9 Rapautuminen ja eroosio ovat eksogeenisia tapahtumia
Gutta cavat lapidem, non vi, sed saepe cadendo
- Publius Ovidius Naso, Kirjeitä Mustaltamereltä (v.9-12)
Karstimaisema, Guilin, Kiina (Michael Gunther - Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0)
Eksogeeniset tapahtumat perustuvat Auringon energiaan ja Maan painovoimaan
Eksogeeniset voimat tasoittavat vähitellen sen, mitä endogeeniset voimat ovat kohottaneet
Eksogeeniset voimat
Veden kiertokulku, tuuli ja lämpötilanvaihtelut ovat eksogeenisia voimia
Eksogeeniset voimat murentavat, kuluttavat, kuljettavat ja kasaavat
Rapautuminen murentaa kallioperää ja kiviä
- Tuloksena syntyy kivennäismaalajeja
- Esim. savi, hiekka ja sora
Rapautuminen eli kallion mureneminen
Fysikaalinen eli mekaaninen rapautuminen
Fysikaalinen
- Kiviaines hajoaa pienemmiksi osiksi
- Kemiallinen koostumus ei muutu
- Nopeinta pintaosissa
- Lämpörapautuminen kuumassa ja kuivassa
- Pakkasrapautuminen kylmässä ja kosteassa
- Suolarapautuminen johtuu suolakiteiden kasvusta kiven halkeamissa
By Etan J. Tal - Own work, CC BY 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=12250097
Kemiallinen rapautuminen
Kemiallinen
- Nopeinta kuumassa ja kosteassa ilmastossa
- Veteen liukenee happoja
- Kiven kemiallinen koostumus muuttuu
- Mineraalit liukenevat veteen
- Karstimaa kalkkivialueilla
- Maanalaiset joet
- Tippukiviluolat, doliinit ja poljet
Organogeeninen rapautuminen
- Kasvien juuret rikkovat kallioperää mekaanisesti
- Ne myös erittävät happoja, jotka liuottavat mineraaleja kemiallisesti
Organo-geeninen
Eroosio muuttaa maisemia
Eroosio eli maanpinnan kuluminen
- Eroosiovoimat siirtävät maata paikasta toiseen
- Kulutus--> kuljetus --> kasaus
- Samalla maanpinnan muodot muuttuvat
- Muotoja voidaan luokitella:
- Mikä eroosiovoima on ne synnyttänyt?
- Ovatko ne syntyneet kulutuksessa vai kasauksessa?
Painovoima aiheuttaa massaliikuntoja
Massa-liikunnot
- Kivivyöryt synnyttävät rinteiden juurelle vyörysorakeiloja
- Maanvyöry voi syntyä maan vettymisen seurauksena
- Mutavyöryssä maa-ainekseen on sekoittunut paljon vettä
- Lumivyöryt ovat nopeita massaliikuntoja
Tuuli kuljettaa hienoa kiviainesta
- Tuuli siirtää vain irtainta maa-ainesta
- Hienot ainekset siirtyvät
- Tuulen mukana kulkeva hiekka kuluttaa kallioita
Tuuli
Virtaava vesi kuluttaa, kuljettaa ja kasaa
Virtaava vesi
- Vesi tempaa mukaansa maa-ainesta
- Veden mukana kulkeutuva maa-aines kuluttaa uomaa --> syntyy kulutusmuotoja
- Virtausnopeuden hidastuessa maa-aines alkaa sedimentoitua --> syntyy kasausmuotoja
Jokiveden kulutusmuodot yläjuoksulla
Yläjuoksu
- Vesi virtaa suurten korkeuserojen takia nopeasti
- Pohjaeroosio on voimakasta
- Syntyy V-laakso, joka runsassateisilla alueilla voi olla loivapiirteinen, kuivilla alueilla taas jyrkkäreunainen kanjoni
Veden kulutus- ja kasautumismuodot joen keskivaiheilla ja tasankoalueilla
Keski-juoksu
- Veden virtaus hidastuu
- Suurin kulutus kohdistuu uoman reunoihin: sivueroosio
- Ulkokaarteeseen voi syntyä törmä ja sisäkaarteeseen särkkä
- Joki meanderoi eli mutkittelee
- Välillä uoma oikaisee itsensä, jolloin syntyy makkarajärvi eli juolua
Alajuoksulla jokisuuhun muodostuu suisto eli delta
Alajuoksu
- Kun joki kohtaa järven tai meren, virtaaminen pysähtyy
- Joen kuljettamaa sedimenttiä kasautuu pohjaan: syntyy suisto eli delta
- Isoilla joilla uoman ympärillä on laaja tulvatasanko
Aallot muokkaavat rantoja
Aallot
- Tuulen liike-energia välittyy veteen ja synnyttää aaltoja
- Aallot ja merivirrat kuluttavat rantoja ja aiheuttavat eroosiota
- Aallot kuluttavat rantakallion matalimpaan osaan kolon
- Lopulta maa romahtaa kolon päältä ja syntyy rantatörmä
- Aallot jättävät niemenkärkiin karkeat kivet ja kasaavat poukamiin hiekkarantoja