Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

LT

No description
by

Marja Laukkanen

on 18 February 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of LT

Suomen kielen lausetyyppejä Predikatiivilause Eksistentiaali-
lause Verbi + verbi
-lauseet Omistuslause Isällä on uusi auto.
Minulla ei ole koiraa.
Onko sinulla uudet kengät? On hauskaa
-lause Nesessiivilause Muutos- ja
tuloslauseet Geneeriset
lauseet Peruslause - Peruslauseessa on aina subjekti ja predikaatti
- Siinä voi olla myös objekti ja / tai adverbiaali
- Peruslauseet voidaan jakaa intransitiivisiin ja transitiivisiin sen mukaan, saako verbi objektin Jukka juoksee.
Minna tanssii salsaa.
Nuoret juoksivat nopeasti metroon.
Pekka soittaa pianoa taitavasti.
Emme lennä Tukholmaan Finnairilla.
Varasin hotellihuoneen keskustasta. -Predikatiivilauseessa on olla-verbi
- Predikatiivilause ilmaisee:
-mikä ja millainen subjekti on
-mitä ainetta subjekti on
-kenen subjekti on
-Predikatiivi voi olla substantiivi, adjektiivi tai pronomini Predikatiivi on yksikön nominatiivissa
- jos subjekti on konkreettinen asia
Tyttö on iloinen.
- jos lause on geneerinen
Täytyy juoda paljon, kun on sairas.
- jos kuvataan säätä
Sää on sateinen.
- jos predikatiivi on substantiivi
Ferrari on auto. Predikatiivi on monikon nominatiivissa,
jos subjekti tarkoittaa yhtä kokonaisuutta, tiettyä joukkoa tai on paria tarkoittava monikkosana
Sakset ovat terävät.
Mäyräkoiran jalat ovat lyhyet.
Housut ovat liian pitkät. Predikatiivi on yksikön partitiivissa
- jos subjekti on aine- tai abstraktisana
Mehu on makeaa. Rakkaus on kaunista.
- jos lauseessa ei ole subjektia
Pääkaupunkiseudulla on kallista.
- jos predikatiivi on substantiivi, joka kuvaa, mitä materiaalia tai tyylisuuntaa subjekti on
Pöytä on puuta. Talo on jugendia.
- jos predikatiivi kertoo, subjekti on osa kokonaisuutta
Ahvenanmaa ei ole Ruotsia, se on Suomea. Predikatiivi on monikon partitiivissa
- jos subjekti on monikossa
Kukat ovat kauniita.
- jos subjekti on numeroilmaus
Enemmistö yleisöstä oli alle 25-vuotiaita.
- jos lause on passiivissa.
Koulussa ollaan usein levottomia.
Predikatiivi on genetiivissä, jos se ilmaisee omistajan
Tämä puhelin ei ole Antin, vaan Pekan. Auto on valkoinen / Volvo.
Asunto on kaunis.
Asunto ei ole kaunis.
Tuoli on puuta.
Pöytä ei ole mäntyä.
Tämä kirja on Annelin / hänen.
Kahvi on kuumaa. Jos lauseessa on kaksi verbiä peräkkäin, on ensimmäinen verbi persoonamuodossa tai passiivissa ja toinen verbi jossain nominaalimuodossa:
- A-infinitiivissä
- MA-infinitiivissä
- verbaalisubstantiivina. Verbi + A-infinitiivi (=verbin perusmuoto)
-Lauseessa pääverbi on persoonamuodossa ja toinen verbi on perusmuodossa:
Lapsi haluaa leikkiä.
Unohdin ostaa maitoa.
-Muita verbejä, joiden kanssa tulee A-infinitiivi:
aikoa, jaksaa, luvata, osata, päättää, saada, täytyä, pitää, uskaltaa, viitsiä, voida, yrittää Verbi + MA-infinitiivi
- Jos lauseessa ensimmäinen verbi on staattinen eli paikallaan pysymistä ilmaiseva, on toinen verbi MA-infinitiivin inessiivissä
Istumme kahvilassa juttelemassa.
- Jos verbi ilmaisee jostakin pois tulemista, on toinen verbi MA-infinitiivin elatiivissa
Milloin tulet kotiin pelaamasta jalkapalloa?
- Jos verbi ilmaiseet johonkin päin menemistä, on toinen verbi MA-infinitiivin illatiivissa
Menen illalla uimahalliin uimaan. Pääverbi + verbistä tehty substantiivi ns. verbaalisubstantiivi
- Joihinkin verbeihin ei voi yhdistää toista verbiä, vaan siitä täytyy muodostaa substantiivi johtimien avulla
saunoa > saunominen
opiskella > opiskeleminen > opiskelu
Aloitin luistelemisen / luistelun 5-vuotiaana.
- Muita verbejä, joiden kanssa tulee verbaalisubstantiivi:
aloittaa, harrastaa, inhota, jatkaa, kiinnostua, lopettaa, nauttia, pitää, rakastaa, vastustaa, vihata Perus- , predikatiivi- ja verbi + verbi – lauseille on, että verbi kongruoi (=on samassa luvussa) subjektin kanssa.

Tyttö lukee kirjaa. / Tytöt lukevat kirjaa.
Suksi on liukas. / Sukset ovat liukkaat.
Minä haluan ostaa uuden puhelimen. /
Pojat haluavat ostaa uuden puhelimen. Äiti haluaa mennä teatteriin.
Isä tulee kalastamasta.
Leena harrastaa pyöräilyä. Suomessa on presidentti.
Takissa on viisi nappia.
Kupissa on teetä.
Pöydällä on kukkia.
Metsässä on paljon sieniä. Subjekti on
- yksikön nominatiivissa
Huoneessa on sohvakalusto.
- partitiivissa kielteisissä lauseissa
Asunnossa ei ole saunaa.
Metsässä ei ole marjoja.
- partitiivissa, jos se on ainesana
Kupissa on kahvia.
- monikon partitiivissa, kun se on monikollinen
Pihalla leikkii lapsia. Eksistentiaalilause vs. peruslause
1. Peruslauseessa verbi kongruoi subjektin kanssa; eksistentiaalilauseessa predikaatti on aina yksikön 3. persoonassa
Lapset leikkivät pihalla./ Pihalla leikkii lapsia.
2. Peruslauseessa subjekti on lauseen alussa; eksistentiaalilauseessa subjekti on lauseen lopussa
Tyttö istuu kahvilassa. / Kahvilassa istuu tyttö.
3. Eksistentiaalilauseen subjektina on uusi asia (reema); peruslauseen subjekti on ennestään tuttu (teema)
Olohuoneessa on kulmasohva (ei vuodesohva).
Sohvakalusto on olohuoneessa (ei keittiössä). Omistuslause ilmaisee omistamista, ”jollakin on jotakin” (adessiivi + on).
Olla-verbi ei kongruoi subjektin kanssa, vaan on aina yksikön 3. persoonassa
Subjekti on lauseen lopussa Omistuslauseen subjekti on:
- yksikön tai monikon nominatiivissa
Maijalla on koira. Isällä on silmälasit.
- monikon partitiivissa, jos subjekti tarkoittaa rajaamatonta määrää: Onko teillä lapsia?
- yksikön partitiivissa, jos subjekti on ainesana
Minulla on (kupissa) kahvia.
- partitiivissa, jos lause on kielteinen
Meillä ei ole kissaa/kotieläimiä.
Huom. Minulla ei ole kiire / jano / kuuma / kylmä. Meidän täytyy opiskella ahkerasti.
Minun ei tarvitse lukea tätä kirjaa.
Meidän kuuluu auttaa toisiamme.
Sinun kannattaa kuunnella ystävää.
Teidän kannattaisi hankkia suomen oikolukuohjelma.
Meidän on aikomus tehdä keittiöremontti. - Nesessiivilause ilmaisee pakkoa, velvollisuutta tai sopivuutta
- Pakkoa ilmaisevan lauseen subjekti on aina genetiivissä
- Verbi (täytyy, pitää, on pakko, on tehtävä) ei taivu persoonissa
- Rakennetta käytetään kaikissa aikamuodoissa ja tapaluokissa, paitsi imperatiivissa

Indikatiivi: täytyy, täytyi, on täytynyt, oli täytynyt
Konditionaali: täytyisi, olisi täytynyt
Potentiaali: täytynee, lienee täytynyt Naapurin tytöstä tuli sairaanhoitaja.
Äitini molemmista sisarista tuli opettajia.
Haluan opiskella tulkiksi.
Jokisen molemmat pojat opiskelivat lääkäreiksi. - Muutos- ja tuloslauseet ilmaisevat, että jostakin henkilöstä, esineestä tai asiasta tulee jotakin tai että se muuttuu joksikin
- Verbi ei yleensä kongruoi subjektin kanssa
- Muutoksen voi ilmaista kahdella tavalla:
- ElatiiviA (-stA): jostakin tulee joku tai jokin
-Translatiivi (-ksi): joku tai jokin tulee joksikin
Pojasta tuli opettaja. / Pojista tuli opettajia.
Hänen kasvonsa muuttuivat aivan punaisiksi. - Elatiivi (-stA) ilmaisee yleensä pysyvää muutosta.
- Muutoksen tulos on yleensä substantiivi, mutta se voi olla myös adjektiivi
Siskosta tuli lääkäri ja veljestä kauppias.
Olisi mukavaa, jos tästä projektista tulisi mielenkiintoinen. - Translatiivi ilmaisee muutosta, joka ei ehkä ole pysyvä
- Muutoksen tulos on yleensä adjektiivi, mutta se voi olla myös substantiivi
- verbinä tulla tai muuttua
Hän tuli iloiseksi, kun soitin hänelle.
Haluaisin, että kaikki muuttuisi paremmaksi. Suomessa voi virastoissa asioida sekä suomeksi että ruotsiksi.
Saako parvekkeella tupakoida?
Jos haluaa päästä maailman huipulle, on harjoiteltava paljon. - Geneerisissä lauseissa ei ole tekijää, subjektia
- Ne ilmaisevat, että tekijä voi olla kuka tahansa ja että tekeminen on mahdollista kenelle tahansa
- Verbi on aina yksikön 3. persoonassa
- Geneeriset lauseet kuvaavat:
Mahdollisuutta: Helsingissä voi asua meren rannalla.
Lupaa: Saako tässä ravintolassa polttaa?
Ehtoa: Jos haluaa valmistua opettajaksi, täytyy opiskella yliopistossa. On hauskaa pelata seurapelejä.
Ei ole helppoa ymmärtää vierasta kieltä.
On aika jatkaa eteenpäin. - On hauskaa -lauseet alkavat olla-verbillä + adjektiivilla
- Adjektiivi on yleensä partitiivissa
On hauskaa uida meressä.
Ei ole helppoa oppia suomen kieltä.
- Joillekin tavallisimmille adjektiiveille nominatiivikin on mahdollinen
On helppo/helppoa käyttää Internetiä.
- Jos olla-verbiin liittyy substantiivi, se on yleensä nominatiivissa
On aika ostaa uudet kengät.
Mutta: On syytä ottaa sateenvarjo mukaan!
- Jos lauseessa on alussa subjekti, se on genetiivissä
Nykyihmisen on vaikeaa elää ilman Internetiä. Tilalause Tänään tuulee.
Luentosalissa on kuuma.
Tiistaina paistoi aurinko.
Oli kesä. Tilalause ilmaisee
-luonnonilmiötä: Täällä tuulee. Silloin oli talvi.
- muita ympäristön ominaisuuksia: Asunnossa oli siistiä.
- ihmisen tuntemuksia: Täällä on kivaa.
- lauseen verbi on yksikön 3. persoonassa
- lauseessa ei ole subjektia
- verbi on intransitiivinen tai esiintyy predikatiivin kanssa
- lauseen alussa (=teemapaikassa) on yleensä ajan tai paikan adverbiaali: tänään, ulkona, Afrikassa jne. -Eksistentiaalilause ilmaisee, että jotakin on olemassa tai jossakin on jotakin.
- Paikkaa ilmaiseva sana tulee ensin
- Verbi ei kongruoi subjektin kanssa, vaan on aina yksikön 3. persoonassa
- Subjekti on lauseen lopussa Huom. kielto ei vaikuta predikatiivin sijamuotoon!
Asunto oli kallis. / Asunto ei ollut kallis.
Kahvi on kuumaa. / Kahvi ei ole kuumaa. Marja Laukkanen / suunnittelija/ Palmenia
Full transcript