Introducing 

Prezi AI.

Your new presentation assistant.

Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.

Loading…
Transcript

3 Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä viestiaineita

Hormonit säätelevät elimistön toimintaa yhdessä hermoston kanssa

Hormonit ja hermosto

  • Hormonit ovat elimistön kemiallisia viestiaineita
  • Tehokkaita jo pieninä pitoisuuksina
  • Usein sidoksissa vuorokausirytmiin

Hormonit kulkevat veren mukana kohdesoluihinsa

Hormonit kulkevat veressä

  • Hitaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin hermostollinen säätely
  • Hormoni aiheuttaa kohdesoluissa vasteen eli vaikutuksen
  • Hormonia on kaikkialla verenkierrossa, mutta siihen reagoivat vain sellaiset solut, joilla on kyseisen hormonin reseptori
  • Hormonin vaikutus lakkaa, kun kudosten ja veren entsyymit hajottavat sen

Hormonit ovat joko rasva- tai vesiliukoisia

Rasva- ja vesi-liukoiset hormonit

  • Useimmat hormonit ovat vesiliukoisia
  • Kulkeutuvat vereen liuenneina
  • Reseptorit solukalvolla
  • Aktivoitunut reseptori siirtää viestin solulimaan
  • Viesti voi esim. aktivoida tiettyjen entsyymien toimintaa tai säädellä geenien aktiivisuutta
  • Esim. sukupuolihormonit ja kilpirauhasen tyroksiini ovat rasvaliukoisia
  • Veressä kuljettajaproteiineihin sitoutuneina
  • Reseptorit solun sisällä

Hypotalamus säätelee hormonitoimintaa aivolisäkkeen välityksellä

Hypo-talamus säätelee hormoneja

  • Hypotalamus on väliaivojen pohjassa oleva alue, jossa on paljon tumakkeita eli hermosolujen solukeskuksien muodostamia kimppuja
  • Tumakkeet mittaavat hormonien pitoisuuksia veressä
  • Hypotalamus --> Aivolisäke
  • Umpieritystä säätelevä järjestelmä
  • Palautesäätely

Aivolisäkkeessä on etu- ja takalohko

Aivolisäke

  • Takalohko on osa keskushermostoa
  • Ei tuota itse hormoneja
  • Hormonit kulkeutuvat takalohkoon hypotalamuksesta
  • Antidiureettinen hormoni
  • Oksitosiini
  • Etulohko muodostuu umpieritteisistä rauhassoluista
  • Hypotalamuksen hormonit kulkeutuvat etulohkoon hiussuonissa
  • Kasvuhormoni
  • Monien umpirauhasten toiminnan säätely hormonien välityksellä

Kasvun säätelyyn osallistuvat kasvuhormoni ja tyroksiini

By CFCF - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=33190618

Kasvun säätely

  • Aivolisäkkeen etulohkosta erittyy kasvuhormonia eli somatotropiinia
  • Vaikuttaa etenkin lapsuuden ja nuoruuden pituuskasvuun
  • Kilpirauhasesta erittyy tyroksiinia
  • Säätelee energiantuotantoa ja aineenvaihduntaa

Väinö Myllyrinne (1909–1963) oli kaikkien aikojen pisin suomalainen. Hän sairasti akromegaliaa, jossa aivolisäkkeen kasvain erittää ylimääräistä kasvuhormonia.

Stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan

Hormonit ja stressi

  • Stressin aikana elimistö keskittää voimavaroja energian tuotantoon ja kudosvaurioiden estämiseen
  • Sympaattinen hermosto vaikuttaa lisämunuaisen ytimeen, joka alkaa erittää adrenaliinia
  • Adrenaliini kiihdyttää verenkiertoa ja nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta
  • Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole vahingollista
  • Aivolisäkkeen etulohkon endorfiinit
  • Hyvänolon tunne stressin jälkeen

Pitkäaikainen stressi uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa

Pitkä-aikainen stressi

  • Lisämunuaisen kuoriosa erittää kortisolia
  • Vaikutusta hyvin moniin elimistön soluihin
  • Vapauttaa glukoosia maksasta
  • Pitkäaikainen korkea kortisoli kuluttaa energiavarastot loppuun, myös tarpeellisia proteiineja tuhoutuu
  • Valkosolujen muodostus vähenee
  • Kudoshormonien muodostus estyy
  • Vaikutukset immuniteettiin ja psyykeen (masennus, unettomuus)

Yön ja päivän vuorottelu tahdistaa ihmisen biologisen kellon

Vuorokausi-rytmi

Vuonna 2017 lääketieteen Nobel myönnettiin biologisen rytmin tutkimuksesta. Koe-eliönä oli banaanikärpänen. Mekanismi on ikivanha ja samankaltainen kaikilla monisoluisilla eliöillä.

  • Väliaivojen takaosassa sijaitseva käpyrauhanen erittää melatoniinia
  • Eritystä rytmittää silmän kautta vaikuttava valon määrän vaihtelu
  • Ihminen tuntee itsensä väsyneeksi
  • Melatoniinin eritys lakkaa valossa, ja ihminen tuntee itsensä virkeäksi
  • Jet lag ja kaamos

We all evolved on a revolving Earth.

Learn more about creating dynamic, engaging presentations with Prezi