Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Hevosen historia

No description
by

antti heikkilä

on 21 November 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Hevosen historia

Hevosen historia
Hyracotherium (Eohippus-aamunkoiton hevonen)
- Eli Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
-Söi lehtiä
-20-35 cm korkea
-60-70 cm pitkä
- 5 varvasta


45-60 milj. vuotta sitten
Mesohippus
-3 varvasta, 2 pientä
-n. 61 cm korkea
-Söi lehtiä

40 miljoonaa vuotta sitten
Merychippus:
-Noin metrin korkuinen
-Eli aroilla, söi ruohoa
-3 varvasta, suuri keskivarvas
-Ensimmäinen pitkäkaulainen ja -jalkainen hevoseläin


11-17 miljoonaa vuotta sitten
Pliohippus:
-N. 1,25m korkea
-1 varvas
-Eli aroilla
-Nopea juoksija
-Söi ruohoa
8 milj. vuotta sitten
N. Miljoona vuotta sitten
Equus eli nykyhevonen:
-muistutti vartaloltaan seepraa ja päältään aasia.
-Levisi Amerikan kautta Aasiaan ja Eurooppaan.
-Kuoli sukupuuttoon Amerikasta n. 10 000 vuotta sitten, palasi ihmisen tuomana 1500- luvulla.
-Przewalskinhevonen (Aasia), Tarpaani (Itä-Eurooppa), Metsähevonen (Pohjois-Eurooppa) ja Tundrahevonen (Koillis-Siperia) ovat kehittyneet Equuksesta.
630 000-320000 vuotta sitten
Equus ferus:
Nykyhevosen edeltäjä, kaikin tavoin nykyhevosen tapainen.
4000-2500 vuotta sitten
Equus caballus eli nykyhevonen
-Kehittynyt ihmisen tekemien risteytyksien seurauksena (jalostus).
- Kazakstanista on löydetty vanhimmat todisteet hevosista kotieläiminä (4000 eaa.)
800-500 eaa.
- maamme vanhin kesyhevosen luu pronssikaudelta
- rautakauden löydöissä hevosenpitoon liittyvää esineistöä
- ensimmäiset kengitykset ja suitsien käyttö
- hevosen laumakäyttäytyminen on helpottanut sen kesyttämistä
700- 1400- luku
- kirkko kieltää hevosenlihan syönnin
- hevonen viedään Euroopasta Amerikkaan
- hevonen valjastettu auran eteen pohjoismaissa
- hevosen käyttö sodissa yleistyi
1600- luku
- suomenhevosen säkäkorkeus alle 120 cm
- 1600- luvulla tiet olivat pääasiassa ratsuteitä
1900- luku
- suomenhevosen kantakirja perustettiin 1907
- hevoset olivat keskeinen voimavara talvi- ja jatkosodassa, pääasiallinen kulkuneuvo
- 1900- luvun alussa Suomessa 300 000 hevosta
- 1950- luvulla 409 000
- 1987 vain 14 000
- 1997 19 000
Nykypäivä
- Suomessa hevosia 75 000, joista suomenhevosia 20 000
- hevostalleja n. 16 000
- raviurheilu ja ratsastusharrastus on pelastanut suomenhevosen rotuna
1817

Ensimmäinen kirjattu tieto ravikilpailun järjestämisestä on vuonna 1817 aurajoen jäällä.
1884
Ensimmäinen ravirata oli Helsingissä
Oulunkylään rakennettu kavioura.
1907
Suomenhevosen kantakirjan perustaminen vaikutti myös raviurheilun kehitykseen.
1924
Perustettiin uusi valtakunnallinen kilpailu , kuninkuusravit.
1928
Seuraava tärkeä kehitysaskel saavutettiin. Silloin totalisaattoripelin järjestäminen tuli mahdolliseksi.
1930
Raviurheilun laskukausi
1950
Kiinnostus lämminverisiin kasvoi
1960
Ensimmäiset kotimaiset lämminverilähdöt järjestettiin.
Raveja järjestetään vuosittain vajaa 600,
niihin osallistuu vajaat 8000 hevosta ja yli 2000
ohjastajaa. Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160.
Harrastajavalmentajarekisteriin kuuluu yli 7000
henkilöä. Ravikilpailuissa pelattavien hevospelien kokonaisvaihto on vuosittain noin 250 miljoonaa euroa.
Raviradat on jaettu kolmeen ryhmään
-päärata Helsinki Vermo
-19 maakunta rataa
-23 kesärataa
Raveissa kilpaillaan monella tasolla.
Ravivuoden huipputapahtumat ovat Kuninkuusravien lisäksi kansainväliset suurkilpailut.
-kuniinkuusravit on ravikilpailu,johon osallistuvat suomenhevosoriit ja -tammat
-Suomessa on 43 ravirataa
1981
St. michel järjestettiin ensimmäisen kerran.Se on Mikkelin raviradalla järjestettävä lämminveristen suurkilpailu.
1980
Finlandia-ajo järjestettiin ensimmäisen kerran.Se on Vermon raviradalla järjestettävä vuosittainen suuripalkintoisin ravikilpailu
1998
Kymi Grand Prix on järjestetty ensimmäisen kerran. Järjestetään vuosittain kesäkuussa kouvolassa. Kansainvälinen suurkilpailu.
1975
Prix d'etain royal on järjestetty ensimmäisen kerran nimellä seinäjoen ajo.
Järjestetään vuosittain huhtikuussa Seinäjoen raviradalla. Lämminveristen suurkilpailu. Nimi muuttunut nykyiseen 2009
Brad De Veluwe
On yksi Suomen nopeimmista ravihevosista, ajalla 09.7 aly (autoennätys) Voittosumma 1 141 155e
430 - 355 eaa Klassisen kouluratsastuksen juuret ulottuvat Kreikkaan aikaan, jolloin Ksenofon kirjoitti ratsastuksesta taiteena ja tieteenä

1700-luku
Suomen upseerikoulussa ratsastustunteja 2h/vko
1867

Siviiliratsastus tuli Suomeen Ruotsista
1870-luku
Ratsastus urheiluna alkoi Helsingissä ja Turussa

1887 lajista /ratsastuksesta kiinnostuneet
kaupunkilaiset perustivat ratsastusinstituutin
1900 Esteratsastus alkoi Suomessa
1912 Kenttäratsastus alkoi Suomessa
1920
Suomen Ratsastusliitto perustettiin Suomen Kenttäratsastusseuran ja Karjalan Kenttäratsastajien toimesta. (Ratsastusta pidettiin yhteiskunnallisena ilmiönä, ei urheilumuotona)
1923 SRL FEI:n jäseneksi
Helsingin Ratsastusseuran este ja koulukilpailuissa
naiset ja miehet kilpailivat jo yhdessä. Luokkina olivat helpompi kouluratsastus, puolivaikea esteratsastus ja korkeushyppy.
1937
Pohjoismaiset ratsastuskilpailut Suomessa
1945 jälkeen ratsastusurheilu
oli lamassa 1960-luvulle asti.
1960-luvun muutokset perinteisessä liikuntakulttuurissa vaikuttivat myös ratsastukseen: Yhteiskunnallinen murros, kaupungistuminen, julkisten liikuntapalveluiden takaaminen yms. vaikutti. Lajin suosio kasvoi, yleistyi. Eteläiseen Suomeen keskittynyt harrastus levisi vähitellen laajemmalle Suomeen. Aiemmin miesvaltaisen lajin harrastajiin liittyi myös naisia.

1962 Ratsastajainliitto SVUL:iin (Suomen valtakunnan Urheiluliitto).
1990-luku
ratsastuksen tuntihinta liikkui 40-90 markan välillä.

2013
SRL jäsenmäärä 49.970.
Jäsentalleja 325 kpl.
Kansainvälisiä kilpailuja 300, lähtöjä 2259.
Kansalliset kilpailut 115, lähtöjä 13402.
Aluekilpailuja 326, lähtöjä 31226.
2014
Nykyään ratsastusta harrastaa n 160.000 henkilöä, joista 94% on naisia. Ratsastuksen olympialajit ovat kouluratsastus, esteratsastus ja kenttäratsastus, mutta kansainvälisesti kilpaillaan myös lännenratsastuksessa ja matkaratsastuksessa sekä FEI:n alaisuudessa (eli esimerkiksi samoissa maailmanmestaruuskisoissa) myös valjakkoajossa ja vikellyksessä. Lisäksi paralympialaisissa kilpaillaan vammaisratsastuksessa. Suomessa lisäksi islanninhevosratsastusta sekä hevospooloa.

Yleisimmät rodut puoliverinen, suomenhevonen ja lämminverinen. Suomessa myös islanninhevonen, New Forest, Shetlanninponi melko yleisiä.

Ratsastustunnin hinta 13-34 euroa.
1800 - luvulla
Suomen upseerikoulussa
ratsastustunteja
2h/pv
Full transcript