Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Biologia 7lk kpl 1-7

No description
by

Tomi Kankainen

on 4 November 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Biologia 7lk kpl 1-7

Biologia 7lk kpl 1-7
Vesi
- Kalat ja muut vedessä eläjät tarvitsevat happea
- Vedessä hengittämiseen tarvitaan kidukset
- Happea on vedessä vähemmän kuin ilmassa
- Vedessä on myös ravinteita ja hiilidioksidia
Ekosysteemi
Eloton
Eliöyhteisö
- samalla alueella elävien eri lajien populaatioiden muodostama kokonaisuus
Aine kiertää
Tuottajat
Elollinen
- valo
- vesi
- ravinteet
- ilmakehä
- eläimet
- kasvit
- sienet
- bakteerit
- koostuu elottomasta luonnosta ja elollisesta luonnosta
- yhtenäinen alue esim. järvi tai metsä
Populaatio
- samaan lajiin kuuluvat ja samalla alueella samaan aikaan elävät yksilöt
Yksilö
- yksi eliö, esim. ahven
Energia virtaa
Vesi eri vuodenaikoina
Ranta- ja vesikasvit
Kuluttajat
Hajottajat
- kasvit ja levät
- sitovat Auringon säteilyä
- tuottavat sokeria ja happea
- omavaraisia
- eläimet
- saavat energiaa syömällä
kasveja tai muita eläimiä
- toisenvaraisia
- bakteerit, sienet, madot
- syövät kuolleita eliöitä ja jätöksiä
- vapauttavat ravinteita maaperään
ja vesiin
- toisenvaraisia
ravinteet siirtyvät takaisin kasvien käyttöön
auringon säteily
Vesi on tiheämpää kuin ilma
- siksi kappaleet tuntuvat vedessä kevyemmiltä
- siksi vedessä voi kellua
- veden tiheys riippuu lämpötilasta ja suolapitoisuudesta
Kpl 2
Jos ravinteita on liikaa, järvi rehevöityy.
Silloin
- vesikasvien ja levien määrä lisääntyy
- kuolleiden kasvien määrä järven pohjassa lisääntyy
- hajottajien määrä kasvaa
- hajottajat käyttävät kaiken hapen
- hapen puute vaikuttaa kaikkiin eliöihin

Kpl 3
Ravinteet
60% Suomen järvistä on vähäravinteisia eli karuja
10% Suomen järvistä on runsasravinteisia eli reheviä
Ravinteet tulevat veteen
- liukenemalla maa- ja kallioperästä
- järven pohjassa olevilta hajottajilta
- ihmisen toiminnasta (lannoitteet, saasteet)
Kpl 4
Planktoneliöt
Kpl 5
Selkärangattomat
Kpl 6
Rapu ja simpukka
Kpl 7
Talvi
Kevät
Kesä
Syksy
- järven pinta jäätyy
- jään alla oleva pintavesi on 0-asteista
- pohjassa oleva +4-asteinen vesi on tiheintä
- jää sulaa
- pintavesi lämpenee +4-asteiseksi ja painuu pohjaan
- veden liikkeen takia pohjan ravinteet nousevat pintaan
- ravinteiden ja valon ansiosta kasvit alkavat yhteyttää
(kevättäyskierto)
- pintavesi lämpenee eikä enää sekoitu
- harppauskerros erottaa lämpimän pintaveden ja viileän alusveden
- pintavesi viilenee +4-asteeseen ja painuu taas pohjaan
- happea painuu pohjaan, ravinteita nousee pintaan
(syystäyskierto)
Rantakasvit
Ilmaversoiset
Kelluslehtiset
Upos- ja pohjalehtiset
Irtokellujat
- rannoilla lehtipuita (paju, tervaleppä)
- rantaniityillä maakasveja (rantakukka, sara)
- varren alaosa vedessä, yläosa pinnan yläpuolella
(järviruoko, järvikorte)
- kokonaan pinnan alla
- vain kukinto voi olla pinnalla
- varsissa ilmaonteloita, vesi kannattelee hyvin
(ahvenvita, vesileinikki)
- kukat ja osa lehdistä kelluu veden pinnalla
- lehtien yläpinnalla ilmarakoja
(ulpukka, lumme)
- kelluvat veden mukana, ei juuria
(esim. lihansyöjäkasvi vesiherne)
Kasviplankton
Eläinplankton
- vedessä olevia pieniä leviä, bakteereita ja eliöitä
- monenlaisia leviä (sinilevä, piilevä)
- tuottavat happea ja ravintoa
- mikroskooppisen pieniä eläimiä (vesikirppu, hankajalkainen)
- syövät kasviplanktonia
- kalanpoikaset syövät eläinplanktonia
- sisäinen tukiranka eli selkäranka puuttuu
- ruumiinosia suojaa ulkoinen tukiranka eli kova kuori
- hengitys kidusten avulla tai ottamalla happea ihon läpi vedestä
- hapen varastointi
(esim. hyönteiset, hämähäkit)
Täydellinen muodonvaihdos
- muna
- toukka
- kotelo
- aikuinen
(esim. hyttynen)
- selkärangattomia

Rapu
- äyriäinen
- kolme ruumiinosaa: pää, keskiruumis ja takaruumis
- vaihtaa kuorta monta kertaa
- hengittää kiduksilla
- 38 raajaa. kävelee, syö, puolustautuu
- Suomessa jokirapu ja amerikkalainen täplärapu
- rapurutto hävittää jokirapuja
Simpukka
- nilviäinen
- ryömii jalan avulla
- kuori toimii saranalla
- syö vedessä olevia pieniä eliöitä
- hengittää kiduksilla
Laji

- samaan lajiin kuuluvat yksilöt pystyvät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä
Happamoituminen
Järven happamoitumiseen vaikuttavat:
Vaillinainen muodonvaihdos
Yhteyttäminen
- muna
- toukka (nahanluonti)
- aikuinen
(esim. sudenkorento)
- kaikki eliöissä oleva energia on peräisin Auringosta
- kasvit ja levät vangitsevat Auringon energiaa
viherhiukkasten avulla
- yhteyttämiseen tarvitaan vettä, valoa ja hiilidioksidia
- yhteyttäminen tuottaa sokeria ja happea
Happamoituneen veden haittoja:
- soilta valuvat happamat vedet
- ihmisen tuottamat ilmansaasteet
- vesieliöiden hapensaanti vaikeutuu
- hajottajabakteerit vähenevät jolloin ravinteiden kierto lakkaa
- ilman ravinteita vesikasvien määrä vähenee ja vesi kirkastuu
Full transcript