Arvo Ylppö
C. G. Mannerheim
Sophie Mannerheim
Erik Mandelin
Keskusjärjestö
1920
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt.
- Keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä
- Keskusjärjestössä työskentelee n. 70 työntekijää
Piirit
Piirijärjestö on alueensa paikallisyhdistysten tuki ja alueellinen vaikuttaja
- Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on 10 piirijärjestöä
- Kullakin piirijärjestöllä on piiritoimisto ja palkattua henkilökuntaa
Hämeen piiri
MLL perustettiin 1920 Sophie Mannerheimin, Erik Mandelinin ja Arvo Ylpön aloitteesta.
1920-luvulla aloitettiin:
- Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta
- Terveyssisar- ja lastenhoitajakoulutus
- Kasvatusneuvola
- Helsingin lastenlinnasta opetussairaala
Vuonna 2017:
- 80 yhdistystä 43 kunnan alueella Pirkanmaalla, Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä
- 12 803 jäsentä
- 130 perhekahvilaa
- 143 koulutettua hoitajaa
- 1787 tukioppilasta
- 60 000 vapaaehtoisten tekemää työtuntia
Paikallisyhdistykset
Paikallisyhdistys edistää jäsentensä valitsemilla tavoilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
- Toimii omalla alueellaan MLL:n arvojen, toimintaperiaatteiden ja liittokokouksessa määriteltyjen linjausten mukaan
- Paikallisyhdistyksen toimintaa ohjaavat yhdessä sovitut ja MLL:n keskusjärjestön hyväksymät säännöt
Lasten hyvinvoinnin edistäminen
on vaatinut peräänantamattomuutta
Neuvolatoiminnan kivinen tie Hauholla
- 1926 aloite kunnanvaltuustolle
- 1933 määräraha äitiyshuollon neuvontaan
- 1939 neuvola sai omat tilat
- Vuoden 1939 jälkeen neuvolan piti vielä vuosia huolehtia asianmukaisten laitteiden ja välineiden saamisesta
Vapaaehtoiset
2010-luku
1930-luku
Valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin, osa paremmin kuin koskaan ennen. Vanhemmuutta arvostetaan ja lapsen oikeudet tunnustetaan. Lasten hyväksi tehtävän työn pitää kuitenkin jatkua silloinkin kun asiat ovat hyvin.
Koko Suomi leikkii
Hanke tuotti 321 uutta terhokerhoa ja valtakunnallisen leikkipäivän
Isä-hanke
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin ja Puolustusvoimien yhteistyön tarkoituksena oli varusmiesten hyvinvoinnin ja elämänhallintavalmiuksien vahvistaminen niin palvelusaikana kuin elämässä muutenkin.
MLL puuttui esimerkiksi imeväiskuolleisuuteen ja lasten huonoihin olosuhteisiin sekä edisti urheilutoimintaa. Tärkeimpiä askelia 1930-luvulla olivat:
- Kodinhoitajatoiminta ja -koulutus
- Äidinmaitokeskus
- Lasten ja nuorten uimaopetus ja urheilutoiminta
Vahvuutta vanhemmuuteen
Perhekeskustoiminta
Valtakunnallisessa kehittämishankkeessa luotiin perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämallia, jonka avulla tuetaan vanhemmuutta ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Hankkeen seurauksena syntyi mentalisaatioperustaiset Vahvuutta vanhemmuuteen® ja Lapsi mielessä® -perheryhmän ohjaajakoulutukset.
Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen kuntien ja yhdistysten toiminnot, jotka edistävät lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Perhekeskustoimintaa toteuttavat vapaaehtoiset ammatillisen ohjauksen tuella. MLL järjestää esimerkiksi:
- Perhekahvilatoimintaa
- Kerho- ja vertaisryhmätoimintaa
- Sukupolvia yhdistävää mummi ja vaari -toimintaa
- Tukihenkilötoimintaa
- Perhekummitoimintaa
- Lastenhoitoapua
- Tukioppilastoimintaa
- Koulutuksia ammattitaidon syventämiseen
Vahvuutta vanhemmuuteen- ja Lapsi mielessä -perheryhmämallin taustalla on mentalisaatioteoria. Koulutuksessa keskitytään mentalisaatioon perustuvan reflektiivisen työotteen omaksumiseen ja soveltamiseen ryhmänohjaustilanteissa sekä omassa työssä ja työyhteisössä laajemminkin
Kiertokori, eli nykyinen äitiyspakkaus
Hämeen piiri tarjoaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöille mentalisaatioperustaisia koulutuskokonaisuuksia. Perheryhmän ohjaajakoulutusten lisäksi Hämeen piirissä järjestetään myös muita kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä koulutuksia kuten esimerkiksi Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa
Kiertokori toiminnan alkuaikoina
Lainattavasta kiertokorista löytyi esimerkiksi kapaloita, liinoja, paitoja ja huopia
- Kiertokoritoiminta aloitettu jo 1920-luvulla
- Laki äitiysavustuksesta vähävaraisille äideille 1937
- Äitiysavustus kaikille äideille 1949
Lasten ja nuorten uimaopetus ja urheilutoiminta käynnistettiin 1930-luvulla
Kelan äitiyspakkaus-emoji
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
satavuotiaassa Suomessa
2000-luku
2000-lukua leimasivat koulukiusaamisen ja väkivallan vastainen työ sekä mediakasvatus. Muita teemoja olivat mm.
- Vanhemmuuden tuki (mm. Tukea vanhemmille -sivusto sekä Vanhempainpuhelin ja -netti)
- Perhekahvilatoiminnan kehittäminen
- Uuden viestintäteknologian hyödyntäminen nuorisotyössä
- Järjestö- ja vapaaehtoistyön ammatillinen ohjaus
- Lastenhoitotoiminnan uudistuminen
1940-luku
Millainen olisi satavuotias Suomi ilman MLL:n toimintaa?
Epävakaiden olojen ja matalan elintason vallitessa MLL:n toimintamuotoja olivat esimerkiksi:
- Sotaorpojen auttaminen
- Paikallisten, yli 500 terveystalon rakennuttaminen
- Lasten ehkäisevä mielenterveystyö
Eskarista ekaluokalle
Eskarista ekaluokalle –hankkeen tavoitteena oli 6-8 v lasten oppimisvalmiuksien ja heidän perheidensä käytännön hyvinvointiosaamisen tukeminen. Hankkeessa kehitettiin toimintamlleja yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten, esiopetuksen, alkuopetuksen, lastenneuvoloiden, kirjaston ja muiden toimijoiden kanssa.
MLL on ollut mukana aloittamassa monia nykyisin itsestäänselviä yhteiskunnan toimintoja:
- Neuvolatoiminta
- Päivähoito
- Leikkikentät
- Äitiyspakkaus
- Kouluterveydenhuolto
- Kouluruokailu
1990-luku
1990-luvulla perustettiin ensimmäiset perhekeskukset ja käynnistettiin lastenhoidon kotipalvelu. Huoli lasten yksinäisistä iltapäivistä johti iltapäiväkerhotoiminnan aloittamiseen. Muita tärkeitä aiheita 90-luvulla oli:
- Sosiaalisten taitojen opetus
- Ratkaisukeskeinen perhe- ja kriisityö
- Nuorten elämänhallinnan tukeminen
1950- ja 1960-luku
Kotineuvola Oy
Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piirin Kotineuvola Oy perustettiin vuonna 1993 järjestämään Hämeen piirin ammatillisia palveluita.
Lastenhoidon oppaat
Neuvolapuhelin 1993-2014
Kotineuvola Oy julkaisi ensimmäiset oppaat vuonna 1995 ja uusia painoksia on tehty tähän vuoteen asti
Hämeen piirin koordimoima Neuvolapuhelin auttoi tuhansia vanhempia vuosittain
Teollistuminen ja kaupungistuminen toivat uusia toimintoja:
- Keskoshuollon järjestäminen
- Perhekasvatusneuvonnan tehostaminen
- Ohjattu perhepäivähoito
- Nuorisopoliklinikka
- Huumeidenkäytön ehkäisy- ja hoito
1980-luku
Hämeen piiri järjesti kursseja uimaopettajille. Kuva vuodelta 1962.
1950-luvulla aloitettiin keskoshuollon järjestäminen
Lasten hyvinvointia edistettiin esimerkiksi tarjoamalla taidekasvatusta ja vaalimalla leikkiperinteitä. Lisäksi 80-luvun tärkeitä toimintamalleja olivat:
- Lasten ja nuorten puhelin
- Vanhempainpuhelin
- Lapsiasiamies
Sairastuneen lapsen hoitajarengas
1980-luvulla lasten hoitopaikkojen tarve kasvoi ja erityisesti sairastuneen lapsen hoitojärjestelyt tuottivat huolta
- Lastenhoitopalvelutoiminta aloitettiin Hämeessä vuonna 1980 nimellä Sairastuneen lapsen hoitajarengas
- Vuonna 1989 aloitettiin kolmivuotinen Arvo ja Sohvi -kotipalvelukokeilu, jolla etsittiin uusia toimintamalleja kunnan lastenhoitopalveluista erottumiseksi
- Lastenhoitopalvelun muotoutuessa myös hoitajien saama koulutus kehittyi. Vuonna 1994 hoitajia alettiin kouluttaa erityistä tukea vaativiin perheisiin
Kerhotoimintaa 1980-luvulla
Sophie-lehti
MLL:n Hämeen piirin jäsentiedotteeksi ja uutisfoorumiksi perustettiin 1986 Sophie-lehti. Lehden avulla viestittiin paikallisyhdistysten suuntaan ja kerrottiin yhdistysten kuulumisia. Viimeinen Sophie julkaistiin vuonna 2014.
1970-luvulla neuvolaosaamista vietiin myös kehitysmaihin. Tärkeäksi teemaksi nousi esimerkiksi lapsen huomioonottaminen ympäristösuunnittelussa sekä lasten edunvalvonta. Muita 70-luvun toimintamuotoja olivat:
- Tukioppilastoiminta
- Päivähoidon kehittäminen ja sairastuneen lapsen hoitajarengas
- Järjestelmällinen vanhempainkoulutus