Sosiaalihuollon omavalvonta
- epäkohtien raportointi kyselytulosten valossa
Omavalvonta on työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä.
Toimintayksikölle laaditaan kirjallinen suunnitelma, jonka avulla tunnistetaan, ehkäistään ja korjataan
- asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat
- palvelun onnistumisen kannalta epävarmat tilanteet
- riskiä aiheuttavat tilanteet
Sosiaalihuoltolaki 47-49 §
48 § Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan ... on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.
- - - henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.... Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Valtaosa vastaajista (76 %) ilmoitti, ettei heidän työyhteisössään ole lakisääteistä sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelmaa tai he eivät tiedä sen olemassaolosta.
Vaientaminen on keskustelun tukahduttamista, hankaloittamista tai estämistä.
Se kohdistuu erityisesti työn tai toiminnan kehittämistarpeisiin ja epäkohdista keskustelemiseen, kuten epäiltyihin väärintekoihin, laittomuuksiin tai epäeettiseen toimintaan.
Vaientamisessa pyritään estämään ihmisiä jakamasta tietoa ja kokemuksia epäkohdasta, keräämästä todisteita siitä tai suunnittelemasta toimia epäkohdan poistamiseksi.
Vaientaminen tapahtuu suhteiden, hierarkioiden ja hallinnan keinoilla. Pelottelemalla puhumisen seurauksista, rankaisemalla epäkohtien raportoinnista sekä estämällä ja haittaamalla epäkohtien käsittelyä.
Ilmoitusvelvollisuus
Raportointi
Omavalvonta on riskinhallintaa
Mikä on epäkohta?
Epäkohta poistetaan
Ilmoitus epäkohdasta
organisaation sisällä
kunnan sosiaalihuollon
johtavalle viranhaltijalle.
- Epäkohtien raportoimisessa (engl. whistleblowing) työntekijät ilmoittavat toimimattomista, laittomista tai epäeettisistä käytännöistä tai politiikasta, pyrkimyksenä lopettaa ne (mm. Salminen & Heiskanen 2013).
- Sosiaalialalla epäkohdilla on usein suora tai epäsuora vaikutus sosiaalialan palveluiden käyttäjiin.
- Ilmoitus Aviin
Epäkohta asiakas-
turvallisuudessa
Millaisia epäkohtia?
Epäkohta poistetaan
EPÄKOHDAT
88 % oli havainnut epäkohtia viimeisen vuoden aikana.
Raportoidaan omavalvonnan
toimintamenettelyillä
Epäkohtakysely
Käsitellään
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
66 % oli havainnut epäkohtia säännöllisesti.
Resursseihin liittyvät epäkohdat - oranssi
Palveluiden käyttäjiin liittyvät epäkohdat - vihreä
Toimintaympäristöön liittyvät epäkohdat - sininen
- Uudelleen raportointi?
- Muiden vaikuttamismenetelmien ja -kanavien käyttäminen?
Epäkohta toimintakulttuurissa
- ei suoranaisesti vahingollinen asiakkaille
- Sosiaalialan epäkohdat, niiden raportoinnin mahdollisuudet ja seuraukset.
- Kerätty tammi-huhtikuussa 2016.
- Vastaajina 183 sosiaalialan työntekijää, joista enemmistö työskentelee kunnan sosiaalihuollon toimipaikassa.
- Vastaajilla pitkä sosiaalialan työkokemus, joilla kokemuksia epäkohtien raportoinnista. Enemmistö (52 %) vastaajista oli työskennellyt sosiaalialalla yli 10 vuotta.
- Vastaajat eri puolilta Suomea.
- Vastaajat olivat koulutukseltaan korkeakoulututkinnon suorittaneita, enimmäkseen sosiaalityöntekijöitä (36 %) tai sosionomeja (31 %).
Raportointiin suhtautuminen
Kenelle raportoidaan?
Raportoimattomuuden syyt
Vaientaminen ja rangaistukset
• Huomattava osa vastaajista (87 %) oli joskus jättänyt raportoimatta havaitsemastaan työyhteisön epäkohdasta.
Epäkohdan raportoinnista
annetut rangaistukset.
Vaientamisen määritelmä
Kenelle raportoit epäkohdasta? %
- Enemmistö vastaajista (58 %) ilmoitti, ettei työyhteisössä ole keskusteltu siitä, kuinka epäkohdista raportoidaan.
- Vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että työyhteisössä salataan tai piilotellaan epäkohtia.
- Viidennes (20 %) vastaajista oli samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että työyhteisössä oli kielletty kertomasta epäkohdasta jollekin. Enimmäkseen kiellettiin kertomasta organisaation johdolle ja paikallispoliittisille päättäjille. Toiseksi yleisimmin kiellettiin kertomasta mediaan.
- 24 % vastaajista oli kokenut rankaisemista tai uhkailua viimeisen vuoden aikana ja 13 % yli vuotta aikaisemmin.
- Rangaistuksia kokeneista työntekijöistä 82 % ei ilmoittanut kokemuksestaan kenellekään viranomaiselle. Epävirallisia rangaistuksia on vaikea todistaa.
- Jokainen yksittäinen rangaistus laajenee koskemaan koko työyhteisöä.
”Ei ole ketään, jolle asiasta voisi raportoida. Toiminnanjohtaja käyttäytyy epäasiallisesti työntekijöitä kohtaan. Huutaa ja kiroilee. Kaikki pelkäävät häntä.
On ollut ulossavustamisia jatkuvasti, jos ei häntä miellytä. Valheellista ja epärehellistä, epätasa-arvoista toimintaa, johon kukaan ei voi puuttua.”
”Esille tuomani epäkohdat käännetään minun ongelmakseni: henkilökohtaiseksi heikkoudekseni, jaksamattomuudekseni, herkkyydekseni, nuoruuden idealismiksi tai jopa vedotaan mielenterveyteeni.
... usein vedotaan ammattilaisten osaamattomuuteen, eikä koskaan päästä tarttumaan todellisiin organisatorisiin epäkohtiin, jotka kuitenkin saattavat monissa tapauksissa vaikuttaa taustalla.”
Epäkohtien raportoimattomuuden syyt, %
Millä tavalla sosiaalialan työntekijät voivat suojella yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä?
Tulosten mukaan kaikki työntekijät eivät saa puhua edes työyhteisön sisällä asiakkaiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
”Alusta asti ja tietoisesti ylläpidetty avoimuus
sekä se, että esimiehet ovat sanoittaneet ääneen sen, että haluavat kuulla mahdollisista epäkohdista.
He ovat ajoittain myös kyselleet
epäkohtien olemassaolosta aktiivisesti.”
Laura Tiitinen
Lapin yliopisto
Omavalvonnan onnistumisen avaimet
- Suunnitelma tehdään yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa.
- Suunnitelma on riittävän konkreettinen ja myös johto sitoutuu siihen.
- Avoin ja rehellinen keskusteluilmapiiri. Työyhteisön kehitysmyönteisyys.
- Käytännön tilaisuuksia epäkohdista puhumiseen ja työnohjaus.
- Selkeät raportoinnin toimintaohjeet, lomakkeet, prosessit ja vastuualueet.
- Esimiesten proaktiivinen toiminta suhteessa epäkohtiin ja palvelun laadun kehittämiseen.
Valviran vanhusten kaltoinkohtelukyselyn tulokset samansuuntaisia:
- 93 % havainnut vanhusten kaltoinkohtelua
- noin puolet ei tietoisia omavalvontasuunnitelmasta
- lähes puolet (43 %) ei tiennyt, mistä ilmoitusvelvollisuudessa on kysymys
(http://www.slideshare.net/ValviraViestii)
Lataa epäkohtakyselyn raportti osoitteesta:
http://www.luc.fi/Sociopolis/tutkimus/Epakohdat