OPS2016 ja informaatiolukutaito

OPS2016 ja

informaatiolukutaito

AJATTELU JA OPPIMINEN

KULTTUURINEN

OSAAMINEN

ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN

ARJEN HALLINTA

TYÖSKENTELY JA OSAAMINEN, TYÖELÄMÄ

OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN

”Ajattelun taitoja kehitetään lisäksi luomalla

monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen

ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja

johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten

vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien

huomaamiseen ja siten systeemiseen ajatteluun.”

(7-9 vuosiluokat)

”Oppilaille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella tiedon esittämisen muotoja aiempaa laajemmin kunkin oppiaineen luonteenomaisten tiedonvälittämisen tapojen mukaan. Oppilaita rohkaistaan käyttämään monilukutaitoaan itseilmaisun ja tiedonhallinnan lisäksi asioihin vaikuttamiseen ja monenlaiseen osallistumiseen. Oppilaita ohjataan erilaisten tekstien avulla analyyttiseen, kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon. Näiden taitojen harjoittelemiseen yhteistoiminnallisesti tarjotaan runsaasti tilaisuuksia. ”

(7-9 vuosiluokat)

TVT-OSAAMINEN

Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely.

” Oppilaita ohjataan monipuoliseen tiedon hankintaan ja tuottamiseen sekä tietolähteiden monipuoliseen käyttöön oman luovan työskentelyn pohjana. Samalla harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja opitaan arvioimaan omaa ja muiden - myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen - tapaa toimia ja tuottaa tietoa. Oppilaita ohjataan käyttämään lähteitä myös tutun kieli- tai kulttuurialueen ulkopuolelta. Heitä rohkaistaan tekemään johtopäätöksiä tarjolla olevan tiedon perusteella ja kasvattamaan omaa tietovarantoaan uutta aineistoa tuottamalla. ”

(7-9 vuosiluokat)

Prensky toi termin esille vuonna 2001, vastakohtana digisiirtolaiset

"Tämän päivän oppilaat eivät ole niitä, joita varten tämän koulusysteemi kehitettiin"

"Tämän päivän nuoret ajattelevat ja prosessoivat asoita aivan eri tavalla"

Nopea tekniikan omaksuminen, multitasking, nopea tiedonkeruu...

Käsite on kohdannut myös kritiikkiä.

Digitaalisuus ei ole sisäsyntyistä. Nuorten tietotekninen näppäryys perustuu pitkälti sosiaaliseen ja viihdekäyttöön, ei ensisijaisesti oppimiseen.

Kirjaston tietokanta/viitetietokanta + diginatiivi – tuhoon tuomittu yritys?

5. luokan fysiologian kurssi tehtiin projektina, arvosana tuli projektin onnistumisen perusteella.

Koko kurssi suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä opettajan ja kirjastonhoitajan kesken.

Kirjastonhoitaja oli läsnä tunneilla ja kuultelemassa esitelmiä.

Olin tuttu oppilaille jo ennestään, nyt vaan erilaisessa roolissa.

Tutkiva oppiminen oli jo opettajalle tuttu asia, oltiin äkkiä samalla aaltopituudella.

Lopussa tehtiin arviot ja kysely oppilaille ja opettajalle.

DIGINATIIVIT?

KOKEILU KUUSISTON KOULUSSA

AJATTELU JA OPPIMINEN

Ajattelun taidot

Itsenäinen työskentely ja sen mahdollistaminen

Perustelemaan oppiminen

Yhdistämään ennakkoluulottomasti erilaisia näkemyksiä

MITÄ TAPAHTUI?

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

PERUSTEET

2016

laaja-alainen oppiminen

Oppilaat arastelivat ensin erilaista työskentelytapaa.

Pian oppilaat rentoutuivat ja innostuivat uudesta työtavasta!

Tiedonhaun asioita käsiteltiin työn edetessä: aiheen suunnittelua, asiasanojen käyttöä, kuvahakua, tekijänoikeudet, lähdekritiikkiä, käsitteiden jäsentämistä, jne

Kirjastot myös muutoksessa?

INFORMAATIOLUKUTAITO

MONILUKUTAITO

Kirjastot ovat keskellä lähes paradigman kaltaista muutosta:

• e-aineistot ovat yleistymässä vauhdilla
• maker -kulttuuri on vakiinnuttamassa asemaansa kirjastojen toiminnan keskiössä
• eli maker spaces, tuunauspajat, skräppäyskerhot, labit, käsityöpiirit, ohjelmointityöpajat jne
• yhteisöllisyys kasvaa
• tapahtumatuotanto kasvanut lähes räjähdysmäisesti
• mobiiliteknologia haastaa myös kirjaston toimintaa sekä myös kirjaston henkilökuntaa
• kumppanuudet tärkeitä, koulun merkitys kasvaa - OPS2016
• kirjaston ydintehtävät on ja pysyy, automaatio vähentää manuaalista työtä
• mutta uusia toimintatapoja haetaan jatkuvasti, sopeutumaan oppimista - Helsinkin keskustakirjasto!
• miten pysyä relevanttina uudenlaisessa tietoyhteiskunnassa? ..... myös nuorille?

TVT-OSAAMINEN

• tunnistaa tiedontarpeen luonteen ja määrän
• hakea tietoa käyttämällä tehokkaita hakustrategioita ja paikantaa tiedon erilaisista tietolähteistä
• liittää uuden tiedon omaan tietopohjaan
• arvioida ja käyttää löydettyä tietoa kriittisesti niin itsenäisesti kuin osana ryhmää sekä
• ymmärtää tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä osaa toimia eettisesti ja laillisesti hakiessa ja käyttäessä tietoa

Lähde: OAMK kirjasto

MONILUKUTAITO

"Tekstit eivät ole vain präntättyjä tai printattuja vaan myös puhuttuja, audiovisuaalisia, analogisia tai digitiaalisia. Uudet luku- ja kirjoitustaidot perustuvat tähän laajaan tekstikäsitykseen. Välitettävä tieto on sanallista, visuaalista, auditiivista, numeerista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä."

(Pirjo Sinko OPH blogissa 2013)

Koulut muutoksessa!

TULOKSET

• Koulumaailma on juuri nyt suuren muutoksen keskellä!
• Mobiiliteknologia uudistaa ja myös haastaa opetusta, oppimista ja opettajuuttakin
• E-oppiaineistot haastavat samalla perinteisiä työskentelytapoja ja perinteistä oppikirjaa
• Uusi OPS 2016 tuo uusia asioita, termejä ja työtapoja
• Ilmiöpohjainen oppiminen ja tutkiva oppiminen tulevat hyvin esille
• OPS ei enää tule kertomaan mitä opetetaan vaan paremminkin miten opetetaan.
• Pelillisyys, fun learning ja flipped clasroom ovat myös nousevia trendejä.

MIKÄ OLI LOPPUTULOS?

Kaikki olivat ylen tyytyväisiä!

• Oppilaat nauttivat, pitivät uudenlaisesta työskentelystä, otettiin aikaa aloittaa ja ajatella
• Tiedonhausta opittiin paljon uutta
• Opettaja nautti kumppanuudesta ja oppi itsekin, oli innoissaan uudenlaisesta tavasta tehdä asioita
• Kirjastonhoitajan uusi rooli hyväksyttiin luokassa nopeasti ja oli upeaa olla avuksi oppimisessa!
• Rehtori koki asian erittäin hienona ja hyödyllisenä
• Johtava rehtori: ”Oppimaan oppiminen; tähän suuntaan meidän pitäisi edetä!”

Tiedonhaku ja oppiminen

Oppilaita pyydettiin valitsemaan kaksi sanaa listasta 'hauska, opin jotain uutta, liian työläs, tylsä, vaikea, haastava, jännä, erilainen'.

Eniten valintoja tuli kohtiin 'opin jotain uutta' (20), 'erilainen' (13) ja 'hauska' (11).

Tiedonhaku vaatii miettimistä ennen kuin voi ryhtyä toimeen. Lähteet ja kuvahaut saivat mainintoja.

Oppilaat pitivät siitä että saivat käyttää tähän aikaa.

"Kirjoistakin saa yllättävän paljon tietoa!"

"Ymmärsin miten tärkeitä hakusanat ovat ja niitä pitää olla useampi"

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että hyvin hallittu tiedonhankinta tuottaa parempia oppimistuloksia (Limberg 2001; Kiili 2009).

Taitavampi oppilas osaa suunnitella tiedonhankintaansa ja onnistuu siksi tehtävässään paremmin. (Limberg, 1999)

”85% projektin ajasta meni tiedon hakuun, lähteiden käyttöön, työprosessiin, lopputuotteen tekemiseen ja teknisiin ongelmiin. 15% ajasta meni itse oppimisen sisältöön, työstettävään aiheeseen.” (Hongisto & Sormunen, 2010)

The Principle of Least Effort – George Zipf, 1949. Ihmiselle on ominaista koettaa päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen pienimmällä mahdollisella panoksella

Guided Inquiry - ohjattu tutkiminen

ARVIOINTI

• Carol Kuhlthaun ISP malliin perustuva menetelmä
• Tiedonhaun prosessissa kolme tasoa: kognitiivinen, fyysinen ja affektiivinen
• Epärarmuuden ja osaamattomuuden tunteet voimistuvat vaiheissa TUNNUSTELU ja TIEDONKERUU

JAKAMINEN

LUOMINEN

MUOTOILU

TIEDONKERUU

UPPOUDU

TUNNUSTELU

AVAUS

MITÄ TÄSTÄ KIRJASTOLLE?

• Uuudenlaista perspektiiviä tiedonhankinnan opetukseen.
• Projektia voi myös ajallisesti sovitella, kirjastonhoitajan rooli vahva alussa
• Plussana pitkäaikaisvaikutus, tieodnhausta prosessina tulee vahvempi käsitys, kun asioita käsitellään suoraan oppimistilanteessa.
• Kirjastoammatin vahvempi profiloituminen
• Kirjaston vahvempi rooli koulussa OPS2016 hengen mukaisesti.
• Kouluympäristön ymmärryksen lisääntyminen
• Vaatii sopeutumista, mutta uskon sen kannattavan pidemmän päälle.

MITÄ TÄSTÄ KOULUILLE?

• Informaatioammattilainen kumppaniksi tukemaan opetuksen tiettyjä kohtia
• Oppilaat tottuvat kirjastonhoitajan tietoammattilaisrooliin, ei pelkkä hyllyttäjä
• Opettajan rooli vahvenee prosessin loppua kohden
• Pitkäaikaisvaikutukset myös opettajan tiedonhaun opetukseen ja käytänteisiin

KOULUT

• Koulujen toiminta on tiukasti säädeltyä
• Toimintaa suunnitellaan tarkasti ja tiukat suunnitelmat tehdään koko vuodeksi
• Opettajat Suomessa ovat hyvin itsenäisiä ammattilaisia
• Ulkoapäin tulevat uudistukset ja paineet asettavat opettajat koko ajan kovemmalle

KIRJASTOT

• kirjaston toiminnalla on väljemmät raamit
• kirjaston aktiivisen toiminnan aikajänne on lyhyempi
• kirjastot hakevat aina kumppaneita
• ei vahvoja ohjausdokumentteja = kirjastojen toiminnan muutos tulee useammin sisältä päin
• kirjastosta löytyy enemmän joustoa aikataulujen suhteen kuin koulusta

Anu Ojaranta

Lukuinto Turussa

3-4.12.2014

Kiitos! - Kysymyksiä?

anu.ojaranta@abo.fi

Twitter + Instagram

@bloomingcherry

anuojaranta.blogspot.fi

Kuusiston hankkeen blogikirjoitukset

http://kirjojajavirkkuukoukkuja.blogspot.fi/

Anu Ojaranta, FM

kirjastonhoitaja

päätoiminen tuntiopettaja

tohtorikokelas

OMA TUTKIMUKSENI

Informaatiolukutaito vuosien 2006 ja 2016 opetussuunnitelmissa.

Miten informaatiolukutaidon termi ymmärretään? Mikä on opetussuunnitelma käsitys?

Seuraavassa empirian osassa selvitän myös koulukirjastonhoitajien ja opettajien mahdollisia käsityseroja.

Ensimmäinen empirinen osa on valmis: tiedon löytymisen diskurssi ja oppimisen diskurssi löytyy, Heikompana esiintyy tiedolla työskentely ja tiedonhallintataidot.