Introducing
Your new presentation assistant.
Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.
Trending searches
10 Jäätiköt muokkaavat maisemaa
41
10 Jäätiköt muokkaavat maisemaa
Yhtenä kesänä talven lumet eivät ehtineet sulaa
Photo by Enelia Sandoval on Unsplash
Suomi ja jää
- Jäätiköiden aiheuttama kulutus ja kasaus kuuluvat eksogeenisiin tapahtumiin
- Pohjoisen sijainnin ja jääkausien takia jäätiköiden vaikutus Suomen maisemaan on tuntuva
Pulkkilanharju, Asikkala, Päijät-Häme. Photo by Taneli Lahtinen on Unsplash
Ilmaston viileneminen saa jäätiköt leviämään
- Viimeisin jäätiköityminen alkoi noin 115 000 vuotta sitten
- Lumen kertyminen vuoristoihin --> laaksojäätiköt
- Yhdistyivät vähitellen mannerjäätiköksi
- Laajimmillaan noin 17 000 vuotta sitten
- Nykyisen Suomen alue sulanut kokonaan noin 9000 vuotta sitten
Jääkausien synty
Maapallon kiertoradan ja akselikulman muutokset aiheuttavat jääkausia
Jääkausien syyt
- Kolmella eri tekijällä on vaikutusta vuodenaikojen välisiin lämpötilaeroihin ja talven ja kesän kestoon
- Kiertoradan muoto, akselikaltevuus ja akselin huojunta
- Kun kaikki kolme tekijää vaikuttavat yhdessä siten, että talvella satanut lumi ei ehdi sulaa kesällä, seuraa jääkausi
- Muuttuu 100 000 vuoden jaksoissa
- Vaihtelee pyöreän ja soikean välillä
- Vaikuttaa kesän ja talven pituuteen
- Jos pohjoisen pallonpuoliskon talvi osuu pitkään kaarteeseen, jääkauden todennäköisyys kasvaa
Kierto-radan muoto
- Muuttuu 41 000 vuoden jaksoissa
- Pieni kaltevuus johtaa kesän viilenemiseen ja voi johtaa jääkauteen
- Tällä hetkellä kaltevuus on pienenemässä
Akseli-kaltevuus
- Huojunta 23 000 vuoden jaksoissa
- Kesän ja talven paikat kiertoradalla vaihtuvat
- Kun talvi on pitkä pohjoisella pallonpuoliskolla, jääkauden todennäköisyys kasvaa
Akselin huojunta
Mannerjäätiköitä on yhä olemassa
Jääkausi jatkuu
Suuria mannerjäätiköitä on edelleen Grönlannissa ja Etelämantereella
Vuoristoissa, kuten Alpeilla ja Himalajalla, on pienempiä laaksojäätiköitä
Etenevä jäätikkö muokkaa maisemaa
- Etenevä mannerjäätikkö rouhi Suomen aiemmasta kallioperästä jopa 25m
- Samalla syntyi uusia maanpinnan muotoja
Jäätikkö etenee
Jää eteni luoteesta kaakkoon
Kallioiden luoteenpuoleinen sivu on usein hioutunut tasaiseksi, kaakon puolella on enemmän jyrkkiä seinämiä
Silokalliot
Moreeni
Moreeni on lajittumatonta kiviainesta, joka syntyi, kun mannerjää kulutti kallioperää.
Jäätikön etenemis- ja sulamisvaiheissa siitä syntyi monenlaisia muodostumia.
Moreeni
Moreenimuodostumat
Drumliinit ovat pisaranmuotoisia moreeniselänteitä. Ne muodostuivat usein peruskallion kohoumien taakse.
Reunamoreeni muodostuu jäätikön reunalle, kun jää sulaa.
Moreeni-muodostumat
Jäätikön sulamisvedet kuljettavat, lajittelevat ja kasaavat maa-ainesta
Sulamisvaiheen aikana nämä prosessit synnyttivät runsaasti erilaisia muodostumia.
Jäätikkö sulaa
Harjut ovat luode-kaakko -suuntaisia
Harjut
Harju muodostuu lajittuneesta aineksesta (sora ja hiekka).
Sulamisvedet kuljettivat mukanaan kiviaineksia, jotka kasautuivat jäätikköjokien pohjiin.
Deltat ja sandurit ovat suistoja
Deltat ja sandurit
Jäätikköjoen virratessa jääjärveen syntyi viuhkamainen suisto.
Deltan pinta on tasainen.
Sandurin pinnassa erottuu harjuja. Sandur kasautui kuivalle maalle.
Lustosavikot kasautuivat jääjärven tai meren pohjalle
Lusto-savikot
Kerroksellisuus johtuu kesän ja talven eroista jokien virtausnopeudessa.
Reunamuodostumat syntyivät interstadiaalien aikana
Reuna-muodostumat
Välillä jäätikön sulaminen pysähtyi ja reuna jäi paikalleen sadoiksi vuosiksi.
Tunnetuimpia reunamuodostumia Suomessa ovat Salpausselät.
Reunamuodostumat suuntautuvat koillisesta lounaaseen.