Muinaiset alkueläimet

Sienieläimet

- Rakenteeltaan yksinkertaisia: kaksi solukerrosta ja niiden välissä on erilaistumattomia soluja. Perusrakenne säkkimäinen

Nilviäiset

- Näihin kuuluvat mm. kotilot,

simpukat ja pääjalkaiset kuten esim. mustekalat

- Ei mitään elintoimintoihin erikoistuneita kudoksia tai elimiä, vaan yksittäiset solut pystyvät muuntumaan eri tehtäviin

- Saavat ravintoa siivilöimällä lävitseen virtaavasta vedestä planktonia

- Elävät yleensä merissä, ja niihin kuuluvat esim. Suomessa elävä järvisieni sekä Välimeren pesusienet

- Voidaan jakaa tukirangan perusteella kolmeen eri luokkaan: sarveispiisienet,

lasisienet ja kalkkisienet

- Pääasiassa merten & makeiden vesien eläimiä, osaa elää maalla

- luokiteltu yli 50 000 lajia

- Useinilviäisten ruumis on kalkkikuoren suojassa

- Verenkierto on avoin, ja lisääntyminen on aina suvullista

- Pääjalkaisten hermosto & aistit hyvin kehittyneitä

Nivelmadot

- Yhteensä n. 15 000 lajia

Niveljalkaiset

- Niihin kuuluvat mm. juotikkaat ja lierot

- Hermosto on rakenteeltaan tikapuumainen, ja sillä on kaksi suurta hermosolua jotka muis-tuttavat alkeellisia aivoja

- Muodostavat eläinkunnan suu-

rimman pääjakson

- n. 80% tällä hetkellä tunnetuista eläimistä kuuluu niveljalkaisiin

- Suljettu verenkierto ja verenkiertoelimistö muo-dostuu sykkivistä verisuonista, sydäntä ei ole

- Hengityselimistönä toimii iho

- Lisääntyvät suvullisesti, ja niillä on sisäinen hedelmöitys

- Tällä hetkellä tunnetaan yli miljoona nivel-jalkaista

- Kitiinikori suojaa ruumista ja toimii tukirankana ja lihasten kiinnitymiskohtana

-Tikapuumainen hermosto, monipuolinen aistijär-jestelmä ja avoin verenkierto

- Maalla elävät hengittävät lmaputkiston avulla ja vedessä elävät kiduksilla

Polttiaiseläimet

Muinaiset alkueläimet

- Tunnetaan n. 10 000 lajia

- Säteittäissymmetriset polttiaiseläimet muodostuvat kahdesta kerroksesta, joiden välissä on hyytelömäistä tukiainetta

- Sama ruumiinaukko toimii ravinnon otossa sekä jätteiden & sukusolujen poistossa

-Useisiin eri toimintoihin erikoistuneita soluja, kuten lihas- ja polttiaissoluja

- Osa elää itsenäisinä yksilöinä, osa muodostaa runkokuntia, esim. Koralli

- Esim. Korallieläimet,

meduusat ja

polyypit

Laakamadot

- Tunnetaan n. 40 000 lajia

- Kaksikylkisiä, jaokkeettomia matoja

- Ei hengitys- tai verenkiertoelimistöä,

hapen ja muiden kaasujen otto ja vaihto tapahtuu suoraa ulkopinnan kautta

- Alkeellinen hermosto

- Ruoansulatuselimistö puuttuu tai on epätäydel-linen

- Ovat yleensä kaksineuvoisia, mutta pyrkivät lisäntymään toisen yksilön kanssa. Eräät laakamadot pystyvät lisääntymään suvullisesti jakautumalla kahtia

- Monet laakamadot ovat loisia

Piikkinahkaiset

- Merten eläimiä

- Tunnetaan n. 6 000 lajia

- Piikkinahkaisilla on sisäinen tukiranka

- Säteittäinen hermosto

- Liikunta, -ruoansulatus ja hengityselimenä toimii vesiputkisto

- Lisääntyvät sekä suvullisesti että suvuttomasti, ja hedelmöitys tapahtuu yksilön ulkopuolelle vedessä