02 Maan planetaariset liikkeet
Maa pyörii ja kiertää avaruudessa
Aurinko on yksi Linnunradan tähdistä
Linnunrata on osa paikallista galaksiryhmää, joka taas on osa Laniakeaa (kuvassa).
Auringon lähellä on muita tähtiä.
Aurinko sijaitsee yhdessä Linnunradan haaroista.
Laniakean ulkopuolella on vielä valtavasti muuta maailmankaikkeutta. Kukaan ei tiedä sen ääriä.
Maa ja Aurinko
Aurinko on halkaisijaltaan 109 kertaa Maan kokoinen. Tilavuudeltaan se on yli miljoonakertainen.
http://www.praschinger.com/solar_system.htm
Avaruuskansiot: Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste
https://areena.yle.fi/1-1822874
Auringon, Maan ja Kuun mittakaava
Aurora forecast: Missä näkyy revontulia?
http://www.aurora-service.eu/aurora-forecast/
Aurinko säteilee energiaa avaruuteen
Aurinko säteilee energiaa avaruuteen
- Näkyvä valo
- Infrapuna- eli lämpösäteily
- UV-säteily
- Hiukkassäteily eli aurinkotuuli
- Tappavaa
- Magnetosfääri estää pääsyn Maan pinnalle
- Revontulet
Planetaariset ilmiöt johtuvat Maan liikkeistä avaruudessa
Maan kierto Auringon ympäri
- Maa kiertää Aurinkoa
- Kuu kiertää Maata
- Maa pyörii oman akselinsa ympäri
Photo by Sapan Patel on Unsplash
Vuodenaikojen vaihtelu
Kierto Auringon ympäri
- Maa kiertää Aurinkoa
- Akselikaltevuus
- Kiertoradan taso eli ekliptika
- Piirros!
- Maa pysyy samaan suuntaan kallistuneena koko ajan, kun se kiertää Aurinkoa
Valoisan ajan pituus vaihtelee eniten napa-alueilla
Valaistus-vyöhykkeet
Päiväntasaaja, kääntöpiirit ja napapiirit
- Määräytyvät Auringon zeniittiaseman perusteella
- Päiväntasaaja: Aurinko paistaa zeniitistä tasauspäivinä
- Kääntöpiirit: Aurinko paistaa zeniitistä seisauspäivänä (joulukuussa Kauriin, kesäkuussa Kravun kääntöpiirillä)
- Napapiirit: Kerran vuodessa Aurinko koko vuorokauden horisontin alapuolella (kaamos) ja yläpuolella (yötön yö)
Auringonsäteilyn tulokulma vaikuttaa lämpötiloihin
Säteilyn tulokulma
- Kun säteet osuvat pallopintaan, ne jakautuvat laajemmalle alueelle, kun ollaan lähellä pallon napoja
Maapallo on jaettu aikavyöhykkeisiin
Aika-vyöhykkeet
- Maa pyörähtää 360 astetta 24 tunnissa
- Yhdessä tunnissa pyörähdys on siis 15 pituusastetta (360 / 24)
- Aikavyöhykkeet perustuvat pituuspiireihin, mutta myötäilevät myös poliittisia rajoja
- Nollakohta on Greenwichin meridiaani (keskimeridiaani, nollapituuspiiri)
- Toisella puolella Maata on kansainvälinen päivämääräraja (180 asteen pituuspiiri)
Aikavyöhykkeet.
Public Domain (https://en.wikipedia.org/wiki/Time_zone#/media/File:World_Time_Zones_Map.png)
Maan pyöriminen akselinsa ympäri aiheuttaa yön ja päivän vaihtelun
Yö ja päivä
- Maapallosta on kunakin ajanhetkenä valaistuna 50 %
- Maapallo pyörii lännestä itään
- Taivaankappaleet näyttävät liikkuvan taivaalla idästä länteen
Aurinkovuorokausi ja tähtivuorokausi
Coriolisilmiö kääntää liikkeiden suuntaa
Coriolis-ilmiöpic
- Pallo pyörii yhtäläisellä nopeudella, mutta pallopinnan ympärysmitta on pienempi napojen lähellä kuin päiväntasaajalla
- Tästä syystä sama pyörähdysaika tarkoittaa päiväntasaajalla pidempää pallopinnan liikerataa kuin napojen lähellä
- Pitkät liikeradat kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle, eteläisellä vasemmalle
Coriolisilmiön karuselliselitys
Yön ja päivän vaihtelu
Tähtivuorokausi ja aurinkovuorokausi
- Maan pyörähdys akselinsa ympäri
- Pyörimissuunta on itään
- Taivaankappaleet näyttävät liikkuvan idästä länteen
- Joka hetki 50% valaistuna
- Tähtivuorokausi 23 h 56 min
- Aurinkovuorokausi 24 h
NASA ISS live stream (YouTube)
Aikavyöhykkeet
- Maa pyörähtää 360 astetta 24 tunnissa
- Yhdessä tunnissa pyörähdys on siis 15 pituusastetta (360 / 24)
- Aikavyöhykkeet perustuvat pituuspiireihin, mutta myötäilevät myös poliittisia rajoja
- Nollakohta on Greenwichin meridiaani (keskimeridiaani, nollapituuspiiri)
- Toisella puolella Maata on kansainvälinen päivämääräraja (180 asteen pituuspiiri)
Aikavyöhykkeet.
Public Domain (https://en.wikipedia.org/wiki/Time_zone#/media/File:World_Time_Zones_Map.png)
Vuoroveteen vaikuttavat Maan ja Kuun liikkeet
Vuorovesi
- Painovoima saa aikaan vuorovesipullistuman Kuun puolelle ja vastapuolelle Maata
- Vuorokaudessa on kaksi nousuvettä ja kaksi laskuvettä (vuoroveden perusmalli)