9_Aistien_avulla_saadaan_tietoa_ymparistosta_ja_itsesta

Aistinsolujen reseptorit ottavat vastaan ärsykkeitä

Reseptorit

• Ärsykkeen täytyy olla tietynlainen, jotta aistinsolu reagoi siihen
• Hermoimpulssi kulkee aistihermoa pitkin keskushermostoon
• Voimakkaampi ärsyke -> suurempi impulssien taajuus

Aistit tottuvat jatkuvaan ärsytykseen

Tottu-minen

• Tieto ympäristön pysymisestä samanlaisena ei ole sopeutumisen kannalta tärkeää
• Esim. kosketus- ja hajuaisti tottuvat nopeasti

Sikalan haju voi olla ensikertalaiselle tyrmäävä, mutta siihen tottuu.

Aistimukset syntyvät vasta aivoissa

Aistialueet aivoissa

• Hermoimpulssi saapuu tietylle alueelle aivoissa, ensisijaiselle aistialueelle
• Esim. silmä muodostaa kuvan verkkokalvolle ylösalaisin
• Aivot kääntävät oikein päin
• Yhdistävät kahden silmän kuvat yhdeksi kolmiulotteiseksi kuvaksi
• Säätävät sävyä ja kirkkautta, suodattavat informaatiota

Kaikkea aistinelinten välittämää informaatiota ei tiedosteta

Tiedosta-mattomat aistimukset

• Kaikki aistinsolujen informaatio ei ohjaudu isoaivokuorelle
• Aivojen syvät osat saavat hermoimpulsseja soluilta, jotka reagoivat esim. muutoksiin kudosnesteiden kemiassa

Katsottavan kohteen kuva muodostuu sarveiskalvon ja linssin avulla verkkokalvolle

Sarveis-kalvo ja linssi

• Sarveiskalvo, linssi ja lasiainen taittavat silmään tulevaa valoa
• Kuva muodostuu verkkokalvolle silmän takaosaan
• Linssin muotoa muuttamalla katse tarkentuu lähelle tai kauas
• Sädelihas
• Ripustinsäikeet
• Löystyvät, kun sädelihas supistuu -> linssi pyöristyy -> valo taittuu voimakkaammin -> katse tarkentuu lähelle

Tappisolujen avulla nähdään tarkasti ja värejä

Christine Blume, Corrado Garbazza & Manuel Spitschan, CC BY 4.0 <https://creativecommons.org/licenses/by/4.0>, via Wikimedia Commons

Tappisolut

• Tapit ovat verkkokalvon aistinsoluja
• Eniten keltatäplän alueella
• Keskikuoppa: tarkan näkemisen alue keltatäplän keskellä (tappeja tiheässä)
• Tappisoluja on kolmea tyyppiä
• Siniselle, vihreälle tai punaiselle valolle herkkiä
• Aivot vertaavat eri tappien aktivoitumisastetta -> eri värisävyt
• Tappisolutyyppien imemät aallonpituusalueet menevät huomattavasti päällekkäin

Sauvasolujen avulla nähdään hämärässä

Sauva-solut

• Sauvasoluja on verkkokalvolla enemmän kuin tappisoluja (120 milj. vs. 6–7 milj.)
• Toimivat hämärässä
• Niiden viestien perusteella syntyy mustavalkoinen kuva
• Valo vaikuttaa reseptoriproteiiniin, näköpigmenttiin, joka hajoaa valon vaikutuksesta
• Rodopsiini eli näköpurppura
• Hajoaa kirkkaassa valossa
• Uudelleen muodostuminen kestää jonkin aikaa

Kolmiulotteinen näkeminen perustuu kahden silmän ja aivojen yhteistyöhön

Stereo-näkö

• Silmien näkökentät ovat osittain päällekkäiset
• Katselukulmat poikkeavat toisistaan
• Mahdollistaa kolmiulotteisen näkemisen ja etäisyyden arvioinnin
• Näköhermot risteävät osittain aivojen alapinnalla

Stereonäkökyky on petoeläimelle tärkeä.

Tehtävät 2 ja 9

Näköaistimus syntyy isoaivojen takaraivolohkossa

Näkö-aistimus aivoissa

• Näkökeskus poimii verkkokalvon keräämästä informaatiosta tilanteen kannalta olennaisen tiedon
• Tulkintaan vaikuttaa etenkin ensimmäisinä elinvuosina tapahtunut oppiminen

Korva on erikoistunut ottamaan vastaan ääniaaltoja

Korva ja ääniaallot

• Ääni on ilmassa eteneviä paineaaltoja
• Aaltojen tiheyden vaihtelut = taajuudet
• Hertsi, Hz, 1 värähdys sekunnissa
• Desibeli, Db, äänen paine
• Korva vastaanottaa paineaaltoja ja muuttaa ne hermoimpulsseiksi

Ulkokorva kerää ja välikorva vahvistaa ääniaallot

Ulkokorva ja välikorva

• Korvalehti
• Korvakäytävä -> tärykalvo
• Välikorva
• Kuuloluut: vasara, alasin, jalustin
• Toimivat vahvistimena
• Eteisikkuna -> sisäkorva

Katso oppikirjan video!

Simpukan aistinsolut erottelevat korkeudeltaan ja voimakkudeltaan erilaiset äänet

Simpukka

• Kolme käytävää
• Simpukkatiehyt: karvasolut
• Ärtyvät kosketuksesta
• Simpukkatiehyen tyvilevy värähtelee -> karvasolut osuvat katekalvoon ja ärtyvät
• Aivojen kuulokeskukset
• Aistivat, mitkä osat tyvilevystä liikahtelevat eniten -> äänen korkeus

Simpukkatiehyen poikkileikkaus. By Original: Oarih Vector: Fred the Oyster - Own work based on: Cochlea-crosssection.png, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9851471

Tehtävät 3 ja 7

Sisäkorvan tasapainoelin antaa tietoa pään liikkeistä ja asennosta

Tasapainoelin

• Kaarikäytävät
• Soikea ja pyöreä rakkula
• Pään asento, liikesuunta, nopeus
• Hermoimpulssi aivorunkoon -> pikkuaivoihin (tiedostamatonta)

De gustibus non est disputandum.

Makuaistin avulla tunnistetaan perusmaut

Makuaisti

• Kemiallinen lähiaisti
• Makusolut
• Perusmaut: suolainen, makea, hapan, karvas, umami
• Karvaus: kasvimyrkyt
• Usein maut = hajut

https://www.coursehero.com/study-guides/austincc-ap1/special-senses-taste-gustation/

This work by Cenveo is licensed under a Creative Commons Attribution 3.0 United States (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/us/).

Helposti aistittavia hajuja

• Geosmiini
• Isovaleriaanahappo
• Skatoli
• Tiolit (merkaptaanit)

Hajuaisti pystyy erottamaan tuhansia hajuja

Hajuaisti

• Kemiallinen kaukoaisti
• Herkempi ja tarkempi kuin makuaisti
• Hajuepiteeli nenäontelon katossa
• Aivojen hajualue liittyy läheisesti limbiseen järjestelmään (tunne-elämä)

By OpenStax - https://cnx.org/contents/FPtK1zmh@8.25:fEI3C8Ot@10/Preface, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=30147990