Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Voimauttava kuva

No description
by

Juha Levonen

on 22 April 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Voimauttava kuva

Voimauttava kuva team: ääretön Kuvankäsittely
terapiana Kuvan käyttö
opetuksexssa
Case: Hannele Kokemuksiani Pukuhistorian kuvat Kuvat vaatteen
valmistuksessa Yhdessä ja yksin Haastetta Rohkeasti...kokeillen Mielenmukaiset kuvat Nykynuorilla paremmat lähtökohdat? lapsen kehitys Median lukutaito Digitaalisuuden myötä valokuvaa voidaan upottaa virtuaaliseen, sähköiseen ja alati laajenevaan kuvavirtaan
2000-luvun kehitys on alkanut muuntaa ja monipuolistaa kuvallista viestintää.
Digitaalikameroiden tuleminen kännyköihin on mahdollistanut kameran pitämisen aina mukana.
Video-ominaisuuus ja kehittyneet multimedia ominaisuudet ovat tehneet kännyköistä monipuoleisia laitteita joilla voidaan lähettää ja vastaan ottaa liikkuvaa kuvaa. (Valokuvan terapeuttinen voima, 36) Lapsille aikaisessa kehitysvaiheessa annettavat kamerat parantavat lasten visuaalista lukutaitoa
Usein tämä tapahtuu siinä kehityksen vaiheessa kun juuri on saavutettu sanallinen luku- ja kirjoitustaito.
Näitä taitoja lapset käyttävät yhä nuorempina sosiaalisessa mediassa yhdessä muun viestinnän kanssa. (Valokuvan terapeuttinen voima, 36)
Amerikkalainen tutkija Richard Sinatra on kaaviossaan tuonut esiin kuinka verbaalinen ja nonverbaali lukutaito ovat toistensa edellytys ja ehto.
Primaari visuaalinen lukutaito kehittyy esikielellisessä, lapsi ammentaa oppinsa suurelta osin erilaisista visuaalisista ja motorisista ärsykkeistä - näissä silmä yhdistyy kehon liikkeisiin. (Valokuvan terapeuttinen voima, 37) Myös kuvankäsittelyä voidaan käyttää terapiana
Kirsi Alste ja Pekka Kumara ovat opinnäytetyössään MIELENMUKAISET KUVAT tutkineet Digitaalisen kuvankäsittelyn hyödyntäminen mielenterveys-asiakkaiden toimintaterapiassa.
Ryhmän palautteen perusteella asiakkaat kokivat tehtävät sekä tietokoneen ja kuvankäsittelyohjelman käytön mielekkääksi.
Toiminta edesauttoi terapeutin ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta ja herätti keskusteluja ryhmässä.
Tehtävät tukivat asiakkaan luovuuden herättelyä. Juuri oikean haasteen löytäminen ja tarjoaminen on yksi toimintaterapian keinoista motivoida asiakasta toimintaan.
Käytännön arvioinnin aikana ilmeni, että tehtävät ja kuvankäsittelyohjelma edesauttoivat toiminnan soveltamista ja porrastamista ryhmän jäsenien tarpeita vastaavaksi.
Digitaalinen kuvankäsittely soveltuu hyvin terapeuttiseksi toiminnaksi. Digitaalinen kuva on mahdollista säilyttää alkuperäisessä muodossaan, johon voi palata muutosten teon jälkeen.
Tämä rohkaisee ohjelman käyttäjää opettelemaan ohjelman käyttöä kokeilemalla erilaisia tapoja päästäkseen haluamaansa lopputulokseen yrityksen ja erehdyksen kautta.
Aina ei voi täysin tietää, miten ohjelman efektit muuttavat työtä.
Joillakin asiakkailla tämä harjoittaa ennalta - arvaamattomuuden sietoa. Digitaalista kuvankäsittelyä voi käyttää sekä yksilöterapiassa että ryhmässä.
Työskentely yksin tukee flow - kokemusta sekä itseilmaisua.
Tuotos on täysin henkilökohtainen ja itselle arvokas.
Ryhmämuotoinen toiminta, varsinkin kun ryhmä jakaa yhden tietokoneen, edesauttaa sosiaalista vuorovaikutusta.
Lisäksi työskentelyn seuraaminen mahdollistaa välittömän ja jatkuvan palautteen antamisen ja saamisen myös työtä seuraavilta ryhmän jäseniltä. Vain vähän kokemusta kuvien käytöstä opetuksessa.
Lähinnä ne ovat pukuhistoriaa ja työtapoja käsitteleviä kuvia.
En ole ajatellut niiden ”voimauttavaa vaikutusta” ne ovat vain helpottaneet omaa opetustani.
Nyt kun olen joutunut kuvien merkitystä miettimään, olen huomannut, että niistä on ollut erityisesti apua niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on ollut hankaluuksia esim. toisen opettajan kanssa.
Opettaja on saattanut kertoa, että kyseinen opiskelija ei tee tehtäviä, tai on paljon poissa tunneilta, mutta itse olen saanut hänet olemaan läsnä ja jopa tekemään sovitut tehtävät. Kokemusta pukuhistorian, sekä miesten vaatteiden valmistusta koskevia kursseista.
Pukuhistoriassa kuvilla pystyy paremmin kertomaan aikakausien erilaisista ihanteista.
Yhdellä vilkaisulla näkee henkilöiden ryhdin, halutun profiilin jne.
Pukuhistorian varhaisimmat kuvat kertovat yleensä vain ylhäisten ja varakkaiden pukeutumisesta, koska varattomilla ei ollut mahdollisuutta teettää itsestään eikä perheestään maalauksia.
Ja jos niin olisi ollut, olisivat hekin sonnustautuneet ”pyhäpukuihin”. Olen valokuvannut myös yksityiskohtia kuvasarjaksi, kuten halkio, kaulus- ja tasku alueilta.
Esim. sekä kaulusten, että taskujen valmistuksesta tulee monisanaisia ja usein joukossa on henkilöitä jotka ymmärtävät asiat vasta, kun se on näytetty eteen.
Kuvat auttavat heitä muistamaan esim. työjärjestyksen.
Usein kurssit ovat lyhyitä, eikä toistoihin ole juuri mahdollisuutta, niin itseopiskelu on ainut tie syvällisempään oppimiseen.
Opiskelija käyttää annettua opetusmateriaalia tukenaan. Näin ollen useat kuvat jossa on yksityiskohtaiset työvaiheet ovat monelle tarpeelliset, kun täytyy palata työtapoihin, eikä voi asiaa kysyä keneltäkään. Lapsi oppii olemalla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja tunnistamaan visuaalisia muotoja kuten hoitajansa kasvot.
Hän rakentaa kokemustensa perusteella esikielellisiä mielikuvia - skeemoja

Visuaalinen lukutaito on kaksisuuntainen
prosessi:
toisaalta seon kykyä tulkita kuvia ja kuvallisia esityksiä,
toisaalta myös kykyä tuottaa niitä ja kommunikoida niiden avulla. (Valokuvan terapeuttinen voima, 37) Visuaalinen lukutaito Kun ryhmän jäsen neuvoo ja näyttää taitojaan toisille, kohottaa se hänen pätevyyden tunnettaan.
Ryhmän yhteiset tuotokset tukevat vahvasti oman työpanoksen antamisen ja ryhmään kuulumisen tunnetta.
Jos jokaisella ryhmän jäsenellä on tietokone käytössä, kokemukset ovat vastaavat kuin esimerkiksi jokaisen maalatessa omalle paperilleen.
Tällöin sosiaalinen vuorovaikutus tietokoneen äärellä on kuitenkin rajoittuneempaa. Yhdessä...neuvoen Valokuvauksen yleistyttyä on tullut mahdolliseksi tallentaa myös työväestöä heidän omissa ympäristöissään, kuten tehtaat, kaivokset, kadut jne.
Myös nämä kuvat antavat pukuhistorian opetukseen paljon syvyyttä.
Samoin perhekuvat ja monet juhlat ja yleisötapahtumat joita on tallennettu kertovat historiaa ja ajan kuvaa.
Esimerkiksi virkapuvuista on paljon kirjoitettua tietoa, mutta ainakin itselleni virkapukujen yksityiskohdat selviävät paremmin, kun näkee asun henkilön päällä, tai valokuvan henkilöstä. Näistä tehtävistä olen saanut itse positiivista palautetta. Ehkä se, että itse ymmärrän kuvia ja vaikka tekemistä paremmin, kun näen sen auttaa luomaan sellaista opetusmateriaalia jota myös useat oppilaanikin ymmärtävät. Useastihan on niin, että kädentaitajat ovat enemmän tekijöitä, kun lukijoita.
Olen myös huomannut, että monelle opiskelijalle on kynnys kysyä aina uudestaan ja uudestaan, että kuinka tämä oikein tehtiin. Mutta kun hän saa kuvasarjan niin sitä voi selata niin monta kertaa kun haluaa ja tarvitsee jotta asian ymmärtää. Mikäli asia ei sittenkään avaudu niin sen jälkeen voi vielä vaikka kysyä, juuri sitä kohtaa missä ei pääse eteenpäin.
Olen huomannut, että opiskelija joka muuten on vetäytyvä ja arka näyttämään osaamattomuutensa on kuvasarjaa seuratessaan saanut vaikka taskun onnistumaan tulee tuotteen esittelemään ylpeänä omasta osaamisestaan.
Tällaista palautetta pidän positiivisena ja arvokkaana omassa opetustyössäni. Se nostaa sekä opettajan, että oppilaan itsetuntoa. Valitettavasti näistä opetusmateriaalien luomisista ei tällainen opetuksen keikkatyöläinen saa muunlaista korvausta.
Kehotan myös opiskelijoita itseään kuvaamaan erilaisia työmenetelmiä, mutta myös valmiiden tuotteiden yksityiskohtia.
Näistä valokuvista on tulevaisuudessa hyötyä, kun joutuu miettimään ratkaisuja uusissa tilanteissa.
Historia kun toistaa itse itseään aika ajoin. Ulla Halkola, Lauri Mannermaa, Tarja Koffert, Leena Koulu /Duodecim 2009: Valokuvan avulla voidaan tuoda päivänvaloon sellaista johon sanat eivät yllä. Mikä tekee valokuvasta voimauttavan? Ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa tiedostamattomalla ei-kielellisellä viestinnällä on suuri merkitys.
Visuaalinen ilmaisu sisältyy ei-kielelliseen viestintään.
Valokuvien käyttö avaa väylän sanattomalle kokemiselle ja viestinnälle. (Halkola 2009, 50.)
Valokuvia katsomalla voidaan tavoittaa tunnelmia, elämyksiä ja muistoja sanattomalla tasolla.
Valokuvat tavoittavat sellaista kokemuksellista ainesta, joka on liian jäsentymätöntä ja tunnepitoista sanoilla ilmaistavaksi (Savolainen 2009, 216).
Siksi valokuva on voimakas väline. Kuvan herättämien tuntojen sanallistaminen ei ole välttämätöntä eikä aina mahdollistakaan, sillä kuva itsessään on paljon rikkaampi kuin mitä siitä sanoin voidaan kertoa.
Kuva siis toimii sellaisenaan sanattoman vuorovaikutuksen tasolla.
Toisaalta kun kuvan herättämiä tuntoja ja muistoja jaetaan sanallisesti, sanallinen ja sanaton vuorovaikutus limittyvät ja muodostavat kokonaisuuden, millä on terapeuttisesti suotuisa vaikutus (Halkola 2009, 51). Savolaisen voimauttavan valokuvan menetelmässä keskeistä on hyväksyvä katse.
Katse liittyy varhaisen vuorovaikutuksen kokemuksiin ja hyväksytyksi tulemisen tarpeeseen.
Hyväksyvä katse tarjoaa vastauksen Savolaisen lastensuojelutyössä kohtaamaan kysymykseen: Mitä vakavasti kaltoin kohdeltu ihminen tarvitsee tullakseen arvokkaaksi, osalliseksi ja voidakseen liittyä toisiin ihmisiin? (Savolainen 2008, 169–171.)
Savolainen nimeää kuvausprosessin ensimmäiseksi korjaavaksi peiliksi kuvaajan rohkaisevan katseen.
Seuraava taso hyväksyvästä katseesta on kannatteleva palaute, jota kuvattava saa itselleen merkityksellisiltä ihmisiltä. Korjaava katse Omakuvan hyväksyminen on monille haastava ja pitkä prosessi, mutta samalla se on metafora itsen hyväksymiselle.
Tämä ei koske ainoastaan omaa identiteettiään rakentavia nuoria.
Omakuva voi järkyttää ensin myös aikuista.
Se näyttää liikaa: apeuden, katkeruuden, elämän kolhut. Erilaisiin omakuviin totuttelu auttaa hyväksymään kuvissa näkyviä tunteita, persoonallisuuden piirteitä ja elämänkokemusta.
Keskeistä on antaa lupa siihen, että itsen näkeminen hyvänä on subjektiivisesti totta. Jokaisella on oikeus nähdä itsensä merkityksellisenä ja arvokkaana. (Savolainen 2009, 220.) Oma kuva
Oman elämänsä päähenkilö Voimautumisen käsite korostaa yksilön subjektiutta ja valtaa omaan elämäänsä.
Kun voimauttavaa valokuvaa sovelletaan toisen ihmisen kanssa, on valokuvauksen valta-asetelmat ensin purettava.
Perhevalokuvaukseen kuten muuhunkin valokuvauksen perinteeseen sisältyy paljon tiedostamatonta sekä tietoista vallankäyttöä. (Savolainen 2009, 211–212.)
Usein kameran käyttäjä on se, joka päättää, mitä ja miten kuvataan ja kohtelee kuvattavaa objektina.
Kuvaustilanteessa kuvattava ei voi olla varma, millaisia kuvia hänestä syntyy. Hän kokee, että lopputulos ei ole hänen hallinnassaan.
Kuvaustilanne saattaa siksi synnyttää kameran edessä olevassa ihmisessä epävarmuutta ja ahdistusta. Kuvan käyttö erityisnuorten ohjauksessa Erityisnuorten opetuksessa kuvan käyttäminen opetuksen apuna ja tukena on yleistä.
Kuviin liittyvillä tehtävillä saadaan opiskelijat keskustelemaan vaikeistakin asioista.
Opetusta on yleensa samasta aineesta usea tunti peräkkäin, jolloin pelkkää teoriaa ei voi tunneilla opettaa.
Kuvien avulla saadaan aikaan monenlaista toiminnallisuutta tunteihin ja opiskelijat saadaan keskustelemaan kulloisestakin aineesta.
Kuvien käyttäminen on ensiarvoise tärkeää opiskelijoille, joilla on kommunikointivaikeuksia .
Kuvien avulla voidaan tukea tai korvata puheen ymmärtämistä.
Yksinkertaiset kuvat havainnollistavat usein opiskeltavan asian paremmin kuin teoriatieto.
Kuvien avulla myös muistaminen on helpompaa.
Erityisryhmien oppimisen tueksi on olemassa omia oppimisympäristöjään, esimerkiksi Papunet tarjoaa selkeää ja saavutettavaa viestintää (http://www.papunet.net) Kuvien tutkimisen ja muokkaamisen avulla muuten sulkeutunut oppilas on saanut keinon ilmaista itseään.
Tietokoneen käyttö antaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia ja luo mahdollisuuksia itsenäisempään elämään.
Vastuun antaminen kuvaamisesta ja valmiiden tuotosten tekemisestä on helpottanut usean opiskelijan häiriökäyttäytymistä.
Opiskelijoiden visuaalinen lukutaito kehittyy erilaisia tehtäviä tehdessä.
Yhteisten projektien, kuten lehden toimittamisen, myötä opiskelijat oppivat yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Erityisnuorten oppimisessa käytetään paljon yksinkertaisia kuvia kuvaamaan jotain toimintaa tai esinettä.
Ammattisanastoa opitaan sekä suomeksi että vaikkapa englanniksi opetuskeittiön ovissa ja laatikoissa olevien kuvien ja tekstien avulla.
Ammatissa tarvittavia taitoja voidaan kuvata usean kuvan sarjana. Opiskelija yrittää selvitä tehtävistä yksin kuvien osoittamien osatehtävien avulla.
Bovallius-ammattiopiston Valmentavan ja kuntouttavan toiminnan linjalla on käytetty valokuvaamista ja videokuvaamista aktiivisesti opetuksen tukena useamman vuoden ajan.
Opiskelijoille annetaan esimerkiksi opiston juhlassa vastuu kuvata juhlassa.
Kuvista ja videoista koostetaan oppitunneilla kuvakollaaseja, videoita sekä toimitetaan lehteä. Tietojen ja taitojen oppiminen Animaatio

Bovallius-ammattiopistolla käytetään tietokoneita opetuksessa paljon.
Opiskelijoilla saattaa olla kommunikoitivaikeuksia, mutta tietokoneen avulla he pystyvät ilmaisemaan itseään. Esimerkin animaation eräs opiskelija rakensi lähes ilman neuvoja ja apua.
Tämän prosessin jälkeen hän alkoi avautua myös muissa tilanteissa enemmän ja opiskelu helpottui.

Omakuva

Itsetuntemusta ja omien vahvuuksien miettimisen apuna eräällä tunnilla opiskelijat tekivät omakuvat.
Kuvat tehtiin aikakauslehdistä silputuista paperinpalasista.
Kuvaan piti saada sellainen tunnelma, millaisena itsensä halusi toisten näkevät.
Tämän jälkeen mietittiin omia vahvuuksia ja etsittiin niitä kuvaavia kuvia lehdistä.

Oman erilaisuuden tunnistamista ja itsetunnon kehittämistä tehtiin kuvitteellisten ystävien avulla.
Opiskelijoille annettiin erilaisten ihmisten kuvia, joista jokaisen piti valita itselleen vähintään kaksi uutta ystävää.
Ystäville mietittiin tarinat ja ne esitettiin muille opiskelijoille.
Näistä uusista ystävistä keskusteltiin ihmisten erilaisuuden näkökulmasta. Oma erilaisuus Valokuvaterapia & erilaiset oppijat
(Valokuvan terapeuttinen voima) Valokuvaterapia on kokoelma erilaisia menetelmiä, joita voidaan soveltaa erilaisten oppijoiden tukemisessa
- Oman kuvan tarkastelun avulla voidaan tukea itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittymistä (näytän tavalliselta, näytän samalta kuin muutkin)

- Oma kuva voi olla myös väline muuttumiseen

- Esim. itsestä huolehtimisen taidot: ulkonäköä voi tarkastella ja pohtia parannustarpeita (vaatteet näyttävät likaisilta, hiukset voisin pestä, jotta näyttäisin paremmalta).
Oma kuva kohdataan objektiivisesti. Oman kuvan kohtaaminen saa reagoimaan ja muuttumaan. Muutosten taltiointi mahdollistuu, kun eri aikoina
kuvattuja aineistoja laitetaan rinnakkain - Voidaan käyttää mm. eri-ikäiseksi kasvamisen ja itsetunnon, minäkuvan kehittämisen välineenä
- Kuvien avulla voidaan tarkastella omia fyysisiä muutoksia (minä pienenä, minä isona jne.)
- Omaa muuttumista voi tarkastella perheenjäseniä havainnoimalla (äiti ennen, äiti nyt, minä ennen, minä nyt).
- Perheenjäsenten välisten suhteiden muutosten tarkastelua (lapsi, nyt aikuinen ja mitä olen verrattuna vanhempiin)
”Valokuva kertoo enemmän
kuin tuhat sanaa” - Valokuvat avaavat keskustelua
- Valokuvien avulla päästään puhumaan helposti menneistä ja tulevista tapahtumista
- Niiden avulla mahdollistuu tarinan kertominen esim. perheen tai suvun tarina
- Helpompi ilmaista itseään ja kertoa asioita, kun voi lähteä liikkeelle itselle tärkeistä asioista
- Kuvasta on helppo kysyä ja näyttää asioita ja siten auttaa henkilöä kertomisen alkuun
- Kuva tuo mieleen moninaisia muistivihjeitä, joista lähtee assosioitumaan uusia muistiketjuja , kuva auttaa alkuun

- Vammaisuuden ja erityisvaikeuden pohtimiseen valokuvat ovat hyvä väline
- Oppimisen erityisvaikeuksissa tyypillistä on se, että asiat menevät ohi ja asiat tapahtuvat liian nopeasti, jolloin asioita ei pysty havaitsemaan ja tarkastelemaan

- Kuvaan tallentuu hetki, johon on mahdollista paneutua kuvan avulla myöhemmin , pidemmäksi aikaa

”… ajassa virtaavan hetki tallentuu …”
Mahdollistaa yhteisen työskentelyn,
ymmärtämisen - Itse valittujen kuvien kautta terapeutti saa realistista tietoa asiakkaan tilanteesta

- Valokuvan avulla saa tietoa toisen ihmisen tärkeistä elämänvaiheista ja tärkeistä asioista.

- Kuvien avulla saadaan aikaan ryhmässä yhteisten kokemusten jakamista
Full transcript