Introducing 

Prezi AI.

Your new presentation assistant.

Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.

Loading…
Transcript

Marxilaisuus ajatusmallina kypsyi 1800-luvun alkupuolella kun Karl Marx ja Friedrich Engels

muovasivat uutta näkemystä työläisten ja aatelisen välisen “kuilun” poistamisesta.

Tavoitteena oli tasapäistää yhteiskunnan ihmiset- vastakkaisia yhteiskuntaluokkia ei olisi, kaikki olisi yhteistä.

Vuonna 1848 Kommunistinen manifesti

Ideaalinen yksilö

Ihminen on sosiaalinen, aktiivinen toimija,

Ihminen on tiedostava olento, joka tietoisesti muuttaa ympäröivää luontoa ja

samalla itseään. (Hirsjärvi, S. 1985, 166-167).

yhteiskunnallisen kehityksen ja suhteiden kohde.

Ihminen ohjaa tuotantovälineitä ja toteuttaa itseään toimimalla yhteisen

edun hyväksi. (Hirsjärvi, S. 1985, 171)

Ihmiskäsitystä kuvastaa termi kollektiivisuus. (Hirsjärvi, S. 1985, 173)

Millainen on ihminen

Ihmiskäsitys

On tietoisesti tuottava ihminen, joka ohjaa tuotantovälineitä sen sijaan,

että ne ohjaisivat häntä.

Ihminen on yksilö, joka ei toimi ainoastaan tyydyttääkseen omia tarpeitaan vaan kokee itsensä vapaaksi vasta luodessaan ja tuottaessaan yhdessä muiden kanssa ja toteuttaessaan itseään toimimalla yhteisen edun hyväksi.

Ihmisen tulisi olla toimiva ja suunnitelmia laativa yksilö.

Hänen pitäisi myös olla tietoinen tekojensa seurauksista eikä asettua sokeasti niille alttiiksi. (Hirsjärvi 1985, 171.)

Marxilainen ihmiskäsitys itsessään on vaikea irrottaa filosofian perusperiaatteista.

Hirsjärvi (1985) listaa filosofisessa mielessä

kyseiselle aatteelle seuraavat neljä filosofista

periaatetta:

1)Tajunnan suhde olemiseen (materia-järki)

2) maailman muutokset,

3) historiallisten prosessien lainalaisuus

4) aineellisen tuotannon merkitys

yhteiskunnan perustana.

Miten se tulee esille

käytännön kasvatus- ja opetustyössä

Koska ihminen voi hänen oman toimintansa seurauksena muuttua,

ihmistä voi myös kasvatuksen avulla muuttaa kohden haluttuja päämääriä.

Marxismissa on kasvatusoptimismia.

Sosiaalistamisen erikoismuotona on persoonallisuuskasvatus, jonka päämäärät ja tavoitteet määräytyvät kollektiivisten yhteiskunnallisten arvojen mukaan (Hirsjärvi, S. 1985, 171).

Kasvatus on tärkeimpiä keinoja sosialistisen järjestelmän jatkuvuuden ja kehityksen turvaamisessa

Ideaalityyppinen ihminen

Ihmisen suhde todellisuuteen

Marxin mukaan ihmisellä on kolme suhdetta todellisuuteen:

-hänen suhteensa työhön, yhteiskunnalliseen tuotantoon

-hänen tiedollinen suhteensa objektiiviseen todellisuuteen

-hänen suhteensa yhteiskuntaan

(Hirsjärvi 1985, 166.)

yhteiskunnan rooli on suuri;

Ideaaliin ihmiskäsitykseen päästään vain, jos yhteiskunta on luotu sellaiseksi,

että se tukee yhteisön toimintaa täydellisesti ja

yksilöiden luova tietoisuus pääsee kehittymään arvopohjaa korruptoimatta

(Hirsjärvi, 1985).

Johdatus kasvatustieteeseen

Millaisia arvoja ihmiskäsitys heijastaa

Ns. vieraantuminen

Tavoitteena yhteiskunta, jossa ei ole vastakkaisia luokkia, vaan kaikki ovat tasa-arvoisia.

Tämä koskee myös erityisesti tuotantovälineiden omistusta (Hirsjärvi, S. 1985, 163).

Yhteiskunnan kehitys noudattaa lainmukaisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa.

Persoonallisuuden aktiivisuus, aloitekyky ja luovuus saadaan näin parhaiten esille (Hirsjärvi, S. 1985, 171-172).

Marxilaiseen ihmiskäsitykseen kuuluu vieraantumisen käsite.

Se tarkoittaa ihmisen vieraantumista yhteiskunnallisesta

todellisuudesta varsinkin kapitalistisessa järjestelmässä.

Tämä tarkoittaa sitä, että työläinen kapitalistisessa yhteiskunnassa "tuntee vasta työn ulkopuolella olevansa oma itsensä ja työssä olevansa itsensä ulkopuolella".

Yhteenveto 1/2 - Marxilaisuus

Vahva suhde työhön ja yhteiskunnalliseen tuotantoon

Yhteiskunnan kehitys noudattaa lainmukaisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa.

Toimintaa kuvastaa termi kollektiivisuus.

Yhteenveto 2/2 -

Marxilaisen ihmiskäsityksen luonteenpiirteitä

Marxilainen ihmiskäsitys

Tasa-arvoinen ja sosiaalinen

Aktiivinen, ideoiva, epäitsekäs

Yhteisön etuja ajava

Kollektiivinen, työn tulokset kaikkien yhteisiä

Työn ja tekemisen kautta toimiva

Johdatus kasvatustieteeseen

20.9.2013

Historia

Lähteet

Hirsjärvi, S. 1985. Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: Kirjayhtymä.

Learn more about creating dynamic, engaging presentations with Prezi