Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Ihmisen biologia

No description
by

Tatu Koivisto

on 4 December 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Ihmisen biologia

Elimistö
Elin
Kudos
Solu
Kudostyypit
Lihaskudos
Epiteelikudos
Hermokudos
Side ja tukikudos
Sileälihaskudos
Poikkijuovainen lihaskudos
Sydänlihaskudos
yksi tuma
autonomisia
rasitusta hyvin kestäviä, mutta hitaita
useita tumia
tahdonalaisia
nopeaa, mutta helposti väsyvä
ä
haarottuneita
nopeita ja kestäviä
yksi tai kaksitumaisia
Pintakudos eli pintaepiteeli
Rauhaskudos eli rauhasepiteeli
Levyepiteeli
Kuutioepiteeli
Lieriöepiteeli
Valekerrostunut värekarvaepiteeli
Välimuotoinen epiteeli
erikoistunut tiettyjen aineiden tuottamiseen
avo ja umpieritteisiä
Hermosolut eli neuronit
Hermotukisolut eli gliasolut
Esimerkiksi myeliinitupet ovat gliasoluja

Monia tehtäviä mm:
hermoudosta ympäröivän nesteen tasapainon ylläpito
impulssin kulun nopeuttaminen
solujätteen poisto
auttaa vairuoituneita hermosoluja korjautumaan
Sooma eli solukeskus
Aksoni eli viejähaarake
Dendriitti eli tuojahaarake
varsinainen sidekudos
luu
rusto
rasva
veri
imuneste
Aivot
Aivokuori
Aivokurkiainen
yhdistää
aivopuoliskoja
Keskiaivot
ohjaavat silmien ja pään atomaattisia liikkeitä
Pikkuaivot
vastaavat liikkeiden tarkkuudesta ja hienosäädöstä
Ydinjatke
säätelee sydämmen pumppaaman veren määrää ja aivosillan tumakkeiden kanssa hengitystä ja ruuansulatusta
Tyvitumakkeet
käsittelee
aivokuorelta tullutta
liikekäskyä
Väliaivot
välittää aistinelimien impulsseja aivokuorelle (poislukien hajurata)
Aivorunko
Aivosilta
Limbinen järjestelmä
"vaikuttaa" tunteisiin,
motivaation ja riippuvuuteen
Hypotalamus
säätelee
umpirauhasten ja autonomisen hermoston toimintaa libisen järjestelmän viestien pohjalta
Mantelitumake
vaikuttaa
tunteisiin ja seksuaalitoimintoihin
Aivoverkosto
Isoaivot
Otsalohko
Ohimolohko
Päälaenlohko
Takaraivolohko
Assosiaatioalueet
puheen tuotto
ajatukset, tunteet
vaikuttaa persoonaan ja tietoisuuteen
äänien tunnistus ja tulkinta
muistin muodostus
järjestää otsalohkon tietoja
Aisteja mm.
kipu
kosketus
lämpö
paine
Näköaisti
Asioiden yhdistäminen ja pitkäkestoinen muisti
Aivot ovat toiminnallisesti jakautunut elin.
Aivot ovat myös jakautuneet kahteen puoliskoon jotka hoitavat eri tehtäviä. Vasen puolisko hoitaa useimmilla esim. puhumisen.
Aivot ovat jakautuneet valkeaan(aksoneita) aineeseen ja harmaaseen(dendriittejä ja soomia) aineeseen.
Nippelitietoa
Hermosto
Ruoansulatus
Hengitys/Respiraatio
Hormonit
Veri
Luusto
Aistit
Iho
Sukupuoliominaisuudet
Kehon puolustus
Keskushermosto
Ääreishermosto
aivot ja selkäydin
Sensorinen ja Somaattinen
Autonominen
Tuo tietoa
Vie tietoa
Sympaattinen
Parasympaattinen
Passivoi
Hypotalamus säätelee
Aktivoi
Välittäjäaine
noradrenaliini
Välittäjäaine
asetyylikoliini
Kallo
Kovakalvo
Lukinkalvo
Pehmeäkalvo
Aivo-selkäydinneste
suojaa keskushermostoa
ravitsee hermosoluja
estää haitallisia aineita
Umpirauhaset
Kilpirauhanen
tyroksiini
kalsitoniini
Lisäkilpirauhaset
parathormoni
Haiman saarekkeet
glugakoni
insuliini
Sukurauhaset
testosteroni
estrogeeni
progesteroni
Lisämunuaiset
Kuori
kortisoli
aldosteroni
Ydin
adrenaliini
Käpyrauhanen
melatoniini
Hypotalamus
Aivolisäke
valvoo veren pitoisuuksia
ohjaa (ihbiboi/stimuloi) aivolisäkettä hormoneilla
Etulohko
umpieritteinen osa
erittää kymmenkuntaa hormonia esim. kasvuhormonia ja endorfiinenjä
suurin osa hormoneista on umpirauhasiin vaikuttavia, mutta osa vaikuttaa suoraan kohdesoluihin
Takalohko
osa keskushermostoa
koostuu neuroneista, gliasoluista ja verisuinieta
erittää kahta hormonia (ADH ja oksitoniini) jotka kuitenkin muodfostuvat hypotalamuksessa
Verenkierto
Veren rakenne
Verisolut 45%
Plasma 55%
vettä
proteiineja mm. fibrinogeeni
vasta-aineita eli immunoglobuliineja
ravintoaineita
Punasolut
(Erytrosyytit)
Valkosolut
Leukosyytit
Verihiutaleet
Trombosyytit
90% kaikista verisoluista
elinikä 120 vuorokautta
taipuisia ja kestäviä
anaerobinen aineenvaihdunta
hemoglobiini
munuaiset säätelee tuotantoa erytropoietiinikudoshormonin avulla
Granulosyytit
Imusolut
5 vaihetta
ventilaatio
kaasujen vaihto veren ja keuhkorakkuloiden välillä
kaasujen kuljetus
kaasujen vaihto veren ja solujen välillä
soluhengitys
Hengitystiet(5)
nenäontelo
nielu
kurkunpää
henkitorvi
keuhkoputket
1. Hampaiden fyysinen työ
+
Sylki:
-musiinia(limaa)
-amylaasia ---> hajoittaa tärkkelystä
-bakteereja tuhoavia entsyymejä
-kasvutekijöitä(vaikuttavat ruuansulatuskanavan solujen uusiutumiseen
Nielu
Ruokatorvi
Maha
Tehtäviä:
varastoi, sulattaa, lämmittää,säätelee siirtymistä ohutsuoleen, tappaa bakteereja
Tietoja
1-3 litraa, hapan, pepsiinin(pilkkoo proteiinia, mahanestettä(1-2l/vrk), toimintapaikka(muista pepsinogeeni), lihaksikas, joustava, limoittuneet seinämät, gastriini(ruuansulatuskanavaa säätelevä kudoshormoni)

Rakenne(6)
sulkijalihas
mahansuu
mahan pohjukka
mahan runko-osa
mahanportins soppi
mahanportin sulkijalihas
Ohutsuoli
Pohjukaissuoli - tiehyet haimasta ja sappirakosta
Neutraloivia bikarbonaatteja ja proteiineja, hiilihydraatteja, nukeliinihappoja ja lipidejähajoittavia entsyymejä
Maksa tuottaa sappinestettä joka sisältää, vettä, kolesterolia, bikarbonaatteja, sappisuolija(pilkkovat rasvaa haiman entsyymeille sopivaksi), bilirubiinia
Ohutsuolen suolineste:
vettä, entsyymejä (mm.laktaasi), ioneja ja limaa
Full transcript