Copy of Perhekeskus - esitys 2018

Raskauden seuranta

Äitiysneuvola

Perhevalmennus

Isyyden tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus

Perhettä tukeva toiminta

Huoli lapsesta

Tuen tarpeessa

Palvelut

Järjestöjen tuki eropalveluissa

Työkaluja ammattilaisille

EROtiimin vuosikello

Sosiaalihuoltolaki

Perhekeskuksen yhteistyö erityispalvelujen kanssa

Erityistason palveluihin kuuluvat muun muassa suurin osa lasten, nuorten ja perheiden eri-koissairaanhoidosta ja lastensuojelunuorten sekä heidän perheidensä erityispalvelut sekä vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä erityispalvelut.

Kainuun sote/palvelut/keskussairaala

Lasten ja nuorten erikoissairaanhoito

https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/lasten-ja-nuorten-osasto-1

https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/vastasyntyneiden-teho-osasto

https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/lasten-ja-nuorten-poliklinikka

https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/lastenneurologian-poliklinikka

Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito

https://sote.kainuu.fi/lastenpsykiatrinen-osastohoito

https://sote.kainuu.fi/lastenpsykiatrian-poliklinikka

https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/nuorisopsykiatrian-poliklinikka

https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/nuorisopsykiatrian-osasto-5

Terapia- ja kuntoutuspalvelut

https://sote.kainuu.fi/palvelut/neuvonta-terapia-ja-kuntoutus

Vammais- ja kehitysvammapalvelut

https://sote.kainuu.fi/palvelut/vammaispalvelut

https://sote.kainuu.fi/palvelut/kehitysvammapalvelut

Lapset puheeksi -menetelmä

Kasvun tuki

Lainsäädäntö

Kainuun kuntien yhteinen

kotouttamisohjelma 2018-19

Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2018-19

https://kotouttaminen.fi/kainuun-kotouttamisohjelmat

Laki kotoutumisen edistämisestä

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019

https://tem.fi/documents/1410877/3506436/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2016-2019.pdf

Kotouttamisen tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tukea paikallisesti ja seudullisesti kansainvälisyyttä sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä.

Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on huomioitava paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa.

Kotouttamisohjelman avulla pyritään kehittämään yhteistyötä, lisäämään alueen toimijoiden osaamista ja vahvistamaan hyviä käytäntöjä mm. asiantuntijaosaamisen vaihdon ja seurannan avulla.

• Palvelut soveltuvat maahanmuuttajille ja ne järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan tarpeita vastaaviksi.
• Henkilöstön kotouttamisosaamisesta on huolehdittava.
• Tavoitteena on turvata laadukkaat palvelut maahanmuuttajaväestölle asuinkunnasta riippumatta.

Hyvä kotoutuminen

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajavanhemmat ovat yksinäisiä. Maahanmuuton yhteydessä sosiaaliset suhteet katkeavat. Vanhempana oleminen uudessa yhteiskunnassa ja arkiympäristössä on suuri haaste koko perheen hyvinvoinnille. Vanhemmuus muuttuu ja vanhemman tunne omasta elämänhallinnasta voi muuttua. Maahanmuuttajavanhemmilla on toive löytää vertaisverkostoja paikallisten vanhempien kanssa. Järjestöjen ja seurakuntien rooli on hyvä mahdollisuus tukea ja auttaa perheen arkeen kiinnittymisessä.

Tutkimustietoa maahanmuuttajaväestön terveydestä:

Castaneda ym. 2012. Maahanmuutttajien terveys ja hyvinvointi -Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa

https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimus-ja-kehittamishankkeet/

Kainuussa maahanmuuttotyön toimijat tekevät aktiivista yhteistyötä laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Järjestöt ja seurakunnat ovat mukana edistämässä asukkaiden arjen kotoutumista. Palvelujen nivelvaiheisiin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta tiedonvaihto ja vuorovaikutus olisi sujuvaa ja ongelmatonta. Kainuun sote järjestää maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti.

Kotoutuminen on uuteen arkiympäristöön asettautumista, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa lähiympäristön ja ihmisten kanssa. Päiväkodeilla on ainutlaatuinen mahdollisuus kohdata vanhemmat päivittäin, käydä keskustelua arkiasioista, luoda luottamusta. Perheiden kotoutumisen haasteena voi olla eri-ikäisten perheenjäsenten kotoutumisprosessin eritahtisuus (lapset, nuoret, aikuiset...)

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä kulttuurienvälisyyden edistäminen ovat hyvän kotoutumisen edellytyksiä. Kunnilla on uudistuneen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön mukaan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työnantajana, viranomaisena ja koulutuksen järjestäjänä. Rasismin suhteen Kainuussa tulee olla nollatoleranssi.

Yhdenvertaisuuslaki

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325?search[type]=pika&search[pika]=yhdenvertaisuuslaki

Tasa-arvolaki pähkinänkuoressa

https://www.tasa-arvo.fi/tasa-arvolaki-pahkinankuoressa

Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia ja käsittelee vain sukupuolten tasa-arvoa koskevia asioita.

Vuorovaikutus

Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa on arvokasta ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Maahanmuuttajaperheen kohtaaminen vie työntekijän usein uusien asioiden äärelle.

• Olemalla kiinnostunut ja kuunteleva voi saavuttaa vanhempien luottamuksen, mikä edistää ohjauksen ja neuvonnan onnistumista.
• Parhaiten autetaan näyttämällä, miten me toimimme.
• Tunnistetaan, että kulttuurit ja tavat toimia voivat olla erilaisia.
• Maahanmuuttajavanhemmilta voi aina kysyä, mitä he osaavat, miten heidän kulttuurissaan on tapana toimia.
• Kaikkien perheiden tuen tarpeet ovat yksilöllisiä ja kuitenkin perustaltaan samanlaisia.

Ensi- ja turvakotien liiton valokuvamateriaali lapsiperheiden kanssa työskentelyn tueksi, kun yhteinen kieli puuttuu. Sopii selkokielimateriaaliksi muillekin asiakasryhmille

https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/vok_kansio_pdf

Selkokieli

Selkokielistä tietoa ja materiaaleja:

https://selko.fi

Kirjallisuutta

Selkokielen käsikirja (Virtanen Hannu, 2009)

Selkokieli ja vuorovaikutus (Kartio Johanna, toim. 2009)

Selkokirjoittajan tekstilajit (Leskelä L. & Kulkki-Nieminen A. 2015)

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokeskuksen mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 8-12 % väestöstä.

Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina. Lisäksi selkokielestä on tutkimusten mukaan hyötyä tietyissä tilanteissa noin 20-25 %:lle väestöstä.

Kun kirjoitat selkokieltä

• mieti kenelle kirjoitat
• ota lukijoita mukaan suunnittelemaan
• pohdi, onko aihe lukijalle tärkeä
• mieti, mikä on viestisi tarkoitus
• mieti, mikä on lukijan motivaatio lukea tekstisi

Arjen keskustelut

• Valtaosa päivästä kuluu erilaisissa keskusteluissa
• Keskusteluissa kieleen kiinnitetään usein vain vähän huomiota

Tulkin kanssa työskentely

Opas tulkin kanssa työskentelyyn

https://www.semantix.fi/globalassets/handbooks/tulkin_kanssa_tyoskentely-opas.pdf

Asiakassuhteen perustana on luottamus

Yhteiskunnan perimmäinen tarkoitus on luoda toivoa asukkailleen, kansalaisilleen. Perheen arki saadaan kantamaan, kun

• haluamme ymmärtää erilaiseen lastenkasvatukseen ja perhemalleihin vaikuttavia tekijöitä - lasta kasvatetaan tähän yhteiskuntaan!
• työskentelemme tulkkiavusteisesti aina, kun ei ole yhteistä kieltä. Tulkkaus on perusta.
• tunnistamme, että asiakasohjauksessa eri toimipisteissä tarvitaan tietoa maassaolon statuksiin liittyvistä oikeuksista.
• pyrimme takaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikille, poistamme kynnyksiä ja esteitä.
• perhe (asiakas) on osallinen eikä kohde; saamme myös yhteisöt mukaan.
• kohtaamisemme asiakastilanteessa on aito, mikä luo turvallisuutta.
• maahanmuuttajaperheen tuen tarpeet tunnistetaan yksilöllisesti.
• työntekijän asenne on avoin eikä sisällä ennakko-oletuksia tai leimaavia tulkintoja asiakkaasta. Ymmärrämme, että ei ole yhtä kulttuuria, joka selittää asiakasta, vaan maahanmuuton kokemukset, ikä, koulutus, uskonto yms. vaikuttavat.
• toimintaperiaatteinamme ovat joustavuus, kokonaisvaltaisuus ja asiakaslähtöisyys (vrt. järjestelmälähtöisyys)

• kohtaamme maahanmuuttajat (ja perheyhteisöt) yksilöinä, joilla on erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia taustoja, kokemuksia, toiveita ja odotuksia.
• asiakas saa neuvontaa ja ohjausta, pääsee palveluihin ja saa luottamusta palvelujärjestelmää kohtaan.
• työntekijällä on vahva osaaminen, hyvät vuorovaikutustaidot ja mahdollisuus konsultaatioon.
• maahanmuuttajaperheiden parissa tehtävän työn perustana on kulttuurin tiedostaminen, onnistunut sanallinen ja sanaton viestintä, motivaatio sekä kulttuuriin, myös omaan, liittyvien erityispiirteiden tunnistaminen.
• kunnioitamme toista - syrjimättömän ilmapiirin rakentaminen on jokaisen vastuulla.
• haluamme oppia toinen toisiltamme. Kulttuurisissa kohtaamisissa voi syntyä uusia tapoja toimia.
• kysymme ihmiseltä itseltään: Miten asia kotimaassasi hoidettaisiin?

Kulttuurisensitiivisyys

Kyky tavoittaa ja ymmärtää eri kulttuurisesta ja etnisestä taustasta

tulevien kokemusmaailmaa sekä mahdollisuus tulla kuulluksi ja

ymmärretyksi eri kulttuuriympäristössä.

Monikulttuurisuustietoa

Familia ry

http://www.familiary.fi/koulutusta-ammattilaisille.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus

Väestöliitto

https://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta

Moniammatillinen paikallinen

yhdyspintatyö

SPR:n osasto

Kajaanin toimisto,

Kauppakatu 44, 87100 Kajaani; klo 9-15

spr@kajaani.net

+358 40 749 8264

MLL:n Kainuun piiri ry

https://kainuunpiiri.mll.fi/perheille/ystavaksi-maahanmuuttajaaidille/

Kajaanin maahanmuuttajapalvelut

http://www.kajaani.fi/fi/maahanmuuttajapalvelut

Kajaanin perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori

http://www.kajaani.fi/fi/henkilot/jenni-kettunen

Kajaanin varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori

http://www.kajaani.fi/fi/henkilot/helena-okkonen

Kainuun Nuotta ry:n Monika-keskus

http://www.kainuunnuotta.net/fi/monika/palvelut/

Etnika Kainuu ry

http://www.kainuunnuotta.net/fi/palvelut-/kajaanin-tyollisyydenhoidon-sopimuskumppanit-2018/etnika-kainuu-ry/

Tietoa kotoutumisesta

Laittomasti maassa oleskelevien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen:

https://stm.fi/laittomasti-maassa-oleskelevien-sosiaali-ja-terveydenhuolto

Kotouttamisen Osaamiskeskus

https://kotouttaminen.fi/etusivu

Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin liittyvät oikeudet

https://stm.fi/turvapaikanhakijoiden-palvelut

Maahanmuuttovirasto.

Maahanmuutto-, oleskelulupa-ja vastaanottokeskustoimintaanliittyvät asiat.

https://migri.fi/etusivu

Paperittomat

Tietoa mm. oikeuksista ja tarjolla olevista palveluista.

http://www.paperittomat.fi/

Koto-tietokanta

Tilastotietokanta maahanmuuttajataustaisesta väestöstä, myös alueellista tilastotietoa.

https://kotouttaminen.fi/kototietokanta

Tukea asiakkaan kanssa

työskentelyyn

Mielenterveystalon maahanmuuttajasivut

Tietoa mielenterveyden aiheista, mielenterveyden ylläpitämisestä sekä maahanmuuton aiheuttamista muutosista eri kielillä.

https://mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/maahanmuuttajat/pages/default.asp

Rakkautta ja vanhemmuutta –opas

(Duo kahden kulttuurin perheille/Familiary)

Tietoa kahden kulttuurin parisuhteesta, vanhemmuudesta ja lapsen

kasvattamisesta sekä lapsen identiteetin ja kaksikielisyyden tukemisesta, 6 eri

kielellä:

http://www.duoduo.fi/ammattilaisille.html

Papunet:

Monipuolinen varanto erilaisia tukimateriaaleja ja -tietoa kommunikoinnin tueksi

http://papunet.net/materiaalia

Ohjauskuvia maahanmuuttajaperheiden terveysneuvontaan (Neuvokas perhe)

https://neuvokasperhe.fi/materiaalit/ohjauskuvia-maahanmuuttajien-terveysneuvontaan

Vanhemmuuden roolikartta (THL/Lastensuojelun käsikirja)

Vanhemmuuden roolikarttaa voidaan käyttää hyväksi maahanmuuttajaperheiden kanssa työskennellessä. Helppotajuinen ja tekstiä tukevilla kuvilla varustettu kartta toimii myös luku-ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien kanssa työskennellessä. Eri kieliversioita.

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelunkasikirja/tyomenetelmat-javalineet/tyovalineet/vanhemmuuden-roolikartta-maahanmuuttajille

Kirjallisuutta verkossa

PALOMA-käsikirja (THL 2018): Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulleiden maahanmuuttajien mielenterveyden edistämiseen, ongelmien tunnistamiseen ja hoitoon liittyen tietoa, suosituksia sekä käytännöllisiä työkaluja eri alojen ammattilaisille, esihenkilöille sekä päättäjille.

http://www.julkari.fi/handle/10024/136193

Vauvaperhe vastaanottokeskuksessa -kuvakansio:

https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/vok_kansio_pdf

Mikä perhe? – perhe eri kulttuureissa -nettikirja

https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/3098673/MIKÄPERHE_nettikirja.pdf

Muita LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ

https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t2kk/ejs

Maahanmuuttoprosessin eri vaiheet:

https://www.mielenterveysseura.fi/vaikeat-elamantilanteet/maahanmuutto/maahanmuuttoprosessi-etenee-vaiheittain

Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja (2017)

https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/turvapaikanhakijaperhe._kohtaaminen

Käsikirja avaa turvapaikkaa hakevien lasten ja perheiden vastaanottoa ja arkea Suomessa ja antaa konkreettisia vinkkejä, miten kohdata ja tukea heitä.

Kotoutujan roolipaletti ja kotoutumiskartta (Väestöliitto)

https://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/aineistot/tyovalineita/

Maahanmuuttajat lastensuojelun asiakkaina – mitä ammattilaisen tulee huomioida (THL, Lastensuojelun käsikirja):

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/monikulttuurisuus/maahanmuuttajat/lastensuojelun-kasikirja

Videoita

Kotoutujan ensiapu -Mitä jokaisen tulisi tietää psyykkisen hyvinvoinnin tukemisesta

Varhaisen tuen palvelut ja perheen kotoutuminen

Kolme avainta kohtaamiseen (Kotouttamisen Osaamiskeskus): Kohtaaminen, osallisuuden edistäminen ja ammatillisuus. Ideoita ja harjoituksia työyhteisön toimintatapojen muuttamiseksi.

Näkökulmia pakolaistaustaisten lasten ja nuorten ymmärtämiseen ja tukemiseen

Lapset ja nuoret pakolaisina (Diakonissalaitos):

Millaisia kokemuksia lasten ja nuorten pakolaisuuden takana on? Miten kokemukset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin?

Pakolais- ja maahanmuuttajataustais-ten lasten traumojen tunnistaminen ja hoito (Helsingin Diakonissalaitos)

Pakolaisten traumaoireiden tunnistaminen ja

hoito (Helsingin Diakonissalaitos)

Ohjausmateriaalia eri kielillä

Kahden kulttuurin perheille hyödyllistä tietoa, oppaita ja vinkkejä erilaisiin elämäntilanteisiin; artikkeleita; Familia ry

http://www.duoduo.fi/kirjasto

Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheissä -opasta on saatavilla suomen, englannin, espanjan, ranskan,

venäjän ja thain kielellä.

http://www.duoduo.fi/kirjasto/rakkautta-ja-vanhemmuutta-opas

Puhu lapselle omaa kieltäsi. Tampereen kaupungin puheterapeuttien tekemä esite/ohje vanhemmille kaksikielisyyden tueksi. 13 eri kieliversiota.

https://www.tampere.fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/terveyspalvelut/kuntoutus-ja-terapia/puheterapia/esitteet.html

Lastenkasvatusvihkonen vanhemmuuden tukemiseksi -opas, 6 eri kielellä (Väestöliitto)

https://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/aineistot/lastenkasvatusvihkoset

Perustietoamaahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta, elämästä Suomessa ja paikallisista palveluista 12 eri kielellä

http://www.infopankki.fi/

Perustietoa Suomesta -opas, 12 eri kielellä

http://tem.fi/perustietoa-suomesta

Selkokielistä tietoa ja materiaaleja: Ajankohtaisia asioita, tietoa ja materiaalia selkosuomeksi

https://selko.fi/

Tietoa lastensuojelusta, 10 eri kielellä

https://www.lastensuojelu.info/

Info-Lango: Valtakunnallinen monikielinen etäneuvontapalvelu kaikille maahanmuuttajille (internet, puhelin, skype):

https://www.info-lango.fi/fi/mik%C3%A4-info-lango

Konsultaatiomahdollisuuksia ammattilaisille

Perhe-elämä, lastenkasvatus ja perheiden psykososiaaliseen hyvinvointi: Väestöliitto

http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/

Maksutonta kulttuurisensitiivistä konsultaatiota puhelimitse tai s-postitse maahanmuuttajien kanssa toimiville ammattilaisille.

Global Clinicin

http://www.globalclinic.fi/

Neuvontapuhelin sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille

arkisin klo 9−15, puh. 044 744 9932. Asiantuntija-apua paperittomien henkilöiden hoitokäytännöistä ja hoitomahdollisuuksista.

Kidutettujen kuntoutuskeskus, Diakonissalaitos (Helsinki): Valtakunnallista konsultaatiota ammattilaisille

https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/kidutettujen-kuntoutus/

Raskauden seuranta

Kunnan on järjestettävä terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston neuvolatoiminnalle antaman ase-tuksen mukaiset raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden palvelut. Näihin palveluihin sisältyy perheen tarpeiden mukainen äitiysneuvolatoiminta, jossa raskaana olevan ja perheen terveyttä seurataan ja edistetään tieteellisesti tutkitun näytön perusteella.

Kainuun sote/palvelut/raskauden seuranta

https://sote.kainuu.fi/palvelut/raskauden-seuranta

Äitiysneuvola

Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys sekä hyvin-vointi, edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveyttä ja turvallisuutta.

Äitiysneuvolatoimintaa ohjaa lainsäädännön (Finlex) ja valtakunnallisten ohjeiden/suositusten (STM) lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän työohjeet.

Kainuun sote/palvelut/aitiysneuvola

https://sote.kainuu.fi/palvelut/aitiysneuvola

https://stm.fi/neuvolat

https://www.finlex.fi/fi/

Perhevalmennus

Perhevalmennuksen tavoitteena on vahvistaa tietoja ja taitoja raskausajasta, synnytyksestä, ime-tyksestä ja vauvanhoidosta sekä varhaisenvuorovaikutuksen merkityksestä. Perhevalmennuksen tavoite on vahvistaa parisuhdetta ja tukea vanhemmuuteen kasvamista. Perhevalmennus tutustuttaa toisiinsa samassa elämäntilanteessa olevia perheitä ja antaa mahdollisuuden ajatusten ja kokemusten vaihtoon. Perhevalmennus toteutetaan moniammatillisena tiiminä. Tapaamisia on ennen synnytystä kuusi ja synnytyksen jälkeen kolme.

Kainuussa synnyttäjät pääsevät tutustumaan synnytyssaliin, käynnillä on mukana myös vastasyntyneiden teho-osaston hoitaja.

Kainuun sote/perhevalmennus

https://sote.kainuu.fi/perhevalmennus

Isyyden tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus

Isyyslain mukaan avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyys on selvitettävä.

THL, Isyyden selvittäminen ja isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/isyyden-selvittaminen/isyyden-tunnustaminen-ennen-lapsen-syntymaa

Perhettä tukeva toiminta

Perhekeskuksilla ja -asemilla on saatavana matalan kynnyksen palveluja. Tavoitteena on edistää lasten- ja perheiden hyvinvointia sekä terveyttä ja tarjota vanhemmille varhaista tukea ja apua.

Perhekeskuksista saa matalan kynnyksen palveluja. Tavoitteena on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä tarjota vanhemmille varhaista tukea ja hoitoa.

Kainuun sote/palvelut/perhetta-tukeva-toiminta

https://sote.kainuu.fi/palvelut/perhetta-tukeva-toiminta

Huoli lapsesta

Lastensuojelutyössä keskeisenä periaatteena on lapsen oikeus kasvuun, kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lapsen asemaa yhteiskunnassa pyritään parantamaan siten, että lapsen huoltajia tue-taan heidän kasvatustehtävässään ja että lapsen tarpeet otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Lastensuojelun palveluissa tuetaan ja neuvotaan perheitä erityisesti perhe-elämän haasteissa. Yk-sityinen henkilö voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään, kun on huolissaan tietyn lapsen tai perheen tilanteesta. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun perhe itse ottaa riittävän ajoissa yhteyttä tarvitessaan apua ja tukea.

Kainuun sote/palvelut/huoli-lapsesta

https://sote.kainuu.fi/palvelut/huoli-lapsesta

Tuen tarpeessa

Kiireellisissä sosiaalisen avun tilanteissa soitetaan sosiaalipäivystykseen puh. 044 7970676

Kiireettömissä lastensuojelutilanteissa otetaan yhteyttä oman asuinkunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin, kiireettömissä asioissa oman asuinkunnan aikuisosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijöihin.

Virka-aika arkisin ma-to 8.00-16.00 ja pe 8.00-15.00

Kainuun sote/palvelut/tuen-tarpeessa

https://sote.kainuu.fi/palvelut/tuen-tarpeessa

Palvelut

Eroauttamisen palveluilla tuetaan vanhempia eroprosessin eri vaiheissa.

Lapsiperheiden erotilanteiden kannalta keskeiset palvelut ovat:

• lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvät tehtävät
• perheasioiden sovittelu
• sosiaalityö
• sosiaaliohjaus
• kasvatus- ja perheneuvonta
• perhetyö ja kotipalvelu
• lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta

Kainuun sote

https://sote.kainuu.fi/ero-lapsiperheessa

https://sote.kainuu.fi/perheasioiden-sovittelu

Järjestöjen tuki eropalveluissa

Järjestöjen toiminnassa korostuu vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä rooli auttajatahona.

Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry

https://kainuunyht.yhdistysavain.fi/

Kainuun kriisikeskus

http://www.mielenterveysseurat.fi/kainuu/

Kajaanin seurakunta

https://www.kajaaninseurakunta.fi/perheasiain-neuvottelukeskus

Väestöliitto

http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten_vanhemmat/lapset_ja_ero/

Mielenterveystalo.fi

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/eron_omahoito/Pages/osio3.aspx

Apuaeroon.fi

https://apuaeroon.fi/

Työkaluja ammattilaisille

Kasvun tuki

http://www.kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/toimiva-lapsi-perhe-menetelmat-lapset-puheeksi-keskustelu/

Suomen mielenterveysseura

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/lapset-puheeksi-lokikirjat

Kasper, kasvatus- ja perheneuvonta ry

http://www.suomenkasper.fi/tehtavia-yhdessa-tehtavaksi-eron-jalkeen/

http://www.suomenkasper.fi/julkaisut/

Ensi- ja turvakotienliitto

http://virtuaalikirja.fi/ensijaturvakotienliitto/wp-content/uploads/sites/7/2016/10/Lapsen-oma-kirja.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö

https://stm.fi/vanhemmuussuunnitelma

EROtiimin vuosikello

Sosiaalihuoltolaki

Erotilanteeseen liittyvistä lakisääteisistä palveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

’Lapset puheeksi’ -menetelmä

’Lapset puheeksi’ –keskustelu

Toteutus on käytännössä yksinkertaista. Lapsen ja/ tai vanhempien ja kehitysympäristön työntekijän, esim. palveluohjaajan tai erityispalveluiden toimijan yhteinen työskentely alkaa ’Lapset puheeksi’ -keskustelusta. Lapsi/nuori, vanhempi ja varhaiskasvatuksen työntekijä tai opettaja keskustelevat lapsen arjesta kotona ja kehitysympäristössä. Keskustelussa kartoitetaan lapsen/nuoren suojaavia tekijöitä eli vahvuuksia sekä pärjäävyyttä uhkaavia tekijöitä eli haavoittuvuuksia. Tarvittaessa keskustelun lopuksi tehdään toimintasuunnitelma arjen tueksi.

’Lapset puheeksi’ -neuvonpito

Mikäli lapsi tarvitsee arkeen enemmän tukea, käynnistetään neuvonpito, joka toimii yhteistyön alustana. Siihen kutsutaan vanhempien ja työntekijöiden yhdessä nimeämät perheen oman ja viranomaisverkoston jäsenet. Neuvonpidossa suunnitellaan, mitä kukin verkoston jäsen voi tehdä huolen helpottamiseksi tai lasta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi yhdessä määriteltynä aikana (esim. 4 viikkoa). Jokaisen osallistujan esiin tuomat toimintamahdollisuudet kirjataan konkreettisina tekoina. Seuraavassa neuvonpidossa arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia sekä tehdään uusi suunnitelma seuraavaksi ajanjaksoksi. Perheen saama tuki näyttäytyy lapselle arjessa konkreettisina tekoina.

’Lapset puheeksi’-lokikirjat:

Suomen mielenterveysseura

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/lapset-puheeksi-lokikirjat

’Lapset puheeksi’ -menetelmän tarkoituksena on tukea lapsen hyvää, toimivaa arkea ja ehkäistä ongelmia. ’Lapset puheeksi’- työ perustuu ymmärrykseen lapsen pärjäävyydestä. Se perustuu lasta suojaaviin tekijöihin arjessa.

Lapsen pärjäävyys kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa eri kehitysympäristöissä. Kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun lisäksi erilaiset vapaa-ajan ympäristöt kuten harrastukset tukevat lapsen hyvää arkea. ’Lapset puheeksi’ –työ on lasten hyvinvointia tukevia, ongelmia ehkäiseviä konkreettisia tekoja yhdessä eri toimijoiden kesken.

’Lapset puheeksi’ –menetelmä

’Lapset puheeksi’ -menetelmä on kaksiportainen. Siihen kuuluu ’Lapset puheeksi’ -keskustelu sekä -neuvonpito. Menetelmä sopii erilaisiin lapsen ja perheen tilanteisiin. Keskustelu voidaan käydä yleisellä tasolla tai tietyn perheen osalta, kun perheessä on tapahtunut muutoksia, kuten vanhemman sairastuminen. Se sopii myös tilanteisiin, joissa lapsen tai perheen elämässä on haasteita ja huolia.

Kasvun tuki

’Kasvun tuki’ on avoin tietolähde, jonka avulla levitetään tietoa ja ymmärrystä vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Se sisältää työmenetelmiä, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

’Kasvun tuki’ kokoaa sosiaali- ja terveys- ja sivistyssektorilla toimiville kunta- ja järjestötyön ammattilaisille sekä palvelujärjestelmän tarjonnasta vastaaville tahoille luotettavaa, kattavaa, ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa siitä, millaisilla työmenetelmillä lapsia ja heidän perheitään voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Toiveena on, että työ innostaisi ammatissaan lapsiperheitä kohtaavia tai heille palveluita suunnittelevia työntekijöitä hankkimaan enemmän ja parempaa tieteellistä näyttöä työlleen.

Kasvun tuki

http://kasvuntuki.fi/mika-on-kasvun-tuki-tietolahde/

Lainsäädäntö

Terveydenhuoltolaki 1326/2010

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Sosiaalihuoltolaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Varhaiskasvatuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287