Introducing
Your new presentation assistant.
Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.
Trending searches
L
D
I
- Nefronien määrä on vähentynyt > kehon kyky muodostaa virtsaa ja puhdistaa verta heikkenee
- Vajaatoiminta on väestössä lisääntynyt DMII:n yleistymisen ja väestön ikääntymisen seurauksena
- Iskeeminen nefropatia yleistyvä syy (taustalla ateroskleroosia aiheuttavat tekijät)
- Vajaatoiminta voi kehittyä hitaasti vuosien aikana
- Munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastaville potilaille
- Elämää ylläpitävä hoito
- Vaikutusteho väliaikainen
- Kroonisessa ja akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa sekä tietyissä myrkytystilanteissa
- Dialyysilaitteisto kierrättää verta elimistössä
- Potilaan käytävä hemodialyysihoidoissa 2-3 krt /vk, yksi hoitokerta kestää 3-5 h
- Ennen hemodialyysihoidon aloittamista potilaalle tehdään kirurgisesti veritie, yleensä AV-fisteli, jossa ranteen valtimo ja laskimo yhdistetään tai keskuslaskimokatetri
- Toteutetaan vatsakalvon läpi asetetun katerin kautta
- Lämmitetyt dialyysinesteet valutetaan vatsaonteloon, jossa nesteitä pidetään yleensä 4-8 h
- 20 % kaikista dialyysihoidoista
- CAPD-hoidossa nesteet vaihdetaan 4-5 krt / vrk
- APD-hoito eli automaattinen peritoneaalidialyysi tapahtuu yöaikaan
- PD:iin liittyy vatsakalvon tulehduksen riski, ei sovi huomattavan ylipainoisille
Y
- Veritien oikea käsittely
- Verenpaineiden tarkka seuranta (korkea RR komplikaatioriski)
-Kestokatetrin laittoa harkittava tarkkaan infektioriskin vuoksi
- Kaikki tutkimukset ja toimenpiteet eivät käy dialyysipäivälle vuotoriskin vuoksi
- Painon seuranta päivittäin
- Ylimääräisen nesteen määrän arviointi
- Vajaatoiminnan vaikutus lääkitykseen huomioitava (annoskoot ja annosvälit, särkylääkkeistä paracetamol)
- Ihon kunnon seuranta
- Palelu (ruumiinlämpö laskee kylmien nesteiden vuoksi
- Lihaskouristukset ja suonenvedot (dialyysi kierrättää natriumia verenkierrossa)
- Verensokerin laskeminen
- Päänsärky
- Hypovolemia (nesteytetään tästä huolimatta maltillisesti)
- Fistelikäden kipu
- Herkkä iskuille ja ulkopuoliselle paineelle
- Fistelikädestä ei saa mitata verenpainetta, ottaa verikokeita tai laittaa laskimonsisäistä infuusiota
- Trillin eli suhinan kuunteleminen
- Trillin heikkeneminen tai loppuminen on hälyttävä merkki
- Potilaan yleistilan äkillinen huonontuminen
- Systolisen verenpaineen lasku alle 100 mmHg
- Mahdolliset verenvuodot ja suuret hemoglobiinin laskut
- Muutokset fistelikädessä
- Nesteiden saannin rajoittaminen (suositus on virtsaneritys + 800-1000 ml)
- Kaliumrajoitteinen ruokavalio
- Maitotuotteita 1-2 dl /vrk
- Vähäsuolainen ruokavalio
- Proteiinin saannin varmistaminen
Heiskanen, E. 2013. Hemodialyysipotilas vuodeosastolla. Sairaanhoitajan käsikirja. Terveysportti. [Viitattu 17.7.2018]. Saatavissa: www.terveysportti.fi
Huttunen, M. Hemodialyysi. 2017. Sairaanhoitajan käsikirja. Terveysportti. [Viitattu 18.7.2018]. Saatavissa: www.terveysportti.fi
Munuaispotilaan opas. 2007. Munuais- ja maksaliitto ry. [Viitattu 18.7.2018]. Saatavissa: http://www.muma.fi/files/458/munuaispotilaan_opas.pdf
Parviainen, A. 2015. Hemodialyysipotilaan hoidon opas. Suonenjoen terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle. Opinnäytetyö. Savonia AMK. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. [Viitattu 19.7.2018]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89228/parviainen_anna.pdf.pdf?sequence=1
Saha, H. 2017. Krooninen munuaisten vajaatoiminta (uremia). Terveyskirjasto Duodecim. [Viitattu 18.7.2018. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00587