 700935
Toteutusaika 1.3.2008–31.12.2010 (optio vuosille 2011–2012)
Budjetti 1 105 509 €
Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %)
Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä-Suomen
suuralueosio
Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen
ja syrjäytymisen ehkäisy
Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala
Internet-sivut http://maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke Vaikutuksia kunnan/kuntayhtymän tuloihin?

Tällä hetkellä valtio tukee kuntia 1,5 euroa 15–64 -vuotiasta henkilöä kohden valtionosuusjärjestelmän kautta, jotta kunnat järjestäisivät pitkään työttömänä olleille terveystarkastuksia ja -neuvontaa.

Piilevien sairauksien löytyminen väestöryhmistä, joissa sairastavuus on yleisempää, heijastuu kunnan saamiin valtionosuuksiin (sairastavuuden perusteella maksettava valtionosuus). Tämä lisää sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevia resursseja. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus?

Rawls (1988):
- miten yhteiskunnan instituutiot jakavat perusoikeuksia ja niihin liittyviä velvollisuuksia?
- miten yhteistoiminnasta syntyvä hyöty jaetaan?

Tietämättömyyden verhosta (Veil Of Ignorance) seuraavat periaatteet, jotka järkevät ihmiset valitsisivat:
1) ”jokaisella ihmisellä on oleva yhtäläinen oikeus laajimpaan mahdolliseen perusvapauteen, joka on sovitettavissa yhteen muiden samanlaisen vapauden kanssa”
2) ”yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä sellaisiksi, (a) että on järkeenkäypää odottaa niistä etua jokaiselle ja (b) että ne liittyvät kaikille avoimiin asemiin ja virkoihin.”

Siis:
- oikeudenmukaisia ovat vain sellaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset erot, jotka maksimoivat sen kansalaisen aseman, joka jää heikompaan asemaan
(max-min -periaate) Yhteiskunnan tehokkuutta ja toimivuutta voidaan edistää!
- esimerkiksi toimeentulotuen alikäyttö on tyypillistä sosiaaliturvan piirissä olevien keskuudessa, etenkin työttömien osalta.
- alikäyttö eriarvoistaa kuntalaisia ja alikäytön seuraukset kotitalouksien taloudelliselle asemalla ovat merkittäviä
(Kuivalainen 2007) Terveyspalvelujen kannalta on hyvä huomata, ettei kaikilla suomalaisilla ei ole mahdollisuutta valita yksityistä lääkäripalvelua. Nykyisen tasoiset omavastuuosuudet yksityisissä lääkäripalveluissa rajaa pienituloiset ja ilman vapaaehtoista sairausvakuutusta olevat pois palvelujen piiristä. (Kallio 2008)

Eri arvoisuutta voi aiheuttaa myös lähetekäytännöt. Yksityisistä lääkäripalveluista saatavat lähetteet voivat lisätä palvelujen käytön sosiaalista eri-arvoisuutta. (Kallio 2008) Työttömät työnhakijat (erityisesti pitkäaikaistyöttömät) ovat sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen kannalta erittäin soveltuva väestöryhmä:

- erityisesti pitkään työttöminä olleilla on runsaasti sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia
- syrjäytymiskehityksen vuoksi osa työttömistä ei oma-aloitteisesti hakeudu terveyspalveluihin
- terveydentilan ongelmat ja työkyvyn puutteet ovat monesti este työllistymiselle
- eriarvoinen asema suhteessa muihin työikäisiin (työterveyshuollon ulkopuolella)
(STM 2008, 125) Lähtötilanteen huomioiminen:

Kohdejoukossa, jossa riskikäyttäytyminen on harvinaista, voi olla vaikeaa saavuttaa merkittäviä terveyskäyttäytmisen muutoksia. (Kiiskinen, U. ym. 2008)

Pelkillä yksilötason toimenpiteiden tai ohjelmien järjestämisellä ei voida saavuttaa suuria väestövaikutuksia lyhyellä aikavälillä.
Toisaalta politiikka- ja väestötason toimien on todettu olevan yksilötason ehkäisyä edullisempia. (mt.) Vaikutuksia kustannuksiin? Alkoholiveron alennuksesta aiheutuvat haitat kohdentuvat väestöryhmittäin eri tavalla:

alkoholikuolleisuuden kasvu painottui pitkäaikaistyöttömiin ja varhaiseläkeläisiin.

(Herttua 2010) (kuva: Open Clipart Library) (kuva: Open Clipart Library) (kuva: Open Clipart Library) (kuva: Open Clipart Library) (kuva: Open Clipart Library) (kuva: Open Clipart Library)
Full transcript