3 Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä viestiaineita
Hormonit säätelevät elimistön toimintaa yhdessä hermoston kanssa
Hormonit ja hermosto
- Hormonit ovat elimistön kemiallisia viestiaineita
- Tehokkaita jo pieninä pitoisuuksina
- Usein sidoksissa vuorokausirytmiin
Hormonit kulkevat veren mukana kohdesoluihinsa
Hormonit kulkevat veressä
- Hitaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin hermostollinen säätely
- Hormoni aiheuttaa kohdesoluissa vasteen eli vaikutuksen
- Hormonia on kaikkialla verenkierrossa, mutta siihen reagoivat vain sellaiset solut, joilla on kyseisen hormonin reseptori
- Hormonin vaikutus lakkaa, kun kudosten ja veren entsyymit hajottavat sen
Hormonit ovat joko rasva- tai vesiliukoisia
Rasva- ja vesi-liukoiset hormonit
- Useimmat hormonit ovat vesiliukoisia
- Kulkeutuvat vereen liuenneina
- Reseptorit solukalvolla
- Aktivoitunut reseptori siirtää viestin solulimaan
- Viesti voi esim. aktivoida tiettyjen entsyymien toimintaa tai säädellä geenien aktiivisuutta
- Esim. sukupuolihormonit ja kilpirauhasen tyroksiini ovat rasvaliukoisia
- Veressä kuljettajaproteiineihin sitoutuneina
- Reseptorit solun sisällä
Hypotalamus säätelee hormonitoimintaa aivolisäkkeen välityksellä
Hypo-talamus säätelee hormoneja
- Hypotalamus on väliaivojen pohjassa oleva alue, jossa on paljon tumakkeita eli hermosolujen solukeskuksien muodostamia kimppuja
- Tumakkeet mittaavat hormonien pitoisuuksia veressä
- Hypotalamus --> Aivolisäke
- Umpieritystä säätelevä järjestelmä
- Palautesäätely
Aivolisäkkeessä on etu- ja takalohko
Aivolisäke
- Takalohko on osa keskushermostoa
- Ei tuota itse hormoneja
- Hormonit kulkeutuvat takalohkoon hypotalamuksesta
- Antidiureettinen hormoni
- Oksitosiini
- Etulohko muodostuu umpieritteisistä rauhassoluista
- Hypotalamuksen hormonit kulkeutuvat etulohkoon hiussuonissa
- Kasvuhormoni
- Monien umpirauhasten toiminnan säätely hormonien välityksellä
Kasvun säätelyyn osallistuvat kasvuhormoni ja tyroksiini
By CFCF - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=33190618
Kasvun säätely
- Aivolisäkkeen etulohkosta erittyy kasvuhormonia eli somatotropiinia
- Vaikuttaa etenkin lapsuuden ja nuoruuden pituuskasvuun
- Kilpirauhasesta erittyy tyroksiinia
- Säätelee energiantuotantoa ja aineenvaihduntaa
Väinö Myllyrinne (1909–1963) oli kaikkien aikojen pisin suomalainen. Hän sairasti akromegaliaa, jossa aivolisäkkeen kasvain erittää ylimääräistä kasvuhormonia.
Stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan
Hormonit ja stressi
- Stressin aikana elimistö keskittää voimavaroja energian tuotantoon ja kudosvaurioiden estämiseen
- Sympaattinen hermosto vaikuttaa lisämunuaisen ytimeen, joka alkaa erittää adrenaliinia
- Adrenaliini kiihdyttää verenkiertoa ja nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta
- Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole vahingollista
- Aivolisäkkeen etulohkon endorfiinit
- Hyvänolon tunne stressin jälkeen
Pitkäaikainen stressi uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa
Pitkä-aikainen stressi
- Lisämunuaisen kuoriosa erittää kortisolia
- Vaikutusta hyvin moniin elimistön soluihin
- Vapauttaa glukoosia maksasta
- Pitkäaikainen korkea kortisoli kuluttaa energiavarastot loppuun, myös tarpeellisia proteiineja tuhoutuu
- Valkosolujen muodostus vähenee
- Kudoshormonien muodostus estyy
- Vaikutukset immuniteettiin ja psyykeen (masennus, unettomuus)
Yön ja päivän vuorottelu tahdistaa ihmisen biologisen kellon
Vuorokausi-rytmi
Vuonna 2017 lääketieteen Nobel myönnettiin biologisen rytmin tutkimuksesta. Koe-eliönä oli banaanikärpänen. Mekanismi on ikivanha ja samankaltainen kaikilla monisoluisilla eliöillä.
- Väliaivojen takaosassa sijaitseva käpyrauhanen erittää melatoniinia
- Eritystä rytmittää silmän kautta vaikuttava valon määrän vaihtelu
- Ihminen tuntee itsensä väsyneeksi
- Melatoniinin eritys lakkaa valossa, ja ihminen tuntee itsensä virkeäksi
- Jet lag ja kaamos
We all evolved on a revolving Earth.