Kinkomaa tutuksi - pieni otos kylän historiaa

Suulliset lähteet:

• Antti ja Kaarina Salonen 1/2015 (videohaastattelu)

• Ellen ja Pentti Lehtonen, useita haastatteluita 2015

• Matti Nuutinen, 11/2015

• Tuija Salminen, 11/2015

• Virpi Vaajaniemi, 11/2015

Kirjalliset lähteet:

• Arkkitehtitoimisto Ark-byroo, 2009: Keski-Suomen parantola, rakennushistoriaselvitys

• Leppänen, V. 1990. Muuramelainen, N:o 2

• Myllykoski, V. 2012: Muuramen modernin rakennusperinnön inventointi, Keskustaajama ja Kinkomaa

• Paikkala, S. 2007. (toim.): Suomalainen paikannimikirja

• Palovesi, E. 1955 (toim.): Keski-Suomen keskusparantola 1930–1955

• Rautjoki, M. 1991 (toim.): Saarelaiset muistelevat

• Ruuskanen, P. 1989: Muuramen kirja

• Vuorela, T. 1979: Kansanperinteen sanakirja

Sähköiset lähteet:

• Kinkomaan sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=219

• Keski-Suomen parantola. Rakennushistoriallinen selvitys: http://www.vitapolis.fi/images/tiedostot/Kinkomaa_rh_selvitys_lowres.pdf

Kartat:

• 1840-luvun pitäjänkartta (Korpilahti): www.vanhakartta.fi

• 1963 peruskartta: MML, www.mml.fi/vanhatpainetutkartat

• Esityksessä käytetty karttapohja sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 11/2015 aineistoa

Valokuvat:

• Liisa Horppila-Jämsä/ Kinkomaan kyläyhdistys ry.

• Muuramen kunnan arkisto

• Antti ja Kaarina Salonen

• Tuija Salminen

• Kerttu Wirman

Kinkomaa tutuksi

Muistoja, kadonnutta Kinkomaata ja kylän elämää

Lähde

Lähde Päijänteen rannalla

Kuva vuodelta 2015

Kinkomaan Kisa

Paavon mökki

Kadonnutta Kinkomaata

• Kinkomaan kisa -urheiluseura perustettiin vuonna 1956.

• Kisan talo rakennettiin talkoilla Antti Salosen lahjoittamalle tontille.

• Kisan talossa järjestettiin tansseja ja esitettiin näytelmiä.

• Urheiluseuran toiminta loppui hiljalleen 1970-luvun alussa.

• Rakennus oli sen jälkeen vielä Salosilla kanalakäytössä, kunnes purettiin 1980-luvun lopussa.

• Video: Kinkomaan kisa

Autio mökki metsässä

• Paavo oli Säynätsalon vaneritehtaan työmies.

• Hän asui mökissään 1950–1980-luvuilla.

• Juomavetensä Paavo otti käsipumpulla viereisestä Raudanjärven laskupurosta.

• Video: Paavon mökki

Urkki-kukko

Kaarina ja Antti Salonen pitivät kanalaa v. 1961–2003.

Urkki oli maankuulu kukko.

Aikansa julkkis

Urkki-kukko (1972–1980) osasi laulaa käskystä ja toimi messukukkona maatalousnäyttelyissä.

Tiesitkö?

kinkomaan Tila on ollut Salosen suvun hallussa vuodesta 1893, jolloin Rikhard Salonen osti sen Niklas Kinkomaalta. Tilan päärakennus on rakennettu 1900-l alussa.

Video:

Salosten kanala ja Urkki-kukko

Video:

Kinkomaan talo ja Salosen suku

Kuva vuodelta 2015

Sairaala-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus

Päärakennuksen lisäksi alueella on paljon muita parantolan historiaan liittyviä rakennuksia.

Video: Kinkomaan parantola

Parantolan alue muodostuu

Parantolan alue muodostuu

Parantola rakennettiin Kinkomaan tilasta ostetulle maa-alueelle. Rikhard ja Olga Salonen myivät 25 ha maata Keski-Suomen kuntain Tuberkuloosiparantola Yhtymälle vuonna 1927.

Parantolan maa-alueisiin kuuluu myös Hiekkarannan tilasta lunastettuja maita. Hiekkarannan tilan omisti jyväskyläläinen hammaslääkäri Bengt Lund. Tilalla oli huvila Impilinnan kohdalla ja pieni rantasauna Kinkorannan uimarannan kohdalla.

Tiesitkö?

bengt lundin mukaan

on nimetty

Kinkorannan uimarannalle

vievä lundintie.

TIESITKÖ?

Kinkomaa-nimi laajeni tarkoittamaan tilan lisäksi kylää, kun parantolalle perustettiin postitoimisto v. 1930. oma postinumero, 40930 tuli käyttöön 1970-luvulla.

Parantolan alue muodostuu

Kuva vuodelta 2015

Parantolan maa-alueisiin kuuluu myös Rantalan tilasta (Rannantorppa) lunastettuja maita. Maat omisti Viljo, Lyydia ja Martti Kinkopohja.

tiesitkö?

• Rannantorppa erotettiin kinkomaan tilasta isännän veljelle 1820-luvulla.

• torppa itsenäistyi 1928–1929 ja sai nimekseen Rantala.

• Rannantorpan isäntä kyyditsi veneellä Säynätsaloon menijöitä 1920-luvulla.

• kyläläisten Veneet olivat rannantorpan rannassa, siinä missä Kinkomaan satama on nykyisinkin.

• Rannantorpassa asuttiin vielä 1980-luvulla, minkä jälkeen se tuli Muuramen kunnan omistukseen.

• 1980-luvulla torppa oli kyläyhdistyksen käytössä.

• 1990-luvulta lähtien se on ollut kansalaisopiston kudontapiirin käytössä.

Koulu

Kylän oma opinahjo

Kuva vuodelta 1981

• Kinkomaalaiset kävivät kansakoulua Säynätsalossa 1920-luvulla.

• Kinkomaan koulu aloitti toimintansa 1935 vuokratiloissa Roosa Lindroosin talossa.

• Nykyiselle paikalle Kinkomaan koulu (vanha koulurakennus) valmistui 1936.

• Koulurakennuksessa oli tilat kahdelle luokalle, koulukeittolalle ja kolmelle asuinhuoneistolle. Piharakennuksia olivat sauna ja oppilaskäymälä.

• Sota-aikana koulu toimi sotasairaalana.

• Laajennusosa 1959 (purettu 2014), liikuntasali 1998.

• Uusi Kinkomaan koulu valmistuu v. 2015 lopussa, otetaan käyttöön v. 2016.

• Video: Kinkomaan koulu.

Kaupat

Kolme kauppaa parhaimmillaan

• Muuramen Osuuskaupan myymälä aloitti v. 1934.

• Säynätsalon Osuuskaupan myymälä toimi Salmisen talossa (Linnunlaulu).

• Myös sairaalan yhteydessä toimi kauppaliike.

• Aremaan kauppa (Ranttila) toimi Kinkomaan- ja Ritarintien risteyksessä.

• Video: Kinkomaan kaupat ja posti.

1963 peruskartta

2015 peruskartta

www.mml.fi/vanhatpainetutkartat

Asutusta jo 1700-luvulta

www.vanhakartta.fi

1840-luvun pitäjänkartta

Mikkola N:1 eli Kinkomaa eli Salonen 1762

Kinkomaan torppa eli Rannantorppa n. 1820 (ei näy kartassa)

Kauppila eli Ahvenlampi 1797

TIESITKÖ?

KInkomaa-nimelle on monta selitystÄ:

• Kinkomaa-nimi juontaa tuohityösanastosta. kinko = painon alle laitettu levytuohinippu (Vuorela, Kansanperinteen sanakirja)

• Kinkomaa-nimi viittaa Kinkoriutan kivikkoisiin rinteisiin. Kinko = kimpale, möhkäle, iso kiven lohkare (paikkala. toim., Suomalainen paikannimikirja)

• Kinkomaa-nimi juontaa sanasta kinko = roudan pellolle nostama savimöykky

• Video: Kinkomaan asuinalueiden ja katujen nimet (Kinkomaa, Olympiakylä, pössypohja, pususaari, lemmenniemi, rikun tie, kananaskel, kukonaskel, lauttamuksen tie)

Kylänraitti 1950-luvulla

Kinkomaan väkiluku oli vielä 1920-luvulla noin 50–60 henkilöä. Väkimäärä alkoi kasvaa Parantolan toiminnan käynnistyessä vuonna 1930. 1950-luvulla Kinkomaalle rakennettiin eniten koko Muuramen kunnan alueella.

Linnunlaulu

Linnunlaulu ja matkustajakoti

Talo Parantolantien risteyksessä

• 1930-luvulla rakennuksessa (koulun puoleinen pää) toimi Salmisen Kahvila, joka tunnettiin kyläläisten keskuudessa Linnunlauluna.

• 1940-luvulle siirryttäessä Salmisen talossa toimi myös matkustajakoti, jossa potilaiden omaiset majoittuivat vieraillessaan parantolassa. Rakennuksessa toimi myös Säynätsalon Osuuskaupan myymälä.

• 1970-luvun alkupuolella Koneisto Oy osti rakennuksen ja laajensi sen venäläisten työmiesten ja heidän perheidensä asunnoiksi. Koneisto harjoitti Suomen ja Neuvostoliiton välistä tuonti- ja vientikauppaa.

Kylä alkoi kasvaa

Parantolantien risteyksessä toimi 1930-50-luvulla matkustajakoti , jossa Parantolan potilaiden omaiset yöpyivät vieraillessaan Kinkomaan sairaalassa.

1940-luvulla rakennuksessa toimi myös Salmisen perheen yritys Säynätsalon Osuuskauppa, sittemmin myös ravintola Linnunlaulu.

Nykyään rakennus on asuinkäytössä.

Kyläyhdistys

Aktiivista kylätoimintaa

Kuva vuodelta 1992

Ak

KiK

• Kinkomaan kyläyhdistys ry toimi ensimmäisen kerran 1982–2000.

• Kyläyhdistys järjesti juhannus- ja uudenvuoden juhlia, kesäisin maanantaikisoja sekä talvisin hiihtokisoja ja laskiaisriehoja.

• Kokoukset ja tapahtumat järjestettiin Rannantorpalla, josta pidettiin huolta talkoovoimin.

• Kyläyhdistys julkaisi Kinkama-lehteä ja sillä oli oma logo.

• Kyläyhdistys perustettiin uudelleen v. 2011.

Kulkuyhteydet

Kylän elämää

1920-luvulle asti:

• Kinkomaalle kuljettiin kärrypolkuja ja vesitietä (talvella jäätietä).

• Säynätsaloon kuljettiin veneillä, koska tietä ja lossia ei ollut.

• Rannantorpan ranta oli kinkomaalaisten ylikulkupaikka Säynätsaloon, jossa olivat kansakoulu ja työpaikat vaneritehtaalla sekä sahalla.

1930-luvulla:

• Rakennettiin tie Jyväskylään ja autoliikenne alkoi. Video: Kinkomaan ensimmäinen auto.

• Laiva kulki parantolan laiturilta Jyväskylään kerran päivässä ja talvisin kuljettiin jäätietä. Rannanniemen päässä oli myös laivalaituri, jossa Kaima-laivat pysähtyivät.

• Kinkosalmen lossi (Kinkomaantien varressa, entisen betonivalimon kohdalla) alkoi liikennöidä Säynätsaloon syyskuussa 1930.

1940-luvulla:

• Kinkomaalta Säynätsaloon vievä pengertie valmistui vuonna 1947.

1980-luvulla:

• Rakennettiin yhdystie (Kinkovuorentie, mt 6090) Muurameen

Kinkomaa nyt

Nykyisin Kinkomaa on aktiivinen 1300 asukkaan kylä

www.kinkomaankyla.net

www.facebook.com/kinkomaa

Onko sinulla lisättävää tai kommentoitavaa? Ota yhteyttä: kinkomaankyla@hotmail.com