Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Elokuva- ja televisiotähtiä ja -faneja

No description
by

Heidi Keinonen

on 12 April 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Elokuva- ja televisiotähtiä ja -faneja

Elokuva- ja televisio-tähtiä ja -faneja Mikä tähti? Mikä fani? Hollywood-tähti syntyy Erilaisia tähtityyppejä Televisiofaniuden historiaa Tähtiä ja faneja Televisiofaniuden uusia muotoja Tähtiin liittyy aina tiettyjä merkityksiä, he tuovat elokuviin mukanaan jotain "ekstraa". Elokuvatähdillä onkin ideologinen funktio: he siloittelevat todellisen elämän ristiriitoja ja ongelmia, jotka tunkeutuvat myös elokuviin. Vaikka tähdet ovat yleensä vahvoja peroonallisuuksia, heitä tuotteistetaan vastaamaan yleisön odotuksia: mm. Hollywoodin studiokaudella tähteyttä rakennettiin esim. vaihtamalla nimi tähdelle sopivaksi. Tuolloin tähdet oli sopimuksin sidottu elokuvastudioihin, jotka päättivät heidän elokuvistaan ja urastaan.
Fani-sana tulee latinan kielen fanaticus-sanasta, joka tarkoittaa temppelipalvelijaa, jollekin asialle omistautunutta. Faniuteen liittyy erityinen fani-identiteetti: fanit tunnistavat itsensä faneiksi. Fanius on affektiivista ja siihen liittyy aina jonkinlaista toimintaa: joko merkitysten tuottamista fanituksen kohteena olevista teksteistä, alakulttuurin jakamien merkitysten tuottamista tai omien tekstuaalisten merkitysten tuottamista esim. jakso-kuvausten tai fanifiktion muodossa. Fanius kohdistuu aina populaarikulttuurin tuotteisiin tai hahmoihin ja se voi olla
myös ironista tai vihamielistä, ns. antifaniutta. 1800-luvulla sekä teatteri, vaudeville että ammattilais-urheilu rahastivat tunnettujen tähtien nimillä. Elokuvaan tähtijärjestelmää ei kuitenkaan syntynyt ennen vuotta 1907. Tuolloin elokuvien tekeminen muuttui standardisoiduksi massatuotannoksi ja lehtiartikkeleissa alettiin puhua eloku-vanäyttelemisestä ammattina. Vuodesta 1909 alkaen näytte-lijöistä alettiin rakentaa "elokuvapersoonallisuuksia", joiden ympärille tuotettiin mystisyyttä salailemalla heitä koskevia tietoja. Strategia hyödynsi myös intertekstuaalisuutta: katso-jan oletettiin nähneen saman näyttelijän useissa eri filmeissä ja rakentavan kuvaansa näyttelijästä näiden assosiaatioiden varaan. Ajan suurimpia tähtiä oli Mary Pickford (http://www.biography.com/people/mary-pickford-9440298/videos/mary-pickford-americas-sweetheart-21487683671 ). Vuosien 1913 ja 1914 aikana varsinainen elokuvatähti syntyi: näyttelijöitä koskevaa tietoa ei enää säännöstelty, vaan julkisuutta rakennettiin nimenomaan sen varaan, ja journalistit alkoivat tuottaa tähtien yksityiselämää
käsitteleviä juttuja katkeamattomana virtana. Richard Dyerin mukaan tärkeintä tähdissä on heidän
tyypillisyytensä ja edustavuutensa. Tähtiä voidaan ryhmitellä erilaisiin tähtityyppeihin, jotka muistuttavat todellisen elämän sosiaalisia tyyppejä, ihanteellisia käsityksiä siitä, miten erilaisten ihmisten tulee olla ja toimia. Tähden tulee olla oman tähtityyppinsä täydellinen edustaja. Esim. Don Shiach on ryhmitellyt Hollywood-tähtiä erilaisiin tähtityyppeihin seuraavasti:
- valkokankaan jumalatar on kauneutensa ja lahjakkuutensa ansiosta saavuttanut miljoonien ihailun ja kulttimaineen, kuten Marilyn Monroe (1926-1962)
- romanttinen sankari on välinpitämätön hurmuri, kuten Clark Gable (1901-1960) Tuulen viemää -elokuvassa
- herkkä antisankari on 1950-luvulla ilmestynyt uudenlainen miestähti, kuten James Dean (1931-1955)
- komediatähdet ovat ammattimaisia pellejä, kuten Groucho Marx (1890-1977)
- glamour-kuningattaret edustavat stereotyyppistä kauneus-käsitystä, kuten Elizabeth Taylor (1932-2011)
- "kovat kundit" ovat suorasukaisia taistelijoita kuten
Sylvester Stallone (1946-) Rocky-elokuvissa Science fiction -fanikulttuuri juurtui Suomeen 1980-
luvulla ja synnytti myös television scifi-sarjojen ympärille aktiivisia faniryhmiä. Tunnetuimpia esimerkkejä suomalaisesta televisiofaniudesta on kuitenkin vuonna 1993 alkanut Kauniit ja rohkeat -sarja: alkuvuosina ruokakaupat tyhjenivät sarjan esitysaikoina. Myös tähtivierailut olivat edelleen tärkeä osa faniutta, kuten Ridgen Suomen-vierailu vuonna 1993. ks. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ridge_kyseli_avioneuvoja_jyvaskylassa_43356.html#media=43362
1990-luvun puolivälistä alkaen internet nousi tärkeäksi tv-faniuden keskukseksi: internetissä fanius sai näkyvyyttä ja muuttui aiempaa julkisemmaksi, fanituotannolle löytyi uusia muotoja ja yhteydenpito muiden maiden faneihin muuttui aiempaa helpommaksi. Myös televisiosarjojen tuotannossa faniuden synnyttämiseen alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota - puhutaan jopa faniuttavasta tuotannosta. Lähteet: DeCordova, Richard (2001) Picture Persoanlities. The Emergence of the Star System in America. Illinois: University of Illinois Press.

Dyer, Richard (1986) Stars. London: BFI Publishing.

Elfving, Sari ( 2008) Taikalaatikkoja tunteiden tulkit. Televisio-ohjelmia ja -esiintyjiä koskeva kirjoittelu suomalaisissa lehdissä 1960- ja 70-luvuilla. Tampere: Vastapaino.

Fiske, John & Allen, Robert C. (1992, toim.) Channels of Discourse, Reassembled: Television and Contemporary Criticism. London: Routledge.

Jenkins, Henry (1992) Textual Poachers. Television Fans and Participatory Culture. New York: Routledge.

Nikunen, Kaarina (2005) Faniuden aika. Kolme tapausta tv-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomesta. Tampere: TUP.

Stacey, Jackie (1994) Star gazing. Hollywood cinema and female spectatorship. London: Routledge. Elokuviin kuului jo vahva fanikulttuuri, kun televisiotoiminta alkoi. Televisioon liittyvä fanius syntyi, kun TV-toiminta vakiintui, Yhdysvalloissa tämä tapahtui Henry Jenkinsin (1992) mukaan 1960-luvun lopulla Star Trek -faniutena. Aluksi televisiokatsojuus noudatteli elokuvakatsojuuden käytäntöjä ja fanius seurasi elokuvafaniuden muotoja: keskiössä olivat näyttelijät ja heidän persoonansa. Televisiofanius onkin aina kytkeytynyt muihin faniuden muotoihin. Uusi väline tuotti kuitenkin myös uudenlaista katsojuutta ja fanitoiminnan keskiöön nousivat pian sarjat ja niiden roolihahmot. Henkilöhamojen "elämää" seurattiin televisiosta ja lehdistä, heistä keskusteltin muiden kanssa. Lempisarjan katsominen oli emotinaalista ja eläytyvää. Faniutta ruokkivat tähtivierailut, kuten amerikkalaisen melodraamasarja Peyton Placen "Rodney Harringtonin" vierailu suomalaisilla juhannusjuhlilla vuonna 1970. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rodney_harrington_yottomassa_yossa_18458.html#media=18466 Elokuvissakäynti oli Ison-Britannian tärkein vapaa-ajanvietto-
muoto 1940-1950-luvuilla: monet kävivät elokuvissa vähintään
kerran viikossa. Vaikka psykoanalyyttista teoriaa hyödyntävässä elokuvatutkimuksessa puhutaan paljon miekatsojan katseesta, naiset ovat historiallisesti olleet innokkaampia elokuvissakävijöitä. Suurin
osa 1940-ja 1950-luvuilla Britanniassa esitetyistä elokuvista oli amerikkalaisia (vuonna 1939 peräti 80%), joten naiskatsojien kiinnostus kohdistui nimenomaan amerikkalaisiin filmitähtiin. Jackie Stacey tarkas-telee näiden naisten katsojuutta kolmesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin, elokuvat tarjosivat eskapismia sodanaikaisesta ja sen jälkeisestä arjesta, jossa kaikesta oli puutetta: amerikkalaiset filmitähdet ja loisteliaat elokuvateatterit edustivat saavuttamatonta ylellisyyttä. Toiseksi, fanit identifioituivat eri tavoin elokuvatähtiin: katsojat mm. omistautuivat tähdille, palvoivat heitä ja kuvittelivat itsensä heidän paikalleen. Kolmanneksi, 1950-luvun puolella elokuvat kasvattivat naiskatsojista kuluttajia esittelemällä muotivaatteita ja muita kulutustuotteita. Tuolloin Hollywoodin elokuvayhtiöillä oli jo valtavat koneistot tuottamassa promootiomateriaalia (esim. fanilehtiä ks. http://mediahistoryproject.org/fanmagazines/) tähtien
ympärille ja fanitoiminta oli aktiivista. Teija Sopasen tähtikuva Tähtikuvat rakentuvat lähes poikkeuksetta useamman viestintävälineen kautta, intertekstuaalisesti. Kun televisio yleistyi Suomessa 1960-luvulla, Katso- ja Antenni-lehdet remedioivat television kuvastoa ja tuottivat kuuluisuutta televisiotähtien ympärille. Vuonna 1953 Suomen Neito -kilpailun voittanut Teija Sopanen aloitti Suomen Television kuuluttajana vuonna 1957. Hänestä tuli koko kansan tuntema tv-kasvo, jonka tähtikuvaa Sari Elfving (2008) on tutkinut. So-pasta pidettiin miellyttävä-äänisenä naapurintyttönä, jonka ym-pärille tuotettiin Katson lehtijutuissa ns. takahuoneen diskurs-sia: Sopasen itse kirjoittamissa jutuissa kuvattiin television al-kukauden toimintaa ja päästettiin lukija symbolisesti kurkis-tamaan studion "takahuoneeseen". Sopanen kirjoitti elämäs-tään avoimesti ja tuttavallisesti. Myöhemmin korostettiin So-pasen roolia perheenäitinä ja lapset otettiin kuviin mukaan - Sopasen äidillisyys kykeytyi merkittävällä tavalla tur-vallisuuden tuottamiseen ja uuden välineen, television tutuksi
tekemiseen, kotouttamiseen. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/televisiokuuluttajat__koko_kansan_yhteiset_ystavat_78362.html#media=78333
Full transcript