Introducing 

Prezi AI.

Your new presentation assistant.

Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.

Loading…
Transcript

Your company

Draama

Draama

Draama eli näytelmäkirjallisuus on yksi kolmesta kirjallisuuden päälajista.

Draamakirjallisuus on tarkoitettu pääasiassa esitettäväksi, mutta näytelmiä voi myös lukea.

Draama

Näytelmien ohella draamaa ovat myös elokuvien, tv-sarjojen ja kuunnelmien käsikirjoitukset. Draaman piirteitä on myös stand up-komiikassa ja sketseissä. 

Draaman historia

Draamataiteen esihistorialliset juuret vievät kauas pakanuuden hämärään ja erilaisiin palvontamenoihin, riitteihin ja rituaaleihin.

Antiikin Kreikassa teatteria esitettiin sellaisessa muodossa, kun se nykyään ymmärretään.

Keskiajalla draama sai uskonnollisen merkityksen ja laajeni pikkuhiljaa myös muualle Eurooppaan.

Draaman historia

1800-luvulla näytelmäkirjallisuudessa kuvattiin realismin ihanteiden mukaisesti tavallisia ihmisiä, heidän asemaansa ja tunteitaan.

Nykyinen teatteri on lainannut antiikista näytelmäaiheita, teatterikritiikin periaatteita ja klassisia henkilökohahmoja.

Näytelmäteksti

Näytelmän osia:

  • näytös: klassisessa mallissa kolme näytöstä
  • kohtaus: näytöksen sisällä tapahtuva paikan- tai henkilönvaihdos
  • mahdollinen prologi ja epilogi: suoraan katsojalle suunnatut alku- ja loppusanat

Näytelmä-teksti

Tekstin osia:

  • tarina ja juoni: tapahtumien kulun tiivistelmä, alun konflikti, pää- ja sivujuoni, isot käänteet, takaumat, eriaikoihin sisältyvät kohtaukset
  • henkilöt: pää- ja sivuhenkilö, taustahenkilöt
  • pääteksti: repliikit, antaa tietoa näytelmän henkilöistä, miljööstä, kirjailijan keino kertoa henkilöhahmojen pyrkimyksistä
  • sivuteksti: tiedot siitä mitä tapahtuu, missä tapahtuu ja miksi tapahtuu, henkilökunnalle kirjoitetut näyttömä- ja ohjausviitteet (parenteesi)

Draaman kaari

Näytelmän tapahtumat järjestyvät useimmiten juonellisesti, ja juoni noudattaa tyypillisesti draaman kaarta

Draaman kaaren rakenne

  • alku: esitellään pääkysymys
  • käännekohta: toiminta vaihtaa suuntaa, esimerkiksi onnellisesta onnettomaksi.
  • huippukohta, johon toiminta on tähdännyt, sisältää jonkinlaisen yllätyksen
  • loppu: kysymys ratkaistaan tai se jää auki

Draaman kaari jakautuu nousevan ja laskevan toiminnan vaiheeseen, jossa olennaista on päähenkilön ydinkonflikti (ristiriita).

Draaman kaari

Draama voi olla suljettu tai avoin.

  • suljettu: alussa esitetty ristiriita ratkeaa lopussa
  • avoin: ristiriidat eivät ratkea.

Ristiriidat eli konfliktit

  • Ydinkonflikti = tärkein konflikti, aiheuttaa myös muita konflikteja, yleensä sisäinen.
  • Sisäinen konflikti = henkilön mielessä, esimerkiksi omatuntoa vastaan toimiminen.
  • Ulkoinen konflikti = henkilön ja ulkomaailman välillä, esimerkiksi muut ihmiset, yhteiskunta, luonto.

Draaman lajit

Draamakirjallisuus jakautuu perinteisesti kahteen alalajiin: tragediaan eli murhenäytelmään ja komediaan eli huvinäytelmään.

Nykyisin näytelmät eivät kuitenkaan enää edusta selkeästi tragediaa tai komediaa, sillä tyypillisiä ovat lajihybridit, kuten tragikomediat, joissa on piirteitä molemmista draaman päälajeista.

Draaman lajit

Nykyisin teatteri rikkoo yhä enemmän näyttämön ja katsomon välistä rajaa joko konkreettisesti tai kuvainnollisesti (provokatiivisuus)

Nykyteatterin muotoja ovat muun muassa absurdi teatteri, julmuuden teatteri ja performanssit.

Tragedia

= murhenäytelmä, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.

Tragedia

Tunnettuja tragedioita:

  • Antiikin kuuluisia tragedioita ovat esimerkiksi Aiskhyloksen Agamemnon, Sofokleen Kuningas Oidipus ja Euripideen Medeia.
  • William Shakespearen suuria tragedioita ovat Romeo and Juliet (1594-95), Hamlet (1600-1601) ja Macbeth (1605-06,).
  • Tunnettuja moderneja tragedioita ovat esim. Eugene O'Neillin Intohimot jalavien varjossa (1924), Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha (1945) ja Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema (1949).

Aristoteleen mukaan tragedia(ssa)

  • muodostaa juonellisen kokonaisuuden jossa on alku, keskikohta ja loppu.
  • sisältää "traagisen erehdyksen" (hamartia)
  • keskittyy yleensä yhden vuorokauden aikana tapahtuviin asioihin.
  • kuvaa ihmisiä, jotka kohtaavat murheellisen kohtalon.
  • henkilöt eivät saa olla kaikkivoivia jumalia tai muita hahmoja, vaan samaistuttavia
  • saa katsojissa aikaan emotionaalisen puhdistumisen (katharsis)

Komedia

= huvinäytelmä, joka rakentuu koomisista aineksista.

Aristoteleen mukaan komedia(n)

  • olennaista on humoristinen ilmaisu
  • henkilöhahmot ovat arkisia ihmisiä, jotka toimivat jokapäiväisissä tilanteissa.
  • sankari on koominen hahmo
  • päättyy onnellisesti

Komedia

Tunnettuja komedioita

  • Antiikin kuuluisia komedioita ovat Aristofaneksen Pilvet ja Lysistrate sekä Menandroksen Ärmätti
  • William Skapespearen renessanssikomedioita edustavat muun muassa Kesäyön unelma (tai Kesäyön uni, 1595–96), Paljon melua tyhjästä (1598–99) ja Loppiaisaatto (1601–02)

Nykyisin komediat eivät suinkaan ole pelkkää hauskuutusta, vaan niissä käsitellään konflikteja ja epäkohtia naurun avulla.

Learn more about creating dynamic, engaging presentations with Prezi