Introducing
Your new presentation assistant.
Refine, enhance, and tailor your content, source relevant images, and edit visuals quicker than ever before.
Trending searches
Nimistön muuttuminen
18
Miten kieli muuttuu?
Nimistön muuttuminen
Virittelyä
Montako etunimeä lapselle saa antaa?
Enimmillään neljä
Virittely
Mikä oli Suomen yleisin naisen nimi vuonna 2019?
Tuula (31 324)
Mitkä olivat suosituimmat vuonna 2019 syntyneiden lasten nimet?
Aino (278) ja Leo (380)
Nimistö
Nimistö on tärkeä osa kieltä ja kulttuuria, koska se kertoo paitsi historiasta myös muuttuvasta maailmasta.
Nimien avulla pyritään erottumaan toisista ja luomaan mahdollisimman houkuttelevia mielikuvia.
Nimistö
Nimiä ryhmitellään tavallisesti sen mukaan, minkätyyppisiä kohteita ne tarkoittavat.
- henkilönnimet, paikan nimet, teiden ja katujen nimet, organisaatioiden, instituutioiden ja yhdistysten nimet, kilpailujen ja tapahtumien nimet...
Kotimaisten kielten keskus tutkii ja huoltaa nimistöä sekä tuottaa nimistöaiheisia julkaisuja. Lisäksi Kotus ylläpitää laajoja nimiaineistoja kielenkäyttäjien tarpeisiin.
Etunimet
Nimen avulla erotumme muista ihmisistä ja liitymme perheeseen ja sukuun.
Suomessa on käytössä yli 50 000 etunimeä, vaikka almanakassa nimiä on vain noin tuhat.
Etunimet
Nimien antaminen on kaikissa kulttuureissa tärkeä tapahtuma, johon liittyy usein monenlaisia uskomuksia, perinteitä ja toiveita.
Virallisten nimien lisäksi ihmisillä on usein monia epävirallisia nimiä.
Etunimilaki
1. Etunimiä saa olla enintään neljä.
2. Lapselle annetut nimet on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
3. Nimi ei saa olla sopimaton, eikä sellainen, että sen käytöstä on ilmeistä haittaa.
Etunimilaki
4. Nimen tulee olla muodoltaan ja kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön mukainen.
5. Pojalle ei saa antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä.
6. Sukunimi ei kelpaa etunimeksi ellei se kuulu vanhastaan etunimistöön.
Etunimien historia
1700-1800-luvuilla nimiin vaikuttivat esimerkiksi suosittujen hallitsijoiden nimet, joista tehtiin suomenkielisiä versioita (esim. Albert -> Pertti).
Ennen kristinuskon saapumista Suomessa käytettiin etuniminä muinaisnimiä (esim. Hyvälempi, Mielivalta, Mielitty ja Satatieto).
Etunimien historia
Kristinusko toi mukanaan monia edelleen käytössä olevia nimiä (esim. Maria, Matti (Matteus), Johannes, Eeva).
1800- ja 1900-lukujen taitteessa kansallisromantiikka toi mukanaan suomalaisperäisiä nimiä esimerkiksi Kalevalasta (esim. Aino, Kyllikki, Ilmari).
Yleisiä ovat myös germaaneilta (esimerkiksi Eero ja Emma) ja kelteiltä periytyvät nimet.
1900-2000-luvulla nimien suosiota ovat ohjanneet sukupolvittain muuttuvat trendit: kuuluisat ihmiset tai halu olla kansainvälinen tai omaperäinen.
Etunimien alkuperä
Etunimien alkuperä
Suomalaisten etunimien alkuperä on samanlainen kuin muissakin kulttuureissa. Nimiä
- otetaan edelleen Raamatusta tai muista tärkeistä uskonnollisista teoksista (Johannes, Eeva, Mohammed)
- annetaan toivottujen ominaisuuksien tai piirteiden perusteella (Onni, Urho, Aimo)
- lainataan luontosanastosta (Tuuli, Varpu, Pyry)
- lainataan taruista (Ahti, Tapio, Väinö)
- otetaan vaikkapa vanhempien idoleilta (Elvis, Kimi, Viktoria)
Sukunimet
Ennen varsinaisia sukunimiä erilaiset lisänimet, joilla haluttiin kuvata nimenkantajaa
(esim. Mustaparta, Seppä).
Sukunimikäytännöt erosivat idässä ja lännessä:
- Länsi-Suomi: patronyymit (Antti Erkinpoika), matronyymit (Maija Liisantytär) ja talonnimien kanssa yhtenevät lisänimet. -la/lä-johdokset (Markkula)
- Itä-Suomi: sukunimien periytyminen. -nen-johdokset (Mäkinen)
Sukunimet
1800-luvulla monet fennomaanit suomalaistivat ruotsinkielisiä sukunimiään (esim. Forsman -> Koskiemies, Hällberg/Hälleberg -> Paasivuori).
Sukunimilaki astui voimaan vasta 1921.
Suomalaisten yleisimmät sukunimet
Yleisimmät sukunimet
Mitkä ovat suomalaisten viisi yleisintä sukunimeä?
1. Korhonen (22782)
2. Virtanen (22165)
3. Mäkinen (20398)
4. Nieminen (20232)
5. Mäkelä (19249)
Paikannimet
Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde.
Paikannimet
Paikannimissä näkyy menneisyys. Kerrokset kertovat nimenantajan alkuperäisestä kielestä, kulttuurista ja elintavoista (esim. Posio, Kolari)
- Suomen vanhimmilla paikannimillä saattaa olla ikää jo kolmekin vuosituhatta.
Osa paikkojen nimistä on otettu käyttöön virallista tietä, viranomaispäätöksellä (tiet, kadut, kuntien ja kaupunkien nimet), osa taas epävirallisesti (esim. paikallisslangi)
Erikoiset paikannimet
Erikoiset paikannimet
Suomen paikannimistö on monipuolinen ja rikas.
Suomen maasto on täynnä palleja, perseitä ja pimppejä, mutta taustalla ei ole useinkaan tietoinen hävyttömyys.
Paikannimistöstä ei aina pystytä kertomaan, miksi se on nimetty niin. Erityisesti vanhimpien paikannimien alkuperä on hämärtynyt.
Muista ainakin nämä
Muista ainakin nämä
Nimistö on tärkeä osa kieltä ja kulttuuria.
Nimistö ja sen muuttuminen kertovat paljon ympäröivästä maailmasta.
Etu- ja sukunimien antamista säädellään lailla.