Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Tekstiilityön perusteet ja pedagogiikka

No description
by

Jaana Tikkanen

on 2 March 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Tekstiilityön perusteet ja pedagogiikka

1. Apuopen vartalon suunnittelu ja kaavan piirtäminen.
Tektiilityön perusteet ja pedagogiikka

Oppimispäiväkirja
Jaana Tikkanen 185429

NEULAHUOVUTUS:
APUOPEN-KÄSINUKEN PÄÄ

Alkutunnelmat neulahuovutukseen:
- Kokemusta entuudestaan vain vähän.
(Alakoulussa joulukuusen koristeen huovuttaminen muotin avulla, mistä on muistikuvana vain varoittelu neulan herkästä katkeamisesta)

Suuri kiinnostus neulahuovuttamista kohtaan
- Tietoa neulahuovuksen mahdollisuuksista ja hienoista aikaansaannoksista.
Tietämättömyys omista taidoista ja kuinka vaikeaa/helppoa neulahuovutus on?
APUOPEN SUUNNITTELU
- Tiesin heti, että haluan tehdä jonkinlaisen eläinhahmon.
- Melko nopeasti eläinvalintani päättyi pöllöön ja apuopeni tietynlaiseksi "esikuvaksi" nousi Nalle Puhin Pöllö, yrittämättä tehdä siitä kuitenkaan samannäköistä.
- Pöllöön liitetään mielikuva sen viisaudesta, joka on myös oman apuopettajani taustalla.
- Luonnokseni oli melko karkea, mutta tärkeää siinä oli pallomaisen pyöreä pää ja silmälasit.
APUNOPEN PÄÄN TYÖVAIHEET:
Kokemukset neulahuovutuksesta
- Neulahuovuttaminen oli todella mukavaa, eikä kovin haastavaa tehdä.

- Haasteet?
Haastavinta pöllön pään tekemisessä oli kasvojen saaminen tarpeeksi pulleiksi. Lisäksi silmien kiinnittäminen oli haastavaa, sillä silmistä tuli yllättävän kovat saippualla pyörittämällä. Pöllölle tulikin vahingossa persoonallinen ilme kieroon katsoessa :)

- Erityisen mukavaa oli tehdä jotain kolmiulotteista neulahuovuttamalla
ja todeta, ettei se ole juuri sen vaikeampaa kuin tasoon huovuttaminen superloonin päällä.
- Voisin kuvitella opettavani alakoululaisille neulahuovutusta
.

- Internetistä löytyi mielenkiintoinen Puolalanmäen koulun Villa vie -projekti, jossa oppilaat tutustuivat suomenlampaaseen vierailemalla maatilalla. Oppilaat valmistivat huovutustöitä villasta ja tekivät lampaan lihasta pääsiäisaterian. Mielestäni idea on todella hyvä, sillä oppilaat näkevät konkreettisesti mistä villa tulee. Tekstiilikäsitöitä voi siis integroida jopa maatilaretkeen.
(Lähde: http://teeitse.punomo.fi/home/josa/villa_vie-projekti/suomenlammas.htm)
Neulahuovuttamisella on suuret mahdollisuudet!
MÄRKÄHUOVUTUS: APUOPEN VARTALO
MÄRKÄHUOVUTUKSEN TYÖVAIHEET:
1. Villojen asettelu

2. Huovuttaminen

3. Vanuttaminen

4. Huuhtelu

5. Muotoilu & sileyttäminen
- Villojen asettelussa tulee ottaa huomioon
villakerrosten kuitusuunta:
Kuitusuunnan täytyy vaihdella kerrosten välillä!
- Huomioi myös "villapedin" tasaisuus ennen huovuttamista.
1.
2.
- Märkähuovutuksessa tarvitaan lämmintä vettä ja saippuaa.
MIKSI TARVITAAN LÄMMINTÄ VETTÄ JA SAIPPUAA?
- Villakuidulle on tyypillistä sen
suomumainen rakenne
, mihin huovutus perustuu. (Tästä johtuen esim. puuvillaa ei voida huovuttaa)
- Vesi ja saippua auttavat villakuitujen
suomuja aukeamaan
, jolloin ne takertuvat paremmin toisiinsa.

- Veden lämpöisyys tehostaa huopumista.
- Saippua myös liukastuttaa käsien liikkumista villojen päällä.
- Villakerrosten päälle laitetaan verhokangas, jonka päällä tehdään pyörivää liikettä.
- Huovutus kannattaa aloittaa keskeltä ja edetä tasaisesti, aluksi kevyesti pyörittäen sormia, lopulta voimakkaalla liikkeellä.
- Huovutetaan molemmilta puolilta.
3.
- Vanuttamisessa muokataan villahuopaa melko kovin ottein. Mieleeni jäi mielikuva pullataikinan vaivaamisesta.
Tämä vaihe oli hankalin, koska...
- Vaikeaa oli arvioida milloin huovutus on valmis, vaikka saimme hyvää ohjeistusta kuitujen irtoamisesta.
- Saippua ja veden määrä mietityttivät, mutta ilmeisesti niitä voi molempia käyttää runsaasti.
(Olisin silti huovuttanut helposti vielä pidemmän aikaa, vaikka huovutus oli jo riittävä.)
- Tämä vaihe oli erittäin hauska "raskaan" huovuttamisen jälkeen :)
4.

- Käytin huuhtelussa kädenlämpöistä vettä. Jos haluaa, että huopa kutistuu, voi käyttää vuoron perään kuumaa ja kylmää vettä.
+ Asia jota en itse olisi älynnyt ajatella, oli viemärin suojaaminen huovista irtoavista kuiduista.
5.

- Huuhtelun jälkeen huopa muotoillaan ja siloitellaan sileäksi. Apuvälineenä voi käyttää esimerkiksi kaulinta. Sitten huopa vain kuivumaan!
Tässä on valmis huopa!
KÄSINOMPELU:
APUOPEN VARTALON OMPELU
2. Leikataan kaksinkertaisesta huopapalasta vartalo kaavan mukaisesti.
3. Ommellaan käsin vartalon palat yhteen.
PIKKUHILJAA PÖLLÖ VALMISTUU...
Pöllön vartalon suunnittelua.
Vasta tässä vaiheessa tajusin, kuinka siipiä pitää suurentaa, muuten lopputulos olisi koominen.
Tässä käytin pykäpistoja, joita en muista aikaisemmin tehneeni.
Yllättäen vaikeinta olikin päättely!
Viime vuosina olen harrastanut käsinompelua vain lähinnä ommellessani haalarimerkkejä.
4. Pään ja vartalon yhteen ompelu
Ompelin pään kiinni vartaloon etupistoilla.
Tämä vaihe oli haastava. Pyrin tekemään liitoksesta kuitenkin jämäkän.
- Mieleeni jäi erityisesti sanallistamisen tärkeys. Kun kokeilin vasenkätisenä virkata, virkkausta auttoi heti, kun mietin: "Herra koukku kumartaa.."

- Tehtävän työn aiheen tulisi motivoida oppilaita. Inhosin itse koulussa kun neuloimme aina aluksi mallitilkun omasta käsialasta. Opettajana pitäisi muistaa lähestyä aiheita oppilaiden maailmasta (esim. oma maskotti tai pehmolelu.)

Ajatuksia virkkauksen ja neulonnan pedagogiikasta
Virkkaus
&
neulonta

Tässä on Pauli Pöllö!
Pauli Pöllö on hyväntahtoinen ja viisas pöllö, joka auttaa oppilaita ymmärtämään kaikista hankalimmat koulutehtävät. Opettaja ottaa siis Paulin esiin ja pyytää oppilaita olemaan hiljaa ja kuuntelemaan tarkkaavaisesti sen, mitä Pauli opettaa. Pauli on erikoistunut matematikkaan, mutta pöllö kyllä tietää monenlaisia asioita esimerkiksi biologiasta ja historiasta.
5. Apuopen koristelu/viimeistely
Viimeistelin Pauliksi nimetyn apuopeni silmälaseilla ja pienillä ristipistoilla ylävartaloon. Siivet tuottivat eniten ongelmia, sillä niitä piti suurentaa huovuttamalla. Lopputulokseen olen tyytyväinen. Paulista tuli mielestäni persoonallisen näköinen.
Mallipainotteiset käsityöt koulussa
Opin uusia asioita neulomisesta
Neuloa voi myös:
- Käsinneulomalla
- Kehysneulomalla
- Koneen avulla
Taidon oppimisen ja opettamisen haasteita ja keinoja
Virkkaaminen ilman suunnitelmaa oli samaan aikaan vaikeaa ja helppoa. Mukavaa oli nauttia vain rutiininomaisesta virkkaamisesta, mutta samalla mieltä vaivasi mitä virkkauksesta tulee.
Halusin tehdä Pauli-pöllölle myös repun virkkaamalla.
- Mallipainotteisissa käsitöissä on oppilaille annettu valmiiksi materiaali ja tekniikka (niinkuin meille apuopettaja -tehtävänannossa)
- Mallipainotteiset käsityöt soveltuvat mielestäni kouluun silloin kun harjoitellaan taidon oppimista tai muuten tarkkoja työskentelyvaiheita (esim. märkähuovutus).
- Oppilaan oma suunnittelu jää melko vähäiseksi (lähinnä värien ja yksityiskohtien valintaan)
- Koin tärkeänä valaistumisen hetkenä sen, kun kokeilin taitoja myös vasenkätisenä. Se oli hankalaa!
- Olen aina virkannut kynäotteella, enkä ollut aiemmin kuullut veitsiotteesta. tärkeää olla otteissa johdonmukainen oppimateriaalin kanssa.
- Virkkausotteet saattavat olla oppilailla erilaisia, eikä niitä opettajan syytä huvikseen muuttaa.
Tässä apuopettajan kaulaliina on vasta alussa. Päädyin virkkaamaan reunat, jolloin piilotin langanvaihdon virkkauksen alle.
Neulontakerralla pöydässämme oli ihania ja helpolta vaikuttavia ohjeita pehmolelujen neulomiseen. Ajattelin tehdä kummilapselleni pehmolelun syntymäpäivälahjaksi.
Siitä tuli lopulta tarpeellinen
neulatyyny!
Mikä tämä voisi olla?
?
- Opin, että myös neulomisessa on erilaisia tapoja. Uutta oli esimerkiksi silmukoiden luominen neulomalla. Tämä tapa olisikin hyvä aloittelijalle, sillä tässä käytetään apuna heti kahta puikkoa.
- Tuen eri muodot jäivät mieleeni niin harjoituskerroilta kuin videoluennolta:
+ visuaalinen:
Näytetään konkreettisesti tekeminen vaihe vaiheelta h-i-t-a-a-s-t-i.
+ verbaalinen:
vaiheiden sanallistaminen, sekä kielikuvien ja lorujen käyttäminen.
+ kinesteettinen:
Autetaan kädestä pitäen, ohjataan esimerkiksi oppilaan puikkoa oikeaan suuntaan.
- Luokassa niin opettajan kuin oppilaiden täytyy tiedostaa, että taidon oppiminen on aluksi hankalaa. Opettajan täytyy jaksaa kannustaa, motivoida ja auttaa oppilaita.
- Mielestäni paras taitojen oppimisen malli on
Fittsin kolmivaiheinen malli
. Tässä mallissa taidon oppiminen on saatu sisällytettyä kolmeen päävaiheeseen: tiedostamiseen, harjaantumiseen ja autonomistumiseen.
- Itse allekirjoitan tiedostamisvaiheen halun kokeilla itse ja demostraation merkityksen oppimisessa. Harjoitusvaiheen motorinen harjoittelu ja useat toistot tekevät työskentelystä automaattista ja nopeaa.
Virkkaustyöni
Jonkinlainen putkilo siitä tulee...
- Kirja käsityöstä - Luokkien 3-6 käsityönopetus (Huovila, Hintsa, Säilä 2009) -kirjasta löytyi tyypillinen mallipainotteisen käsityön tehtävänanto.

- Tehtävänä on valmistaa huopamekko, jonka työvaiheet pelkistetysti ovat:
1.) Huovuta levy 2.) Suunnittele mekon kaava
3.) Leikkaa mekko 4.) Koristele mekko
5.) Tee ripustin 6.) Kiinnitä ripustin
Esimerkki mallipainotteisesta työstä
OMA OPETUSKERTA:
Helmikudonta

Tuntemukset opetuskerrasta
Motivointimme jäi historiakatsauksen, kuvien ja erilaisten Internetin helmikudontasivustojen varaan. Palautteissa tuli esille, että olisimme voineet enemmän aktivoida opiskelijoita, mikä on aivan totta. Olisimme voineet kysellä enemmän ja laittaa opiskelijat pöytäryhmittäin keskustelemaan esim. helmikudonnan hyödyntämisestä. Tätä osa-aluetta tulee minun jatkossa harjoitella. Oppilaille ei tulisi antaa liian herkästi valmiita vastauksia ja "luennoida" asioita, vaan haastaa oppilaat ajattelemaan itse ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan.
Pidin mukavana opetustuokion lopun yhteistä keskustelua. Toivottavasti opetustuokiomme oli oppimiskokemus myös muille 8. ryhmän jäsenille.
Solmeilu, punonta ja kudonta
Muiden opetuskerroista opittua:
Tuotesuunnittelupainotteinen käsityö koulussa
Opetuskerrasta saadut palautteet olivat positiivisia ja olin iloinen rakentavasta palautteesta.
KANKAAN PAINANTA
KIRJONTATYÖ
Ryhmä 8:n yhteinen kirjontatyö
- Ryhmämme päätti ensimmäisellä tapaamiskerralla, että kirjontatöitämme yhdistää yksi asia: karkkipaperi.
- Itse olin valitettavasti taidemuseo-kerralla toisessa ryhmässä korvaamassa, joten en osallistunut päätöksentekoon.

En tiedä johtui se tästä, etten kokenut tehtävää kovinkaan mieluisaksi. Karkkipaperin lisääminen työhön tuntui väkinäiseltä, eikä tämä työ juuri minua motivoinnut.
- Halusin tehdä kirjontatyöni aivan erilaiselle kankaalle, kuin millaiselle olen aiemmin kirjonut. Samoin halusin muistella/ kokeilla useita erilaisia kirjontapistoja.
- Aloitin kirjontatyön pakollisesta osuudesta, eli karkkipapereista, jotka olivat hankalia kiinnittää kankaaseen.
- Työssäni näkee monelaista pistoa, jotka soveltuvat hyvin alakouluun: ristipisto, laakapisto, tikkipisto, etupisto ja ketjupisto.
- En ole kirjontatyöhöni lainkaan tyytyväinen, mutta ihmettelin kuinka hieno koko ryhmän kollaasista tuli! Silloin vasta ymmärsin mikä idea karkkipaperissa oli. Lopputulos oli taidetta :)
Opetuskerrasta jäi positiivinen mieli. Opetuskerralla olisimme voineet pohtia helmikudonnan integroinnista muihin oppiaineisiin (esim. historia, uskonto ja maantiede).
Minua jäi harmittamaan, ettemme tajunneet puhua kudonnasta yleisesti, vaan keskityimme liiaksi helmikudontaan. Myös kudontatermejä olisimme voineet käyttää, mihin palautteissa puututtiikin. Dokumenttikamera opetusvälineeksi oli yhteinen valinta, eikä se tässä yhteydessä onnistunut toivomallamme tavalla.
Lähde: Tarja Kröger, videoluento: Taidon oppiminen ja opettaminen.
Tuotesuunnittelupainotteisten käsitöiden kautta oppilaat oppivat ensisijaisesti tuotteiden suunnittelua.
Suunnittelua vaativien käsitöiden kautta voidaan oppia myös ekologista ajattelua ja laadun merkitystä. Millaisia arvoja tuotteen halutaan edustaa?
Oppilaan suunnitteluprosessi on arvokasta, sillä useimmiten tällöin toteutuu kokonainen käsityöprojekti, mihin tulisi opetussuunnitelman mukaan pyrkiä. Oppilas käyttää suunnitellessaan luovaa ongelmanratkaisuaan ja kehittää avaruudellista hahmotuskykyään ja esteettistä ajattelua.
Oppilaan suunnitteluun pohjautuvat käsityöt antavat mielestäni hyvän mahdollisuuden oppilaiden eriyttämiseen. Taitavampi oppilas ohjautuu luultavasti itsekin tekemään hieman haastavampaa työtä.
Itse opin kantaa ottavaa kassia tehdessä sen, että suunnitelmat elävät ja niitä on joskus mielekästä muuttaa.
Tuotesuunnittelupainotteisen käsityön tehtävänannon tulisi olla tarpeeksi avoin, mutta silti rajattu (esimerkiksi käyttötarkoitus tai mahdolliset materiaalit).
Suunnitteluprosessia auttaisi jos suuniteltava työ liittyisi jotenkin oppilaiden arkeen tai olisi muuten helposti lähestyttävissä. Itse suunnittelijana en ole kovinkaan luova ja näin ollen hieman jännittää kuinka osaan innostaa oppilaita luovuuteen ja tukea "jumitus"-kohdissa.
Opettajalta vaaditaan suurta ammattitaitoa, sillä oppilaiden suunnitelmien ja ratkaisuiden vaihdellessa jokaista työtä täytyy ohjata yksilöllisesti.

Lähteet: Huovila & Hintsa & Säilä 2009, 20,46-47; Pöllänen & Kröger 2004, 166-167; Sipilä Outi videoluento: Käsitöiden suunnittelu.
Yhteisöllinen ja taidepainotteinen käsityö
Kankaanpainannasta
Sabluunapainanta on mielestäni sen verran helppoa, että se on menetelmänä käytettävissä jo varhain alakoulun puolella.
Oppilaita on hyvä muistuttaa, että kankaanpainannassa on tärkeää pitää työpiste siistinä.
Haasteena on "tuputtaa" väriä tasaisesti ja niin ettei sitä ole liikaa. Tämä oli minullekin hankalaa. Ensiksi kannattaisikin painaa kuvio tilkulle.
Omassa kassissani haastavaa oli Älä ylitä tätä -viivan kohdistaminen samalle kohdalle. Onneksi ommellessa päärmettä sain kohdistettua viivaa lisää.
Käytimme kangaskasseissamme kontaktimuovisabluunoita, mutta myös koulujen varastoista löytyviä piirtoheitinkalvoja voi hyödyntää. Tällöin sabluunan kiinnittämisessä täytyy olla huolellinen, ettei se liiku.
Kontaktimuovia käyttäessä täytyy taas muistaa, että muovin suojapaperiin piirretyt kuviot ovat peilikuvia painettaessa. Liian yksityiskohtaiset kuviot ovat hankalia leikata. Askarteluveitsi on hyvä apuväline.
Lähde: http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kankaanpainanta/sabluunapainanta.htm
Tekstiilikäsityöstä voidaan tehdä siis taidetta, mitä nähtiin myös konkreettisesti Joensuun Taidemuseon Tekstiilitaiteen näyttelyssä.
Tekstiilitaiteessa voidaan ilmaista, aivan kuten maalaustaiteessakin, esimerkiksi tunteita, ajatuksia ja mielikuvia, mutta erilaisin keinoin.
Taidepainotteinen lähestyminen saattaa olla oppilaille haastavaa, jolloin opettajan tärkeänä tehtävänä on motivoida ja kannustaa oppilaita olemaan rohkeita ja kenties hieman hulluttelemaan materiaalin kanssa. Liian tiukka ohjeellinen rajaus saattaa lopahduttaa oppilaiden motivaation.
Yhteisillä käsityöprojekteilla on mahdollisuus parantaa luokan yhteishenkeä ja kasvattaa yhteisölliseen toimintaan. Luokan kesken saattaa tulla erimielisyyksiä suunnitteluvaihessa,muttei niitä tulisi pelätä. Ristiriidat kun ratkaistaan yhdessä, luokka oppii myös tunne-elämäntaitoja. Luokan yhdessä tekemät taideteokset nostattavat varmasti parhaimmillaan me-henkeä ja ylpeyttä koko luokan panoksesta.

Lähde: Pöllänen & Kröger 2004, 168.
KONEOMPELUTYÖN
SUUNNITTELU:
KANTAA OTTAVA KASSI
Ajatuksia Huopamekko- tehtävänannosta
Huopamekko -tehtävänanto on kirjassa suunniteltu 6.luokkalaisille. Tämä voisi onnistua mielestäni myös nuoremmilta oppilailta?
Ajatuksena tehdä mekko rajaa ilmaisua mielestäni paljon. Tosin tehtävänannossa on pienessä roolissa suunnittelu, kun oman mekon kaavan voi suunnitella. Pohdin myös tehdyn työn hyötyarvoa. Mitä huopamekoilla tehdään?
Sukupuolineutraalius jäi mietittyttämään. Jos opetusryhmässä on poikia, ei tätä olisi mielekästä toteuttaa.
Kassin visuaalinen suunnittelu
Halusin tehdä kantaa ottavasta -kassista kauppakassin.
Visuaalinen suunnittelu oli mielestäni hankalampaa kuin tekninen suunnittelu. Visuaaliseen suunnitteluun sain apua poikaystävältäni, jonka kanssa yhdessä päädyimme ÄLÄ YLITÄ TÄTÄ -tekstimuotoon ja kulutusviivaan.
Alunperin olin tekemässä koko kassin harmaasta puuvillakankaasta, kunnes kotoa löytyivät roskiin menevät vihreät samettihousut. Samettikankaan suurena ystävänä halusin ehdottomasti kassin kantokahvat tehdä housuista. Samettikangas on tukevampi kuin puuvillakangas ja sopi mielestäni hyvin kahvoihin. Myöhemmin mieleeni tuli myös takataskun lisääminen kassiin.
Kassin tekninen suunnitelma
Teknisessä suunnittelussa on hyvä, että tulevaa työskentelyä joutuu pohtimaan.
Vieressä on alkuperäinen ompelujärjestys, joka muuttui matkan varrella melko paljon.
Ajattelin aluksi, että olisin huolitellut kaikki sivut siksakilla. Uskon tämän ajatuksen taustalla olleen yläkoulun käsityön tunnit, joissa kankaan sivut aina huoliteltiin aluksi saumurilla.
Ompelujärjestys muuttui painetun viivan takia, sillä viivat piti saada kohdistettua samoille kohdille. Tämän jälkeen ompelin vasta päärmeen.
Tässä ompelujärjestyksessä ei ole myöskään taskua mukana, sillä idea taskusta syntyi niin myöhään. Tämä kostautui myöhemmin, koska ompelu olisi pitänyt aloittaa juuri taskusta! Onneksi sain kuitenkin taskun ommeltua ongelmitta.
Minua kassin ompelussa opetti eniten se, että työjärjestystä kannattaa pohtia tarkkaan, eikä sen tarvitse olla lopullinen työjärjestys. Esimerkiksi pohjan ompeleminen kiinnosti ns. "kolmio-tekniikalla", joten lopuksi kassini sai vielä pohjan.
Kuitenkin suunnitelman saattaminen loppuun on tärkeää, ja tässä minulla onkin parantamisen varaa. Näin ollen yllätyksiltä vältyttäisiin.
Työskentelyä nopeuttaa jos kankaan voi laittaa kaksinkerroin. Itse jätin saumat vasta leikatessa, mutta oppilaiden kanssa on varmempaa jos kaavapaperissa on jo saumanvarat mukana.
Toteutunut ompelujärjestys:
1. Sivujen ompelu
2. Sivujen huolittelu
3. Tasku
4. Päärmeiden ompelu
5. Hihnojen ompelu ja kiinnittäminen
6. Pohjan ompeleminen
Tasku puuttuu vielä
Näitä voisi ottaa mukaan myös alakoulun opetukseen? Varsinkin kehysneulonta ei vaikuttanut vaikealta. Hyvää käsin neuloessa on se, että siitä erottaa yhden silmukan helposti. Idea silmukoihin perustuvasta neulonnasta konkretisoituu helpolla tavalla.
Olen tyytyväinen, että ompelin pohjan. En edes tiennyt, että näin helposti saa pohjan ratkaistua!
12 cm
Kuvilla saadaan elävöitettyä oppituntia.
Yhteinen alkudemostraatio on mielestäni hyvä, jolloin "tietää mitä tuleman pitää".
Dokukamera käy joidenkin käsitöiden opettamiseen (esim. solmeilu), mutta ei kaikkien!
Oppilaita voidaan eriyttää tietotekniikan avulla. Nopeimmat katsoa lisätyöhön opetusvideon Internetistä.
Lähteet:

Huovila, Riitta & Hintsa, Tiia & Säilä, Johanna 2010. Kirja käsityöstä - Luokkien 3-6 käsityönopetus. WSOYpro OY, Helsinki 2010.

Pöllänen, Sinikka & Kröger, Tarja 2004. Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa Tutkiva opettajankoulutus - Taitava opettaja. Toim. Enkenberg, Jouni & Savolainen, Erkki & Väisänen, Pertti. Joensuun yliopistopaino, Joensuu 2004.

Internet:
Käspaikka, Kankaanpainanta
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kankaanpainanta/sabluunapainanta.htm (Luettu 12.12.2013)
Punomo, Villa vie -projekti
http://teeitse.punomo.fi/home/josa/villa_vie-projekti/suomenlammas.htm (Luettu 16.12.2013)
- Suomenlampaan villa huopuu hyvin, tosin värjättynä villa huopuu vaikeammin.
Opetustuokion suunnittelusta
Alkuperäisenä ideana oli tehdä pieni matto kehyskudonnalla, mutta kun tutustuimme helmikudontaan, ihastuimme siihen niin paljon, että vaihdoimme koko opetuskerran aiheen.
Ajattelimme myös, että pienillä matoilla opiskelijat eivät tee välttämättä mitään, mutta helmistä tehty koru saattaa tulla käyttöön.
Suunnittelussa haastavinta oli aikataulun luominen. Pelkäsimme, että helmikorut tulevat nopeasti valmiiksi, eikä helmiä voi enempää käyttää ellei helmitöitä lopuksi pureta.
Huoli oli turha! Kehyksen ja loimilankojen pujottamisen lisäksi, suunnitteluun sekä helmien valitsemiseen meni aikaa ja onneksi sitä oli.
Mitä tuleman pitää?
- Kirjontatyö (yhteistoiminnallinen ja taidepainotteinen käsityö)
- Apuope -käsinukke
- Neulahuovutus
- Märkähuovutus
- Mallipainotteinen oppiminen
- Virkkaus ja neulonta (taitopainotteinen käsityö)
- Kantaa ottava -kassi (tuotesuunnittelupainotteinen käsityö)
- Oma opetuskerta (Helmikudonta)
Full transcript