Introducing
Your new presentation assistant.
Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.
Trending searches
Marxilaisuus ajatusmallina kypsyi 1800-luvun alkupuolella kun Karl Marx ja Friedrich Engels
muovasivat uutta näkemystä työläisten ja aatelisen välisen “kuilun” poistamisesta.
Tavoitteena oli tasapäistää yhteiskunnan ihmiset- vastakkaisia yhteiskuntaluokkia ei olisi, kaikki olisi yhteistä.
Vuonna 1848 Kommunistinen manifesti
Ihminen on sosiaalinen, aktiivinen toimija,
Ihminen on tiedostava olento, joka tietoisesti muuttaa ympäröivää luontoa ja
samalla itseään. (Hirsjärvi, S. 1985, 166-167).
yhteiskunnallisen kehityksen ja suhteiden kohde.
Ihminen ohjaa tuotantovälineitä ja toteuttaa itseään toimimalla yhteisen
edun hyväksi. (Hirsjärvi, S. 1985, 171)
Ihmiskäsitystä kuvastaa termi kollektiivisuus. (Hirsjärvi, S. 1985, 173)
On tietoisesti tuottava ihminen, joka ohjaa tuotantovälineitä sen sijaan,
että ne ohjaisivat häntä.
Ihminen on yksilö, joka ei toimi ainoastaan tyydyttääkseen omia tarpeitaan vaan kokee itsensä vapaaksi vasta luodessaan ja tuottaessaan yhdessä muiden kanssa ja toteuttaessaan itseään toimimalla yhteisen edun hyväksi.
Ihmisen tulisi olla toimiva ja suunnitelmia laativa yksilö.
Hänen pitäisi myös olla tietoinen tekojensa seurauksista eikä asettua sokeasti niille alttiiksi. (Hirsjärvi 1985, 171.)
Marxilainen ihmiskäsitys itsessään on vaikea irrottaa filosofian perusperiaatteista.
Hirsjärvi (1985) listaa filosofisessa mielessä
kyseiselle aatteelle seuraavat neljä filosofista
periaatetta:
1)Tajunnan suhde olemiseen (materia-järki)
2) maailman muutokset,
3) historiallisten prosessien lainalaisuus
4) aineellisen tuotannon merkitys
yhteiskunnan perustana.
Koska ihminen voi hänen oman toimintansa seurauksena muuttua,
ihmistä voi myös kasvatuksen avulla muuttaa kohden haluttuja päämääriä.
Marxismissa on kasvatusoptimismia.
Sosiaalistamisen erikoismuotona on persoonallisuuskasvatus, jonka päämäärät ja tavoitteet määräytyvät kollektiivisten yhteiskunnallisten arvojen mukaan (Hirsjärvi, S. 1985, 171).
Kasvatus on tärkeimpiä keinoja sosialistisen järjestelmän jatkuvuuden ja kehityksen turvaamisessa
Marxin mukaan ihmisellä on kolme suhdetta todellisuuteen:
-hänen suhteensa työhön, yhteiskunnalliseen tuotantoon
-hänen tiedollinen suhteensa objektiiviseen todellisuuteen
-hänen suhteensa yhteiskuntaan
(Hirsjärvi 1985, 166.)
yhteiskunnan rooli on suuri;
Ideaaliin ihmiskäsitykseen päästään vain, jos yhteiskunta on luotu sellaiseksi,
että se tukee yhteisön toimintaa täydellisesti ja
yksilöiden luova tietoisuus pääsee kehittymään arvopohjaa korruptoimatta
(Hirsjärvi, 1985).
Tavoitteena yhteiskunta, jossa ei ole vastakkaisia luokkia, vaan kaikki ovat tasa-arvoisia.
Tämä koskee myös erityisesti tuotantovälineiden omistusta (Hirsjärvi, S. 1985, 163).
Yhteiskunnan kehitys noudattaa lainmukaisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa.
Persoonallisuuden aktiivisuus, aloitekyky ja luovuus saadaan näin parhaiten esille (Hirsjärvi, S. 1985, 171-172).
Marxilaiseen ihmiskäsitykseen kuuluu vieraantumisen käsite.
Se tarkoittaa ihmisen vieraantumista yhteiskunnallisesta
todellisuudesta varsinkin kapitalistisessa järjestelmässä.
Tämä tarkoittaa sitä, että työläinen kapitalistisessa yhteiskunnassa "tuntee vasta työn ulkopuolella olevansa oma itsensä ja työssä olevansa itsensä ulkopuolella".
Vahva suhde työhön ja yhteiskunnalliseen tuotantoon
Yhteiskunnan kehitys noudattaa lainmukaisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa.
Toimintaa kuvastaa termi kollektiivisuus.
Tasa-arvoinen ja sosiaalinen
Aktiivinen, ideoiva, epäitsekäs
Yhteisön etuja ajava
Kollektiivinen, työn tulokset kaikkien yhteisiä
Työn ja tekemisen kautta toimiva
Johdatus kasvatustieteeseen
20.9.2013
Hirsjärvi, S. 1985. Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: Kirjayhtymä.