Introducing
Your new presentation assistant.
Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.
Trending searches
11_Elimisto_puolustautuu_mikrobeja_ja_syopasoluja_vastaan
79
11 Elimistö puolustautuu mikrobeja ja syöpäsoluja vastaan
Ulkoinen puolustus: Iho, limakalvot, eritteet (esim. sylki sisältää lysotsyymiä)
Mikrobit uhkaavat elimistöä
Mikrobien uhka
- Patogeeni = tauteja aiheuttava mikrobi
- Kehossa mikrobeille on tarjolla paljon hyvää
- Puolustautuminen taudinaiheuttajia vastaan: vastustuskyky eli immuniteetti
- Ulkoinen puolustus
- Sisäinen puolustus
- Synnynnäinen immuniteetti
- Hankittu immuniteetti
Erityyppisiä patogeeneja: Poliovirus (A), kolerabakteeri (B), Toxoplasma gondii -loiseliö (C), suolinkainen (sukkulamato) (D).
Syöjäsolut huolehtivat synnynnäisestä immuniteetista
- Erittävät histamiinia erityisesti allergisissa reaktioissa
- Tuottavat loisia ja mikrobeja tuhoavia aineita
- Muuttuvat suuriksi syöjäsoluksi eli makrofageiksi
- Epäspesifinen
- Perustuu syöjäsolujen toimintaan
Synnynnäinen immuniteetti
- Syöjäsoluja
- B-solut
- Tuottavat vasta-aineita
- T-solut
- Tuhoavat viruksia ja syöpäsoluja sekä auttavat muita puolustusjärjestelmän soluja
Makrofagit ja neutrofiilit ovat syöjäsoluja
Makrofagit ja neutrofiilit
- Makrofagit kehittyvät monosyyteistä
- Pystyvät ottamaan sisäänsä mikrobeja, kuolleita soluja, vieraita hiukkasia
- Noin 5 % veren valkosoluista
- Neutrofiilit ovat yleisimpiä syöjäsoluja
- Noin 60–70% veren valkosoluista
- Lyhytikäisempiä kuin makrofagit
- Interleukiinit
- Viestiaineita, jotka tehostavat syöjäsolujen toimintaa
Imusolut vastaavat hankitusta immuniteetista
Hankittu immuniteetti
- Syöjäsolut eivät riitä, jos
- Mikrobeja on paljon
- Viruksia on solujen sisällä
- Imusolut liittyvät tällöin puolustukseen
- Tunnistavat kohteen tarkasti
- Kukin imusolu on erikoistunut tietynlaiseen taudinaiheuttajaan -> imusoluja on miljoonia erilaisia
- Imusoluihin perustuva hankittu immuniteetti on spesifistä (erikoistunutta, valikoivaa)
Lymfaattisen järjestelmän elimissä (esim. perna, imusuonet, imusolmukkeet, nielurisat) on paljon imusoluja.
Antigeenit saavat aikaan immuunireaktion
Antigeenit
- Antigeeni on taudinaiheuttajan pinnalla oleva molekyyli, jonka imusolu kykenee tunnistamaan
- Immuunijärjestelmä tuottaa sattumanvaraisesti suuren määrän imusoluja
- Jokin niistä reagoi, kun uusi taudinaiheuttaja saapuu
Imusolut syntyvät luuytimessä
Imusolut
Kateenkorva eli tyymus sijaitsee rintaontelossa, sydämen etuyläpuolella.
- T-solut kypsyvät kateenkorvassa
- B-solut kypsyvät punaisessa luuytimessä
- Kypsät imusolut siirtyvät imukudoksiin (esim. imusolmukkeet, perna)
- Kiertävät veren mukana
- Passiivisia, ellei oikeaa taudinaiheuttajaa ilmaannu
B-imusolut tuottavat vasta-aineita
Monitumainen plasmasolu elää neljästä viiteen vuorokautta. Sen ajan se tuottaa noin 2000 vasta-ainemolekyyliä sekunnissa.
Nephron, CC BY-SA 3.0 <https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0>, via Wikimedia Commons
B-imusolut
- Tunnistavat solujen ulkopuolella olevia mikrobeja ja mikrobi-antigeenejä
- Antigeeni + B-imusolu -> plasmasolu
- Erittävät vasta-aineita
- Vasta-ainemolekyylit tarttuvat mikrobin pinnan antigeeneihin
- Syöjäsolut tunnistavat taudinaiheuttajat helpommin
- Avustavat proteiinit puhkovat solukalvoja, joihin on tarttunut vasta-aineita
- Avustavat proteiinit kuuluvat synnynnäiseen immuniteettiin
- Plasmasolut ovat lyhytikäisiä
- Vasta-aineet ja etenkin muistisolut säilyvät pidempään
T-imusolut ovat tärkeitä virusten torjunnassa
T-imusolut
- Tunnistavat elimistön omia soluja: virusten saastuttamia soluja ja syöpäsoluja
- T-tappajasolut
- Tuhoavat soluja rikkomalla solukalvon pinnan
- T-auttajasolut
- Säätelevät immuunijärjestelmän toimintaa tuottamalla sytokiineja
- Virusten saastuttamat solut tuottavat interferoneja
T-solujen toiminta immuunivasteessa.
https://pressbooks.ccconline.org/bio106/chapter/lymphatic-levels-of-organization/
B- ja T-muistisolut vastaavat immunologisesta muistista
Immuno-loginen muisti
- Ensi kohtaamisella hankitun puolustuksen käynnistyminen kestää 10–14 päivää
- Toisella kohtaamisella viive on vain pari päivää
Tehtävät 1-4
Rokotuksen seurauksena elimistössä syntyy muistisoluja
Rokotus
- Rokotuksessa elimistöön ruiskutetaan tapettua tai heikennettyä taudinaiheuttajaa tai sen osaa
- B-imusolut tunnistavat sen antigeeniksi
- B-imusoluista syntyy muistisoluja
- Vasta-aineen tuotanto käynnistyy nopeasti, jos taudinaiheuttajaa joutuu myöhemmin elimistöön
- Laumasuoja: riittävän suuri osa väestöstä rokotettu
- Passiivinen immunisaatio: vereen ruiskutetaan vasta-ainetta
Isorokko oli vaarallinen tartuntatauti (kuolleisuus 30 %), joka hävitettiin rokotuksen avulla globaalisti 1970-luvulla. Vielä 1967 siihen kuoli maailmassa 15 miljoonaa henkilöä.
Immuunikato eli aids heikentää immunologista järjestelmää
Immuunikato eli aids
- HI-virus leviää seksuaalisissa kontakteissa tai veren mukana
- HI-virus infektoi T-auttajasoluja
- Kun T-auttajasolut ovat vähissä, ihminen sairastuu immuunikatoon ja voi menehtyä sairauksiin, jotka ovat terveelle vaarattomia (esim. tavalliset flunssat)
Hoitamattoman HIV-infektion kulku.
By Jurema Oliveira - Based on Figure 1 in Pantaleo, G et al. (February 1993). "New concepts in the immunopathogenesis of human immunodeficiency virus infection". New England Journal of Medicine 328 (5): 327-335. PMID 8093551.Also available via Figure 4 in The relationship between the human immunodeficiency virus and the acquired immunodeficiency syndrome. US National Institute of Allergy and Infectious Diseases Retrieved on November 3, 2009.Supporting data for this disease course is available in Piutak, M et al. (March 1993). "High levels of HIV-1 in plasma during all stages of infection determined by competitive PCR". Science 259 (510): 1749-54. PMID 8096089., CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32868
Autoimmuunisairaudet johtuvat immunologisen järjestelmän tunnistusvirheistä
Auto-immuuni-sairaudet
- Immuunijärjestelmä erottaa yleensä tarkasti oman ja vieraan
- Joidenkin taudinaiheuttajien antigeenit muistuttavat elimistön omia solukalvoproteiineja
- Virusinfektiot ja lääkkeet voivat muuttaa kalvoproteiineja
- Immuunijärjestelmä hyökkää omien solujen kimppuun
- Esim. nivelreuma, kihti, narkolepsia
Allergiassa elimistön immunologinen järjestelmä reagoi liian voimakkaasti
Allergia
- Allergiassa elimistö reagoi johonkin vaarattomaan aineeseen
- Allergiaa aiheuttava aine = allergeeni
- Yleisimpiä allergeeneja:
- Pölyhiukkaset
- Eläinten hilse
- Siitepöly
- Homesienten itiöt
- Jotkin ruoka-aineet
- Vahva allerginen reaktio voi olla hengenvaarallinen
Allerginen reaktio voi olla välitön tai viivästynyt
Syöttösolu
Välitön ja viivästynyt reaktio
- Välitön reaktio perustuu syöttösolujen toimintaan
- Histamiinin vapautuminen syöttösoluista -> tulehdusreaktio
- Viivästyneessä allergisessa reaktiossa toimivat T-imusolut
Välittömän allergisen reaktion syntymekanismi.
Hylkimisreaktiot ovat seurausta immunologisen järjestelmän toiminnasta
- Kudos- ja elinsiirrossa T-imusolut tunnistavat vieraat solut poikkeavien kudostyyppiproteiinien perusteella
- Solujen tuhoaminen, hylkimisreaktio
Hylkimis-reaktiot
Verensiirrossa pitää ottaa huomioon sekä ABO-veriryhmä että Rh-tekijä
- Veressä on vasta-aineita vieraalle punasolun pinta-antigeenille
- Verensiirto punasoluilla, jossa on antigeeniä, voi johtaa punasolujen kasaumiin ja veritulppiin
Verensiirto
Tehtävät 5, 6 ja 14
Reesustekijä voi aiheuttaa ongelmia raskauden aikana
Reesus-tekijä
- Reesusnegatiivisen äidin synnyttäessä reesuspositiivisen lapsen, voi lapsen punasoluja päästä äidin vereen -> vasta-aineen muodostus
- Seuraava Rh-positiivinen raskaus on riskialtis