Muinaiset alkueläimet ja selkäjänteiset by Fanni Kotajärvi

ELÄINTEN EVOLUUTIO

Niveljalkaiset

Matelijat

Piikkinahkaiset

Perhonen

• Muodostaa eläinkunnan suurimman pääjakson.
• Maailmassa elää yli miljoona niveljalkaislajia.
• Ruumis on jaokkeellinen ja nivelikäs.
• nivelikkäät raajat mahdollistaa nopean liikkumisen.
• niveljalkaisilla ei ole keuhkoja.
• Lisääntyminen suvullisesti
• hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti vedessä elävillä niveljalkaisilla.
• hedelmöitys tapahtuu sisäisesti maalla elävillä niveljalkaisilla.
• Joillakin niveljalkaisilla tapahtuu muodonvaihdos (esim. perhosella)
• muna > toukka > kotilo > aikuinen yksilö.

Krokotiili

• Matelijoihin kuuluu mm. käärmeet, kilpikonnat, liskot ja krokotiilit.
• Maapallolla elää noin 6300 matelijalajia.
• Matelijat elävät maalla ja vesistöissä.
• Rakenne:
• kaikki muut matelijat, paitsi käärme, liikkuvat neljällä raajalla.
• hengitys tapahtuu keukoilla.
• sarveissuomuinen iho.
• matelijat ovat vaihtolämpöisiä.
• Lisääntyminen:
• sisäinen hedelmöitys, poikaset kehittyvät munan sisällä.
• Ravinto
• kilpikonnat syövät kasveja, mutta esim. käärmeet ovat lihansyöjiä.

Sammakkoeläimet

Meritähti

• Tunnetuimpia piikkinahkaisia ovat meritähdet ja -siilet.
• Piikkinahkaisilla ei ole verisuonistoa, vaan vesiputkilosto
• vesiputkilostoon liittyvät imujalat toimivat liikunta-, hengitys- ja ruuankäsittelyeliminä.
• Lisääntyminen pääasiassa suvullisesti
• hedelmöitys tapahtuu ulkoisesti, eli munasolut hedelmöittyvät yksilöiden ulkopuolella vedessä.
• Uusitumiskyky on hyvä
• esim. meritähti pystyy muodostamaan uuden sakaran katkenneen tilalle.

MUINAISET

ALKUELÄIMET

Korallisormisammakko

• Tunnetaan yli 4200 lajia.
• Sammakkoeläimet ovat kehittyneet varsieväisistä kaloista.
• Sammakkoeläimet ovat selkärankaisia ja vaihtolämpöisiä.
• Viihtyvät makeissa vesistöissä ja kosteissa paikoissa.
• riippuvaisia vedestä lisääntymisen ja hengityksen takia.
• Lisääntyminen
• suvullista.
• tapahtuu vedessä.
• ulkoinen hedelmöitys.
• Suomessa esiintyviä sammakkoeläimiä ovat mm. sammakko, viitasammakko, rupikonna, rupilisko ja vesilisko.

Nivelmadot

Linnut

Kastemato

• Tunnetaan n. 15 000 lajia.
• Rakenne:
• jokaisessa jaokkeessa on sivulla kaksiosaiset sukasekkaat jalakkeet.
• Nivelmatoihin kuuluvat jaetaan kolmeen luokkaan:
• harvasukasmadot,
• monisukasmadot ja
• juotikkaat.
• Lisääntyminen:
• suvullisesti.
• niillä on sisäinen hedelmöitys.
• Elinympäristö: vesi tai kosteat maat.
• Ravinto:
• nivelmadot ovat lahonsyöjiä tai petoja.
• niissä on myös loisia.

• Tunnetaan vajaa 10 000 lajia.
• Lisääntyminen
• suvullista.
• sisäinen hedelmöitys.
• koiras ja naaras asettaa kloaakkien aukot yhteen.
• poikaset syntyvät munista.
• Rakenne
• tasalämpösiä ja höyhenpeitteisiä.
• sopeutuneet lentämiseen.
• luut onttoja ja kevyitä.
• keuhkoista haarautuu ilmapusseja sisäelinten välille.
• tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö.
• Ravintona toimii esim. pienet hyönteiset ja pikkueläimet.

Luukalat

Hömötiainen

Hauki

Sienieläimet

• Elää merissä ja makeassa vedessä.
• Suomen kaikki kalat ovat luukaloja.
• Ravinto:
• osa lajeista syö planktonia.
• osa syö toisia kaloja ja muita vesieläimiä.
• Lisääntyminen:
• kutemalla, jonka seurauksena ulkoinen hedelmöitys.
• Rakenne:
• luinen tukiranka.
• uimarakko ja kiduskansi.
• monia eviä.

MUINAISET

SELKÄJÄNTEISET

• Yksinkertaisia rakenteeltaan
• säkkimäinen perusrakenne
• ei elimiä, ei kudoksia.
• Saa ravintoa siivilöimällä lävitseen virtaavasta vedestä planktonia.
• Tukirangan perusteella voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan; lasisienet, sarveispiisienet ja kalkkisienet.
• Elävät yleensä merissä.

Nilviäiset

Järvisieni

Nisäkkäät

Etana

• Selkärangattomia eläimiä.
• Nilviäisiin kuuluvat kotilot, simpukat ja pääjalkaiset.
• Elinympäristö: makeat vedet, meret ja maat.
• Rakenne:
• Kotiloilla on pää, jalka ja kierteisen vaipan peittämä sisälmyspussi.
• Simpukoilla on jalka, sisälmyspussi ja ruumista peittävä limainen vaippa.
• Nilviäiset lisääntyvät suvullisesti.

Orava

• Nisäkkäitä on tunnistettu tällä hetkellä noin 4600 eri lajia.
• Nisäkkäät jaetaan nokkaeläimiin ja varsinaisiin nisäkkäisiin.
• Rakenne
• tasalämpöisiä ja usein karvapeitteisiä.
• aineenvaihdunta tehokasta.
• tarkat kuulo- ja näköaisti.
• kaksinkertainen verenkierto.
• Lisääntyminen
• nokkaeläimet munivat, mutta varsinaiset nisökkäät synnyttävät eläviä poikasia.
• sisäinen hedelmöitys.
• parittelukäyttäytyminen tyypillistä.
• Ravinto
• osa nisäkkäistä on petoja, eli lihansyöjiö.
• osa kasvissyöjiä.
• osa kaikkiruokaisia

Rustokalat

Polttiaiseläimet

Hai

Laakamadot

Meduusa

• Esim. hait ja rauskut.
• Rustokalat elävät vain merissä.
• Rakenne:
• tukiranka muodostuu rustoista.
• iho hammassuomujen peittämä.
• ei uimarakkoa.
• Lisääntyminen:
• sisäinen hedelmöitys.
• vain 10 poikasta kerrallaan.
• Ravinto:
• rausku saalistaa meren pohjalta planktonia.
• hait ovat petoja.

• Tunnetaan n. 11 000 eri lajia.
• Muodostuu kahdesta kerroksesta, joiden välissä on hyytelömäistä tukiainetta.
• Polttiaiseläimiin kuuluvat meduusat, korallit ja polyypit.
• Ravinto:
• saalistavat muita eläimiä.
• polttiaiseläinten soluissa oleva myrkky helpottaa saalistamista.
• Lisääntyminen:
• suvullisesti
• suvuttomasti

Ympyräsuiset

Nahkiainen

• Selkärangattomia matomaisia eläimiä.
• Alkeellinen hermosto
• ei ruumiinonteloa ihon ja suolien välissä
• ei hengitys- eikä verenkiertoelimiä.
• Lisääntyminen
• laakamadot ovat kaksineuvoisia.
• sama yksilö tuottaa naaras- ja koiraspuolisia sukusoluja.
• Suurin osa laakamadoista on loisia, kuten veri- ja heisimadot.
• Monet lajit elävät vapaina vedessä tai loisena toisessa eliössä.

• Ympyräsuisiin kuuluvat erilaiset nahkiaiset, esim. merinahkiainen, pikkunahkiainen.
• Nahkaiset elävät vesistöissä.
• Nahkiaisia tunnetaan päälle 40 eri lajia.
• Rakenne:
• ei suuta tai selkärankaa.
• sarveishampaiden reunustama pyöreä imusuu.
• kidukset ja yksi sierain pään yläosassa.
• ei suomuja, luustoa eikä parillisia eviä.
• Lisääntyminen suvullisesti
• kutemalla.
• nahkiaiset kuolevat pian kutemisen jölkeen.
• Ravinto on pääasiassa toiset kalat ja pohjaelöimet.

Lapamato