Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Lapsen toimijuuden kokemuksia esi- ja alkuopetuksen oppimisy

No description
by

Heidi Sairanen

on 19 November 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Lapsen toimijuuden kokemuksia esi- ja alkuopetuksen oppimisy

Lapsen toimijuuden kokemuksia esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöissä
Johdatus varhaiskasvatuksen tutkimukseen
Heidi Sairanen

Mistä olen tässä tutkimuksessa kiinnostunut?
Lapsen toimijuuden kokemukset kahdessa eri oppimisympäristössä
Toimijuuden kokemusten ajallisuus lasten kerronnassa
Uudenlainen lapsuustutkimus
Lapset kanssatutkijoina
Lapset tutkimuksen informantteina
Teoreettinen viitekehys
Toimijuus
Yksinkertaisimmillaan toimijuudessa on kyse ihmisen toiminnasta, kyvystä käyttäytyä ja toimia itsenäisesti (James & James 2008; Jyrkämä 2008)
Laajemmin toimijuuden ajatellaan olevan tilanne, jossa ihmiselle on kehittynyt taito kontrolloida elämäänsä sekä ohjata sitä haluamaansa suuntaan (Biesta & Tedder 2006)
Toimijuus rakentuu toimijan tahdosta, autonomisuudesta, vapaudesta ja valinnoista (Lipponen & Kumpulainen 2011)
Sosiokulttuurinen näkemys toimijuuteen
Toimijuus ilmenee vain vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa
Relationaalista, yksilön ja ympäristön välillä rakentuvaa
Aikaan ja paikkaan sidottua (toimijuus ilmenee eri tavoin eri ajassa ja paikassa) -> ihmisen omaksuma positio tai rooli, vrt. passiivinen ja aktiivinen rooli (Kumpulainen ym. 2010)
Sisältää eri ajallisuuden tasoja (menneisyys, nykyhetki, tulevaisuus)

Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset
Tutkimustehtävä:

Selvittää, miten lapset kokevat oman toimijuutensa ensin esiopetuksessa ja sitten perusopetuksen ensimmäisellä luokalla
Lähestyä toimijuutta lapsen omien kokemusten ja kerronnan kautta

Tutkimuskysymykset:

1. Mitä lapsi kokee itselleen merkitykselliseksi esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisen luokan oppimisympäristöissä toimijuuden modaliteettien näkökulmasta?

2. Miten lasten kokema toimijuus rakentuu ajallisesti ja paikallisesti lasten valokuvissa ja näihin pohjaavissa haastatteluissa?
Kysyttävää?
http://www.hipatiapress.com/hpjournals/index.php/ijep/article/view/1103
Tutkimuksen toteutus
5 lasta (3 tyttöä ja 2 poikaa)
Lapset osallistuivat tutkimukseen esiopetuksessa (päiväkoti) ja perusopetuksen ensimmäisellä luokalla

Tutkimusmenetelminä
valokuvaaminen
,
haastattelu
ja
havainnointi
Lapset kanssatutkijoina
Aineiston keruu
Lapset kuvasivat toimijuuden modaliteetteihin pohjautuvien ohjeiden mukaan ja kuvasivat oppimisympäristöjään suhteessa
Osaamiseen
Kykenemiseen
Tahtomiseen
Tuntemiseen
Täytymiseen
Voimiseen

(Jyrkämä 2008)


Analyysi
Analyysin kohteina kuvat sekä niitä tukevat lasten haastattelut
Teorialähtöinen sisällönanalyysi sekä aineistolähtöinen sisällönanalyysi

Kuvia ei tässä tutkimuksessa pystynyt analysoimaan ilman lasten kerrontaa

Esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöt
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, yhteisöä ja toimintaa, missä tapahtuu erilaista oppimista (Kronqvist & Kumpulainen 2011)
Ympäristö esiintyy toimijalle tiiviinä kokonai-suutena, missä kaikki erotellut osa-alueet ja tekijät vaikuttavat toisiinsa (Piispa-nen 2008, 23)
Hyvä ja pedagoginen oppimisympäristö vahvistaa lapsen ajattelutaitojen sekä ongel-manratkaisutaitojen kehittymistä sekä tukee uuden tiedon luomista ja hakemista
Laadukkaassa oppimisympäristössä lapsi oppii myös argumentoimaan, kyseenalaistamaan sekä perustelemaan tietoa. (Kumpulainen ym. 2010, 17.)
Toimijuuden modaliteetit (Jyrkämä 2008)
Yhteenveto: Lasten toimijuuden kokemukset
Kuvio 2. Lasten toimijuuden kokemukset
Tutkimuksen valmistelu etukäteen
lasten ohjeistaminen
haastatteluun valmistautuminen
Lapsuuden tutkimukseen liittyvät huomiot (Karlsson 2012)
Tutkimuksen kulussa tutkija on huomioinut lasten kehitystason
Lapsi ei ole kehittymätön mutta ei myöskään ketään suurempi
Tutkimuksen läpinäkyvyys (Tuomi & Sarajärvi 2009)
Lukijalla mahdollista saada kattava kuva tutkimuksesta
Tutkimuksen luotettavuus
Tutkimuksen eettisyys
Eettiset kysymykset tärkeitä, varsinkin lapsuuden tutkimuksessa
Luvat aineiston keräämiseen, myös lapsilta (Kumpulainen ym. 2013, Karlsson 2012)
Tunnistetietojen asianmukainen käsittely (Tuomi & Sarajärvi 2009)
Lasten osallistuminen koko tutkimuksen ajan oltava vapaaehtoista

Tulokset ja pohdintaa
Lasten toimijuuden kokemukset ovat ajallisia, paikallisia ja subjektiivisia (yksilöllisiä)
Toimijuuden kokemukset syntyvät ympäristön sekä ympäristössä toimivan toimijan vuorovaikutuksessa

Kuvien määrä suurempi esiopetuksessa kuin perusopetuksessa
Toimintakulttuurien sekä fyysisen ympäristön ero
Kyllästyminen tutkimukseen

Osaaminen ja kykeneminen

Esiopetuksessa enemmän kuvia ja kerrontaa toiminnasta esim. arjen tilanteista
Esiopetuksessa fyysisinä objekteina leikkivälineitä, oppimismateriaaleja
Koulussa osaaminen painottui oppiaineisiin ja niiden tehtäväkirjoihin sekä piirustuksiin ja askartelutöihin
Itse tehdyt työt (ruumiillisuus)
Toimijuuden ajallisuus
Tutkija: Ja mitäs sä osaat tässä niinku tehdä? Mitä sä ajattelit?
Henri, esikoulu: No, mä osaan tehä ton.
T: Osaat sä.. Ootsä tehny sen ite?
H: En, mut mä osaan tehä sen.
T: Sä osaisit tehä sen?
H: Nii
T: Joo-o. Osaisitko sä tehä noi kirjaimet?
H: (nyökkää)
T: Mmm. Mites noi numerot? Osaisitsä tehä noi numerot?
H: Joo


Esimerkki 2: Fyysiset objektit
Kuvassa juliste, jota Henri ei ole itse tehnyt mutta kokee silti vahvasti osaamista kyseisen maalauksen suhteen
Tässä tapauksessa osaamiseen liittyy Henrin käsitys omista taidoistaan.
Toimijuuden kokemista osaamisen suhteen asioissa, joita ei itse ole tehnyt eli kokee hypoteettisen osaamisen myös osaamiseksi

Esimerkki 2: tulkinta

Henri koulu: Tän mä osaan maalaa.
Tutkija: Sä osaat maalata. Hyvä. Onks tää sun oma?
H: (nyökkää)
T: Tää on sun, joo-o. Mites noi kirjaimet?
H: Ööö, et mä osaan kirjottaa mun oman nimen.
T: Sä osaat kirjottaa sun oman nimen. Onks tässä sun lokeropaikasta?
H: On
T: Hyvä. Sehän on hyvin. Ja sit täs on sun omasta sarjakuvasta. Mitä sä oot tässä ajatellu?
H: Sen et mä osaan tehä sen.
T: Sen et sä osaat tehä sen. Hyvä. Mites tää piirustus?
H: Tätä mä en osaa.
T: Tätä sä et osaa. Okei. Tää on jonku muun tekemä. Haluaisitko sä tän osata tehä?
H: (nyökkää)
T: Joo-o. Mites tää?
H: Tätä mä en osaa tehä.
T: No mites susta tästä tuntuu, haluaistsä tän osata?
H: (nyökkää)
T: Joo. Ja oppia tekemään tällasen piirustuksen.
H: (nyökkää)


Esimerkki 3: Fyysiset objektit
Henrin toimijuuden kokemukset suhteessa osaamiseen ovat realistisia
Hän luettelee erilaisia fyysisiä objekteja, joihin hän liittää osaamisen
Hänellä on selkeä käsitys siitä mitä hän osaa ja mitä hän ei osaa tehdä suhteessa luettelemiinsa fyysisiin objekteihin
Hänellä on käsitystä myös omasta potentiaalistaan tai ainakin halustaan saavuttaa osaamista, mitä hänellä ei vielä ole
Hän osaa jo jotain, mutta haluaisi oppia lisää
Esimerkki 3: tulkintaa





Leo, esikoulu: Mm, minä tuon mulle ilosen tunteen. Mä otin peilist kuvani, sit mä, sit ku mä katoin sitä kuvaa nii, näytti aika oudolta.


Esimerkki 4: Ihmiset
Kuvassa ja sitaattissa Leo kuvaa tunteitaan ja itseään
Hän kertoo kuvasta, jossa on ottanut itsestään peilin kautta kuvan.
Leo otti kuvan siksi itsestään, koska hän kokee myönteisyyttä itseään kohtaan.
Hän itse synnyttää itselleen iloisen tunteen.
Esimerkki 4: tulkintaa
Laura: Tää on mun parhaasta kaverista, että mä oon ilonen kun mä nään sen.



Anna: Mä haluaisin, että mä olisin tämän tarhan opettaja ja sitten mä haluaisin, että mä py.. niinku pystyisin ja saisin istuu sillä(tuolilla).



Laura, esikoulu: Ja toi on se, että mä osaan tehä noi kun mä oon eskari. Toikin on sellanen.

L: Mut sillon kun me tehtiin tätä niin, niin se tuntu vähän vaikeelta musta.
T: Okei. Eiks ne oo niitä alkusyksyn tehtäviä?
L: Joo
T: Just ku eskari on alkanu. Tuntuks sillon eskaritehtävät vaikeilta?
L: Joo.
T: Joo. Miltäs ne nyt tuntuu?
L: Ne ei oo nyt enää niin vaikeita.


Nykyhetki


Tulevaisuus


Menneisyys


Esimerkki 5: Ajallisuus lasten kerronnassa
Esikoulussa Anna koki sääntöjen olevan vähemmän rajoittavia kuin koulussa.
Vaikka ”hiljaiset hommat” ovat itsessään jo rajoittavia, Anna ei koe tilannetta hänen toimintaa rajoittavana.
Päinvastoin, hän kokee, että hänellä on tilanteessa monenlaisia valinnan mahdollisuuksia.
Koulun hän kokee kokonaisuudessaan omaa toimintaa rajaavana, sillä hänen on vaikea ottaa kuvia asioista, joista hän saa itse päättää.


Esimerkki 1 tulkintaa
Anna, esikoulu: Mä saan päättää aika silleen ku, me mennään hiljasiin hommiin niin joitain mun hiljasii, mistä mä tykkään niin mä voin tehä niinku vaikka ompeluu, piirtoo ja askarteluu ja sitten mä voin joskus kyllä tehä pelejä mutta en mä oo vielä hoksannu sitä.

Anna, koulu: Päättämiseen on vaikee ottaa kuvia kun ei täällä koulussa saa oikeen mistään päättää ite.
Esimerkki 1: Säännöt ja rajoitukset
Lasten toimijuuden kokemukset linkittyvät ihmisiin, fyysisiin objekteihin, ympäristön sääntöihin ja rajoituksiin sekä toimintaan ja vuorovaikutukseen
Ajallisuus lasten kerronnassa näkyy pääosin nykyhetken kuvailulla mutta myös tulevaisuuden ja jonkin verran myös menneisyyden kuvailulla
Tunteminen ja tahtominen

Ihmiset ja sosiaaliset tilanteet
Esiopetuksessa enemmän kuvia ja kerrontaa ihmisistä
Oppiminen (esikoulussa enemmän vallalla halu oppia uutta)
Säännöt ja tavoitteet
Rikkominen
Roolit
Toimijuuden ajallisuus

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Esiopetuksen puolella enemmän kuvailua omaan arkeen vaikuttamisesta
Säännöt ja tavoitteet
esikoulun ja koulun säännöissä eroavaisuuksia (esim. lelujen saatavuus), mutta myös samankaltaisuuksia ("pakollinen" osallistuminen)
toimintakulttuurin ero
Mukautuminen ja rikkominen
Toimijuuden ajallisuus
Lasten toimijuuden kokemukset laajemmalla ikävälillä (nuoremmat lapset)
Vapaamman ohjeistuksen avulla
Toimijuuden ja minäkäsityksen suhde

Dokumentointi lasten ajatusten ja mielipiteiden selvittämisessä
Pohdintaa: Jatkotutkimusaiheita
Pohdintaa: tutkimuksesta apua opettajan käytännön työhön
Lapsen aktiivisen toimijuuden tukeminen luo tervettä minäkäsitystä ja auttaa lasta itsensä tuntemisessa – linkki hyvinvointiin
Toimijuuden kokemukset auttavat opettajaa tuntemaan lasta/oppilasta paremmin
Opettajalle lasten ajatuksia oppimisympäristöstä – auttaa kehittämisessä
Kokemusten tallentaminen ja niiden siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen lapsen mukana
Dokumentointi yhteistyön lisääjänä (koti-varhaiskasvatus-koulu)
A visual narrative inquiry into children's sense of agency in preschool and first grade.


Linkki artikkeliin:
Kuva 5. Haluaisin osata tehdä samanlaisen
Kuva 4. Osaan tehdä samanlaisen
Kuva 8. Tuon itselleni iloisen tunteen
Koulusiirtymä
Siirtyminen kouluun on yksi suurista muutoksista, joita lapsi elämässään kohtaa. Kahden eri ympäristön välillä tapahtuvassa siirtymässä tarvitaan toimijuutta (Kumpulainen ym. 2010)
Koulusiirtymä vaatii muiden siirtymien tapaan sopeutumis-ta uuteen tilanteeseen sekä uuteen tilanteen vaatimaan rooliin (Bronfenbrenner 1979)
Hyvä ja helppo sopeutuminen kouluun auttaa lasta pärjäämään koulussa ja omaksumaan koulussa tarvittavia uusia taitoja
Sopeutumisella kouluun on vaikutusta myöhempään koulumenestykseen, jolloin vaikea sopeutuminen voi aiheuttaa vaikeuksia koulun käynnissä. (Margetts 2002; Skouteris ym. 2012)
Lapsen aktiivisen toimijuuden tunteen turvaaminen esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa vaatii joustavaa siirtymistä kouluun (Kumpulainen ym. 2010)
Full transcript