Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

ELÄMÄÄ KESKIAJALLA

No description
by

Iida Laivoranta

on 6 February 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of ELÄMÄÄ KESKIAJALLA

ELÄMÄÄ KESKIAJAN LINNOISSA
ELÄMÄÄ KESKIAJAN LINNOISSA
MILLAINEN LINNA OLI ASUNTONA?
Asuntona linna oli todella ankea ja kolea. Yskää ja nuhaa oli paljon, ja vanhat
ihmiset valittivat jäsentensä kolotusta. Suurissa avotakoissa talvisin pidetyt tulet lämmittivät vain lähimpinä olevia. Seinävaatteet ja suuret eläinten taljat lattialla ja seinillä tekivät linnan jotenkin kotoisaksi.
LINNAN IHMISET
MITEN POJASTA TULI ASEENKANTAJA?
Keskiajalla aatelilaispoika sai ritarikasvatuksen. Jo 7-vuotiaana poika lähti johonkin läheiseen linnaan aatelisherran asepojaksi. Siellä hän joutui aluksi palvelemaan linnan naisväkeä oppiakseen käytöstapoja. Linnanherra huolehti että pojasta tulisi kunnon asepoika. 15-vuotiaana hänestä yleni aseenkantaja. Silloin aseharjoitukset ja ratsastus vei suuren osan vapaa-ajasta.
Linnassa elettiin kuin sotaleirissä. Päivällä linnanpihalta kuului aseiden kalketta, kun sotilaat harjoittelivat aseiden käyttöä. Ja tallimiehet valmensivat hevosiaan sotaratsuiksi.
Linnan vouti, eli linnan päällikkö valvoi ruokatavaroiden hankintaa, hevosten hoitamista, muurien korjausta ja käsityöläisten toimintaa.
Suuressa keittotuvassa kokit tekivät ruokaa, leipoivat ja tekivät olutta. Kokkien ja keittiöapulaisten työ oli linnanrouvan vastuulla. Hän valvoi myös linnan naisia, jotka kutoivat kankaita ja ompelivat vaatteita linnanväelle.
TURNAJAISET
Linnan arkeen toivat vaihtelua juhlat ja ritarien turnajaiset. Turnajaisissa ritarit pukeutuivat haarniskoihin, nousivat ratsun selkään aseenkantajan avustamana ja laskivat silmikon silmien suojaksi. He tervehtivät katsomossa istuvia arvovieraita kohottamalla peistä. Peitsi oli ratsuväen käyttämä pitkävartinen keihäs. He saivat myös palvomaltaan naiselta nauhan. Turnajaisissa peitsessä ei ollut rautakärkeä, koska tavoitteena oli pudottaa vastustaja ratsun selästä. Kilpailuissa kahteen ryhmään jaetut ritarit karauttivat toisiaan, välillä loukkaantuneet korjattiin pois.
Full transcript