Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

20140703 Tietoa ydinvoima-alasta alihankkijoille

No description
by

Fin Nuclear

on 22 June 2017

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of 20140703 Tietoa ydinvoima-alasta alihankkijoille

Säteilyturvallisuus ja säteilysuojelu
Vapaat neutronit törmäävät uusiin ytimiin, ja aiheuttavat ketjureaktion
Termiset reaktorit
Tietoa
ydinvoima-alasta
alihankkijoille

Ydinvoima Suomessa ja maailmalla
Ydinvoimalaitokset
Säteily- ja ydinturvallisuus
Ydinvoima-alan vaatimukset alihankkijoille
Maassa ydinvoimaa käytössä
Maassa ydinvoimaa rakenteilla tai suunnitteilla
Ydinvoima Suomessa ja maailmalla
Ydinvoimalaitokset
Säteily- ja ydinturvallisuus
Ydinvoima-alan vaatimukset alihankkijoille
Ydinvoima maailmalla
435
reaktoria toiminnassa
31
eri maassa
70
uutta ydinvoimalaa rakenteilla
96
suunnitteilla
yli
300
alustavasti ehdotettua

Lait, asetukset, ohjeet ja standardit
Auditoinnit ja pätevöityminen ydinvoima-alalle
Dokumentointi
Turvallisuuskulttuuri

Ranskassa
ydinsähkön osuus on suurin:
76.9 %
maan sähköstä tuotetaan ydinvoimalla
Suomessa
vastaava osuus on
34.7 %
Koko
Euroopan
sähköstä noin
25 %
tuotetaan ydinvoimalla
Eniten ydinsähköä tuotetaan
Yhdysvalloissa
ja
Ranskassa
Ydinvoimalla tuotetaan noin
11 %
maailman sähköstä
Keskeisimmät kansainväliset järjestöt
Kansainvälinen atomi-energiajärjestö (IAEA)
OECD:n ydinenergiajärjestö (NEA)
Euroopan atomienergia-yhteisö (Euratom)
Toimii YK:n alaisuudessa
Valvoo ydinsulkusopimuksen nou-dattamista, edistää säteily- ja ydin-turvallisuutta sekä ydinenergian rauhanomaista käyttöä teknisen avun kautta


http://www.iaea.org/
Vastaava lainsäädäntövalta ja jäse-nistö kuin EU:lla
Edistää ydinenergian rauhanomai-seen käyttöön liittyvää tutkimusta ja kehitystä, laatii turvallisuusstan-dardeja ja vastaa ydinaineiden val-vonnasta EU:ssa

http://www.euratom.org
Teollistuneiden maiden yhteistyö-järjestö OECD:n erikoisjärjestö
Tekee kansainvälistä yhteistyötä auttaakseen jäsenmaita säilyttä-mään ja kehittämään edellytyksiä ydinenergian turvalliselle ja rau-hanomaiselle käytölle

http://www.oecd-nea.org/
International Atomic Energy Agency
The European Atomic Energy Community
Nuclear Energy Agency
Ydinvoiman tunnuslukuja
Keskeiset toimijat ydinvoima-alalla
Suomen nykyiset ja tulevat ydinvoimalat

Miten ydinvoimalaitos toimii?
Reaktorityypit

Mitä on säteily ja radioaktiivisuus?
Säteily- ja ydinturvallisuus, säteilysuojelu
Ydinvoimalaitoksen turvallisuusluokitukset

Ydinvoima Suomessa
1980-luvun vaihteessa Suomeen rakennettiin neljä ydinvoimalaitosyksikköä kahdelle paikkakunnalle
Nykyisten reaktoreiden lisäksi yksi uusi yksikkö on ra-kenteilla ja kaksi suunnitteluvaiheessa
Hästholmen, Loviisa
LO 1 ja LO 2
Olkiluoto, Eurajoki
OL 1 ja OL 2
OL 3
rakenteilla
OL 4
suunnitteilla

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus
Hanhikivi, Pyhäjoki
FH 1
suunnitteilla
Kuva / Fortum Oyj
Keskeisimmät toimijat Suomessa
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
Ydinlaitosten luvanhaltijat
Säteilyturvakeskus (STUK)
Vastaa ydinenergia-alan ylimmästä johdosta ja valvonnasta Suomessa
Osallistuu kansainväliseen toimin-taan ja rahoittaa tutkimushankkei-siin osallistumista
Huolehtii ydinalan riittävästä osaa-misesta ja tutkimustoiminnasta

http://www.tem.fi
Ydinturvallisuuden valvontavirano-mainen
Huolehtii turva- ja valmiusjärjestely-jen valvonnasta sekä ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellises-ta ydinenergian käytön valvonnasta


http://www.stuk.fi
Laitoksen omistaja, jolla on lakisää-teinen kokonaisvaltainen vastuu ydinlaitoksen turvallisuudesta
Suomessa ydinvoimalaitosten luvan-haltijoita ovat Teollisuuden Voima Oyj, Fortum Heat & Power Oy ja Fennovoima Oy
Posiva Oy on käytetyn ydinpolttoai-neen loppusijoituslaitoksen luvan-haltija
Loviisan ydinvoimalaitos
Omistaja Fortum Power & Heat Oy
Loviisa 1
Neuvostovalmisteinen
VVER-440 -painevesireaktori
Sähköteho 496 MW
Käyttökerroin 92,2 % (2013)
Käyttöönotto 1977

Loviisa 2
Neuvostovalmisteinen
VVER-440 -painevesireaktori
Sähköteho 496 MW
Käyttökerroin 93,1 % (2013)
Käyttöönotto 1981

http://www.fortum.com/ydinvoima
Tutkimustila ONKALO ja loppusijoituslaitos
Omistaja Posiva Oy
Posiva Oy
Teollisuuden Voima Oyj:n
(60 %) sekä Fortum Power & Heat Oy:n (40 %) omistama ydinjätehuollon asiantuntija-organisaatio

Kallioperän tutkimustila ONKALO
Syvyys 450 m
Tutkimuksilla hankitaan lisä-tietoa loppusijoituslaitoksen kallioperän ominaisuuksista ja käyttäytymisestä
Pyhäjoen ydinvoimalaitos
Omistaja Fennovoima Oy
Hanhikivi 1
suunnitteilla
Toimitussopimus venäläisen Rosatomin valmistamasta
AES-2006-mallisesta paine-vesireaktorista
Sähköteho 1200 MW
Arvioitu käyttöönotto 2024

http://www.fennovoima.fi/
Loppusijoituslaitos
Matala- ja keskiaktiivinen ydinjäte loppusijoitetaan Loviisan ja Olkiluodon voimalaitosalueille
Käytetty ydinpolttoaine on korkea-aktiivista ydinjätettä, jonka loppusijoituslaitos rakennetaan Olkiluotoon
Loppusijoituslaitoksen arvioitu käyttöönotto 2022

http://www.posiva.fi/media/videot
Kuva / Fennovoima
Kuva / Posiva
Ydinvoimalaitostoimittajat
Luvanhaltijan ensisijainen kumppani ydinvoimalaitosta rakennettaessa
Avaimet käteen -toimitusmallissa laitostoimittaja vastaa koko laitoksen toimittamisesta, suorituskyvystä ja luvitettavuudesta
Alihankkijat
Ydinvoimahankkeen toimitusket-jussa laitostoimittajalla on pääali-hankkijoita
Pääalihankkijat muodostavat ali-hankkijasuhteita, ja nämä edelleen omiaan
Kuva / TVO
Olkiluoto 1
Ruotsalaisen ASEA-Atomin valmistama kiehutusvesireaktori
Sähköteho 880 MW
Käyttökerroin 97,1 % (2013)
Käyttöönotto 1979

Olkiluoto 2
Ruotsalaisen ASEA-Atomin
valmistama kiehutusvesireaktori
Sähköteho 880 MW
Käyttökerroin 93,1 % (2013)
Käyttöönotto 1982
Olkiluoto 3

rakenteilla
Ranskalaisen Arevan valmistama EPR-mallinen painevesireaktori
Sähköteho 1600 MW
Arvioitu käyttöönotto 2016


Olkiluoto 4

suunnitteilla

http://www.tvo.fi/voimalaitokset
Omistaja Teollisuuden Voima Oyj
Olkiluodon ydinvoimalaitos
Ydinvoima Suomessa ja maailmalla tiivistettynä
11 % maailman sähköstä ja 34.7 % Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla
Ydinvoimalaitokset tiivistettynä
Ydinvoimalaitoksella lämmönlähteenä on ydinreaktiot
Säteily- ja ydinturvalli-suus tiivistettynä
Säteily voi olla ionisoivaa tai ionisoimatonta, ja sitä on kaikkialla ympäristössämme
Vaatimukset alihankki-joille tiivistettynä
Ydinvoima-alan vaatimusten perustana on säännöstö, joka koostuu mm. laista, asetuk-sista, YVL-ohjeista ja standardeista
Ydinvoima-alan koulutus ja tutkimus
Koulutusorganisaatiot
Tutkimusorganisaatiot
Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) merkittävin julkisrahoitteisen tutkimuksen tekijöistä
Muita tärkeitä tutkimuslaitoksia ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Geologinen tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos sekä Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot
Lisäksi STUK, Fortum, TVO ja Posiva ovat rahoittaneet omaa tutkimusta
Suomessa ydinvoima-alan tutkintoon tähtäävää koulutusta tarjoavat Aalto-yliopisto sekä Lappeenrannan teknil-linen yliopisto (LUT)
Ydinvoima-alan täydennyskoulutusta tarjoavia organisaatioita ovat FinNuclear ry, Oulun yliopisto, Satakunnan AMK sekä Tampereen teknillinen yliopisto
Tällä hetkellä meneillään olevia tutkimushankkeita ovat Kansal-linen ydinvoimalaitosten turval-lisuustutkimus SAFIR2014 sekä Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusojelma KYT2014
Ydinturvallisuustutkimus keskite-tään jatkossa VTT:n Ydinturvalli-suustaloon, jonka rakentaminen on aloitettu 2014
Suomessa tehdään myös fuusio-energian tutkimusta kansainväli-sessä ITER-projektissa
Tutkimus Suomessa
PWR (painevesireaktorit)
yleisin reaktorityyppi maailmassa
Kevytvesireaktorit
Muita reaktorityyppejä
BWR (kiehutusvesireaktorit)
noin viidennes maailman reaktoreista kiehutusvesi-rektoreita
Sekä jäähdyte että hidaste on tavallinen, puhdistettu vesi
RBMK
grafiittihidasteinen kiehutusvesireaktori
käytössä vain entisen Neuvostoliiton alueella
monia turvallisuutta heikentäviä suunnittelu-puutteita
esim. Tsernobyl
CANDU
paineistettu raskasvesireaktori
kehitetty Kanadassa
MAGNOX ja sen pohjalta kehitetty AGR
kaasujäähdyte ja grafiittihidaste
käytössä vain Isossa-Britanniassa
Esimerkkinä Olkiluodon kevytvesi-reaktoreiden toimintaperiaate:
Ydinvoimalaitokset
Ydinvoimalaitosten
perustoimintaperiaate
on sama kuin esimerkiksi hiilivoimalaitoksissa: veden kuumen-tamisesta syntyvä höyry pyörittää turbiinia, joka on kytkettynä sähköä tuottavaan generaattoriin
Erottavana tekijänä on lämmönlähde: palamisreaktion sijaan ydinvoimalaitoksissa lämpöä tuottavat
ydinre-aktiot
Ydinvoimasta ei aiheudu
hiilidioksidipäästöjä
, mutta sen sivutuotteet ovat radioaktiivisia
Suomessa on neljä reaktoria toiminnassa, yksi rakenteilla ja kaksi suunnitteilla
Suomessa ydinlaitosten luvanhaltijoita ovat Teollisuuden Voima Oy, Fortum Heat & Power Oyj, Fennovoima Oy ja Posiva Oy
Keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä ydinvoima-alalla ovat IAEA, Euratom ja NEA
Suomessa ydinvoima-alan tärkeimpiä toimi-joita ovat TEM, STUK, luvanhaltijat, laitostoi-mittajat ja alihankkijat sekä koulutus- ja tut-kimusorganisaatiot
Termiset reaktorit luokitellaan niiden neutroneita
hidastavan
aineen sekä reaktoria
jäähdyttävän
aineen perusteella
Hyötöreaktorit pystyvät hyödyntämään huomat-tavasti suuremman osan luonnon uraanin ener-giasta kuin termiset reaktorit
Reaktorityypit
Käytössä olevat ydinvoimalaitosten reaktorit ovat pääasiassa toisen sukupolven
termisiä reaktoreita
Kehitteillä on lisäksi neljännen sukupolven
hyötö-reaktoreita
, joissa uutta ydinpolttoainetta syntyy samalla, kun ne tuottavat energiaa
Kasvihuonepäästöjä ei synny, mutta sivutuotteet ovat radioaktiivisia
Ydinreaktorit ovat pääasiassa termisiä reaktoreita, mutta kehitteillä on myös hyötöreaktoreita
Yleisin reaktorityyppi on kevytvesireakto-rit, joihin lukeutuvat painevesireaktorit (PWR) sekä kiehutusvesireaktorit (BWR)
Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä samalla periaatteella kuin palamisreaktioihin perustuvat voimalaitokset
radioaallot

näkyvä valo

UV-säteily

röntgensäteily

radioaktiivisten aineiden lähettämä säteily
Säteilyturvallisuutta
valvoo STUK, ja sen tavoite on torjua, ennaltaehkäistä ja minimoida ionisoivan sä-teilyn haittavaikutuksia
Säteilysuojelulla
pyritään huolehtimaan ihmisten, ym-päristön ja säteilytyöntekijöiden säteilyturvallisuudesta
Säteilysuojelun ja säteilyturvallisuuden kolme
perusperiaatetta
ovat lähtöisin säteilylaista:
Oikeutusperiaate
: säteilyn käytön hyödyt oltava haittoja suuremmat
Optimointiperiaate
: altistus pidettävä niin mata-lana kuin mahdollista
Yksilönsuojaperiaate
: yksilön säteilyaltistusrajat eivät saa ylittyä
Ydinturvallisuus
STUK valvoo myös
ydinturvallisuutta
Ydinturvallisuuden perusperiaatteet ovat samat kuin säteilysuojelussa, mutta kohteina ovat ydinvoimalai-tokset, ydinmateriaalit ja ydinjätteet
Ydinturvallisuusvalvonnan perustana on
ydinener-gialaki
:
"Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle."
Ydinturvallisuus varmistetaan
syvyyssuuntaisella puolustuksella
sekä
moninkertaisilla järjestelyillä
Syvyyssuuntainen puolustus
Syvyyssuuntaisen puolustuksen kolme perus-periaatetta ovat:
1. taso:
ennaltaehkäisy
2. taso:
suojaaminen
Havaitaan häiriöt ydinlaitoksen toiminnassa ja estetään onnettomuuksien syntyminen ajoissa
3. taso:
seurausten lieventäminen
Säteily
Säteily on luonnollinen osa elinympäristöämme
ionisoimaton säteily
ionisoiva säteily
Säteilylle altistavia tekijöitä ovat mm. maaperän radon, kosminen taustasäteily sekä säteilytyö röntgenlaitteiden parissa tai ydinvoimalaitoksella
Radioaktiivisuus
Ydinvoimalaitoksissa polttoaineena käytetään uraanin radioaktiivista isotooppia U-235
Uraani
Luonnossa uraani sisältää lähinnä isotoop-peja U-235 (0,7 %) ja U-238 (99,3 %)
Vain U-235 aiheuttaa reaktorissa vaaditta-van ketjureaktion
Luonnon uraanin U-235-pitoisuutta noste-taan väkevöimällä 3-4 %:in
Aika
Mahdollisimman lyhyt altistumisaika
Väliaine tai suoja
Säteilyn rajoittaminen esimerkiksi rakenteilla tai suojavarusteilla
Etäisyys
Säteily vaimenee, kun etäisyys säteilylähteestä kasvaa
4. reaktorirakennus
Moninkertaiset järjestelyt
Radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön este-tään
moninkertaisilla vapautumisesteillä
Onnettomuuden sattuessa sen seurauksia pyri-tään lieventämään ja rajoittamaan suojaraken-nuksen sisälle
Ydinlaitoksen turvallisuustoiminnosta huolehditaan useilla
rinnakkaisilla turvajärjestelmillä
Ydinlaitoksen toiminnan poikkeamat pyritään estämään ydinlaitoksen korkealaatuisella suun-nittelulla ja käyttötoiminnalla
Rinnakkaiset järjestelmät on
erotettava
toisis-taan fyysisesti sekä toiminnallisesti
Lisäksi samaa toimintoa hoitavilla järjestelmillä on oltava
erilaiset toimintaperiaatteet
Suomessa vaaditaan, että turvajärjes-telmä toimii normaalisti, vaikka saman-aikaisesti järjestelmän yksi laite vioit-tuisi ja toinen olisi poissa käytöstä esimerkiksi huollon takia
Turvajärjestelmien rinnakkaiset osa-järjestelmät on sijoitettava fyysisesti erilleen toisistaan niiden yhtäaikaisen vaurioitumisen estämiseksi, eivätkä ne saa olla toiminnallisesti vuorovaikutuk-sessa keskenään
Samoja turvallisuustoimintoja hoitavilla järjestelmillä on oltava eri toimintaperiaatteet, jotta lait-teiden yhtäaikainen vikaantumi-nen olisi epätodennäköisempää
Muita toimintaa ohjaavia lakeja ovat mm. säteilylaki, ydinvastuulaki, rikos-laki, ympäristönsuojelulaki, turvalli-suusselvityslaki sekä pelastuslaki
YVL-ohjeiden ryhmittely
https://ohjeisto.stuk.fi/
Esim. YVL A.3 "Ydinlaitoksen johtamisjärjestelmä"
YVL A.4 "Ydinlaitoksen organisaatio"
Esim. YVL B.2 "Turvallisuusluokitukset"
Toimialakohtaisia ohjeita, esim.
YVL E.3 "Painesäiliöt ja putkistot"
YVL E.7 "Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiolaitteet"
Toimittajaksi hakeutuminen
Asiakkaan tekemä auditointi
Tarjouskysely, tarjous ja sopimusehdot
Toimittajaksi hyväk-syminen ja sopimus
Tekeminen ja toimitukset
Yritys hakeutuu luvanhaltijan tai laitostoimittajan tai niiden toimittajaketjuun alihankkijaksi
FinNuclearin kautta
Suorilla yhteydenotoilla
Rekisteröityminen toimitta-jatietokantoihin
Laitostoimittajan tai toimitus-ketjun päähankkijan tekemä auditointi
Auditoinnissa saatujen suo-situsten huomioiminen ja mahdollisten poikkeamien korjaaminen
Tarvittaessa oman toimitus-ketjun kuntoon laittaminen
Päähankkija, laitostoimittaja, lu-vanhaltija ja jopa viranomainen (STUK) hyväksyy alihankkijan toimittajaksi
Mahdollinen koetoimitus
Sopimus
Vamistautuminen toimituk-seen
Erilaiset hyväksymisprosessit tuotteen tai palvelun toimituksen eri vaiheissa
Suunnitelmallisuus
Dokumentointi
Esimerkiksi rakennesuunnitelman, valmistuksen, asennuksen ja käyt-töönoton hyväksyminen
Hyväksymisprosessi riippuu toimitettavasta tuotteesta tai pal-velusta ja turvallisuusluokasta
Esimerkki yrityksen pätevöitymisprosessista
Valmistautuminen
FinNuclearin avustuksella tehty tai omatoiminen valmistautuminen
Suoritustason nosto tavoittee-na olevalle vaativuustasolle
Vaatimusten erittely ja selvittä-minen kattavasti ja huolellisesti,
tarjouksen laatiminen täsmäl-leen tarjouskyselyn mukaisesti sekä saatujen sopimusehtojen tarkka selvittäminen
Omia hyviä ehdotuksia voi antaa erikseen
Oikeat hinnoitteluperusteet!
Yrityksen on pätevöidyttävä laitostoimittajan tai luvanhaltijan potentiaaliseksi alihankkijaksi
Auditoinnilla ostaja vakuuttautuu siitä, että ostettava tuote tai palvelu sekä alihankkijan laadunhallintajärjestelmä täyttävät niille ase-tetut vaatimukset
Kaikissa ydinvoima-alalla työskentelevissä yrityksissä on oltava hyvä turvallisuuskulttuuri
Ydinvoima-alalla vaadittavin asiakirjojen mää-rä on suuri, joten dokumentointiin on varat-tava ylimääräisiä työtunteja
Säteily voi olla ionisoivaa tai ionisoimatonta
aallonpituus
Ionisoiva säteily kykenee tuottamaan atomille sähkövarauksen, minkä seurauksena soluraken-ne tai solun perimä saattaa vaurioitua tai solu voi kuolla
Kun epävakaan isotoopin ytimen viritystila purkautuu, se hajoaa toisiksi alkuaineiksi ja samalla syntyy radioaktiivista säteilyä ja vapaita neutroneja
Suomessa kaikki reaktorit ovat kevytvesireaktoreita
Säteilysuojelun keinot
Atomiydin
koostuu protoneista ja neutroneista
Saman alkuaineen eri
isotoopeilla
on sama määrä proto-neita, mutta eri määrä neutroneita ja ne voivat olla joko vakaita tai epävakaita
3. reaktorin suojarakennus
Moninkertaiset vapautumisesteet:
1. keraaminen polttoaine ja
polttoainesauvat
2. paineastia
Turvallisuusluokitus
Ydinvoimalaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet luokitellaan niiden turvallisuusmerkityksen perusteella turvallisuusluokkiin
Turvallisuusluokituksen perusteet on määritetty STUKin ohjeessa YVL B.2 ”Ydinlaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu”
Turvallisuusluokkia on neljä:
1, 2, 3
ja
EYT
Luokka 1 on vaativin ja luokalla EYT ei ole turvallisuus-merkitystä
Vaatimukset työn ja tuotteen laadulle ovat sitä korke-ammat, mitä tärkeämpään turvallisuusluokkaan se kuuluu
Lisäksi järjestelmät, rakenteet ja laitteet luokitellaan maanjäristyksiä varten astettujen kestävyysvaatimusten mukaan luokkiin
S1, S2A
ja
S2B
Turvallisuusluokat
TL 1
Järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joiden tehtävä on estää laitoksen poikkeava toiminta ja ennalta-ehkäistä onnettomuuksien syntyä
TL 2
Järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joiden tehtävä on estää vakavien onnettomuuksien syntyminen
Näillä järjestelmillä varmistetaan erityisesti reaktorin sammutus, jäähdytys ja jälkilämmön poisto
TL 3
Järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joiden tehtävä on lieventää seurauksia, jos onnettomuus tapahtuu
Ensisijainen tavoite on pitää suojarakennus ehjänä
EYT
Luokkaan EYT kuuluvat kaikki järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joilla ei ole turvallisuusmerkitystä
STUK valvoo Suomessa säteily- ja ydin-turvallisuutta ja huolehtii säteilysuojelusta
Ydinturvallisuus varmistetaan syvyyssuuntai-sella puolustuksella sekä moninkertaisilla järjestelyillä
Ydinvoimalaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet luokitellaan niiden turvallisuus-merkityksen perusteella turvallisuusluok-kiin 1, 2, 3 ja EYT sekä maanjäristysluokkiin S1, S2A ja S2B
Laki
Asetus
VNA
YVL-ohjeet
Standardit
Ryhmä B:
Ydinlaitoksen ja sen järjestelmien suunnittelu
Ryhmä A:
Ydinlaitoksen turvallisuuden hallinta
Perustana on IAEA:n Safety Standards -ohjeisto
Ryhmä C:
Ydinlaitoksen ja ympäristön säteilyturvallisuus
Ryhmä D:
Ydinmateriaalit ja jätteet
Ryhmä E:
Ydinlaitoksen rakenteet ja laitteet
Ydinenergialaki (990/1987)
Ydinenergia-asetus (161/1988)
Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (717/2013)
Valtioneuvoston asetus ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008)
Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (716/2013)
Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008)
STUK:n ydinenergialain ja -asetuksen pohjalta laatimat yksityiskohtaiset ohjeet
Esim. ASME NQA-1 (ydinvoimalaitoksen laadunvarmistus), ISO 9000 -standardi-perhe mukaanlukien ISO 10000 -sarjan standardeja (laadunhallinta), sekä normaalit ei-ydinvoimaspesifiset teollisuuden standardit; ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) sekä OHSAS 18001 (työterveys ja työturvallisuus)
Pätevöityminen ydinvoima-alalle
Yrityksen on
pätevöidyttävä
osana toimitusketjua
potentiaaliseksi alihankkijaksi
ennen osallistu-mista ydinvoimahankkeen turvaluokiteltuihin toimituksiin ja osittain myös EYT-luokan toimituksiin
Turvallisuuden kannalta merkityksellisiin toimituk-siin voi osallistua vain, jos yrityksellä on edellytyk-set toimia vaatimusten mukaisesti
Hyvä lähtökohta on ISO 9000-standardisarjan mu-kainen laadunhallinta ja/tai ISO 9001 vaatimukset täyttävä laadunhallintajärjestelmä ja toimiminen sen mukaisesti
Alihankkijan vaatimustenmukaisuuden toteutumiseksi pääalihankkija, luvanhaltija, laitostoimittaja ja STUK voivat suorittaa yritykselle
auditointeja
STUK valvoo luvanhaltijan ja sen alihankkijoiden toimia sille toimitettavien asiakirjojen ja tarkastusten avulla
Turvallisuuskulttuuri
Ydinvoimalaitoksella tärkeimpinä tavoittena ovat aina laatu ja turvallisuus esimerkiksi kustannusten ja aikataulun sijaan
"Turvallisuuskulttuuri on organisaation toiminta-tavoista ja yksittäisten ihmisten asenteista muodostuva kokonaisuus, jonka tuloksena ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehdessä."
IAEA 1991
laatu
turvallisuus
aikataulu
kustannukset
Turvallisuus on ydinvoiman rakentamisen ja käytön tär-kein kriteeri
Käsite määriteltiin Tsernobylin onnettomuuden jälkeen havainnollistamaan onettomuuksiin vaikuttavia tekijöitä, joita eivät ole vain ihmisten tekemät virheet ja tekniset viat vaan myös organisaation toiminta johtamisesta työyhteisöön
Onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta niiden vaikutuk-set voivat olla hyvin merkittäviä yhteiskunnalle, ihmisille ja ympäristölle
Turvallisuuskulttuurin oltava hyvä ydinvoima-alalla toimivissa yrityksissä
Turvallisuus muodostuu yrityksen laadunhallinnasta ja turvallisuuskulttuurista
Hyvän turvallisuuskulttuurin pohjalla on SAHARA-periaate (Safety As High As Reasonably Possible)
Tavoitteena saada kaikki turvallisuuteen vaikuttavat tekijät mahdollisimman hyvälle tasolle
Turvallisuus ja oman työn merkitys siinä ymmärretään riit-tävän laajasti
Vaarat tunnistetaan ja poikkeamiin varaudutaan jo ennalta
Yrityksessä on halua ja myös kykyä kehittää turvallisuusasioita
Kommunikaatio on toimivaa
Ydinvoima-alalla tuotteen tai palvelun hyväksyttämis-prosessiin liittyvä
dokumentaatio
vaatii lisää työtun-teja toimitukseen
Hyvän turvallisuuskulttuurin ominaisuuksia
Pätevöityminen ydinvoima-alalle
Vaadittavat asiakirjat riippuvat toimitettavasta tuot-teesta tai palvelusta ja niiden turvallisuusluokituksesta
Asiakirjoilla esitetään suunnitelmat vaatimusten täyt-tämiseksi sekä suunnittelun, valmistuksen ja tarkas-tuksen suorittamiseksi ja lopputuotteen vaatimuk-senmukaisuuden toteamiseksi
Dokumentoinnin avulla voidaan myös selvittää ongelmatilanteita
Alihankkijoiden on toimitettava asiakirjat omista toi-mistaan toimitusketjussa edellytettävällä laajuudella
Auditointi
Dokumentointi
Auditoinnilla ostaja vakuuttautuu, että ostettava tuote tai palvelu sekä alihankkijan laadunhallintajärjestelmä tulevat täyttämään niille asetetut vaatimukset
Ensimmäinen auditointi tehdään yleensä jo ennen tilaussopimusta
Myös henkilöstön ammattitaito ja pätevyys tarkiste-taan auditointien yhteydessä
Ydinvoimalaitoksen luvanhaltijan on toimitettava STUKille asiakirjat kaikesta turvallisuuteen ja laatuun vaikuttavasta toiminnasta
Full transcript