Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen

No description
by

Thamea Pynttäri

on 23 April 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen

Ryhmäsuhteiden sosiaalipsykologinen tutkiminen
Yrittää saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
-
Eksplisiittinen asenne
on sellainen, josta ihminen on itse tietoinen ja jota se pystyy kontrolloimaan.
-
Implisiittinen asenne
on sellainen, jota ihminen ei itse tiedosta ja jota se ei pysty kontrolloimaan.
Eksplisiittiset ja implisiittiset asenteet
- Sinänsä ei ole
hyvä
tai
paha
-
Suhtautumistapa
: "
Myönteinen
tai
kielteinen
suhtautumistaipumus jotain
sosiaalisesti

merkityksellistä
kohdetta kohtaan."

ASENNE
- Ihmisellä on
luontainen taipumus
luokitella asioita. Tällöin voidaan puhua
kategorisoinnista
.
- Meillä on luontainen taipumus luokitella asioita eri kategorioihin, jotta
maailmaa olisi helpompi ymmärtää
.
- Lisäksi meillä on taipumuksena tehdä
kohtuullisen pysyviä ennakko-oletuksia
,
joiden kautta hahmotamme maailmaa
. Ennakko-oletukset nopeuttavat toimintaamme huomattavasti.
- Mielenkiintoista on, että sisäryhmän suosimiseen ja ulkoryhmän syrjimiseen ei tarvita mitään muuta kuin
jako sisä- ja ulkoryhmään.
Mistä ennakkoluuloisuus johtuu?
- Heijastaa
valtaväestön
yleistä
suhtautumista

toisista kulttuuriryhmistä tulevia ihmisiä kohtaan
.
- On osaltaan
vaikuttamassa
siihen, kuinka helposti muualta tulevien on mahdollista kokea olevansa
osa uutta yhteiskuntaa.
-
Taloudellisen tilanteen heikentyessä
asenteet muuttuvat
kielteisemmiksi
.
- 1980-luku: myönteinen asenneilmapiiri
- 1990-luku: kielteinen
- 2000-luku: myönteinen
- 2010-luku: kielteinen
- Internetissä levinnyt kärkäs
"maahanmuuttokriittinen" puhetapa
on tutkimusten mukaan tullut
salonkikelpoisemmaksi
muissakin yhteyksissä.
Yhteiskunnallinen
asenneilmapiiri
Mitä seurauksia ennakkoluuloisuudella ja syrjinnällä on?
Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen
Emilia Solares ja Karmela Liebkind
1. Mitkä
tekijät
vaikuttavat ryhmäsuhteisiin?
2. Millaisia
prosesseja
liittyy identiteetin muutoksiin maahanmuuton seurauksena?
3. Mitä
edellytyksiä
tarvitaan hyvien ryhmienvälisten suhteiden muodostumiselle?
Suomalaiset sosiaalipsykologit ovat tutkineet mm. seuraavia asioita:
- Etnistä, kansallista ja kulttuuri-
identiteettiä
-
Akkulturaatiota
- Ryhmienvälisiä
asenteita ja ennakkoluuloja
-
Syrjintäkokemuksia
Asenteiden kolmikomponenttimalli
- Asenne muodostuu kolmesta komponentista eli ulottuvuudesta:
1.
Kognitiivinen ulottuvuus
- Asenteen kognitiivinen ulottuvuus on se
uskomus
, jonka liitämme asenteen kohteeseen.
2.
Emotionaalinen ulottuvuus
- Se
tunne
, joka yhdistyy mielessämme asenteen kohteeseen.
3.
Käyttäytymisen ulottuvuus
- Havaittu
käyttäytyminen
ja
käyttäytymisaikomukset
ENNAKKOLUULOISUUS
- Luonteeltaan aina
kielteinen
.
- Allportin perinteinen määritelmä: "Ennakkoluuloisuus on
antipatiaa
, joka perustuu
väärään ja joustamattomaan yleistykseen ulkoryhmästä."
- Allportin määritelmä
ei ole täysin toimiva
, sillä joskus ennakkoluulo
voi olla oikeutettu ja tilannesidonnainen.
- Voidaan määritellä yksinkertaisesti
yleiseksi kielteiseksi arvioksi ulkoryhmästä.
- Brown: "Mikä tahansa
asenne, emootio tai käyttäytyminen
ulkoryhmän jäsentä kohtaan, joka
suorasti tai epäsuorasti
heijastaa
kielteisyyttä tai antipatiaa
kyseessä olevaa ryhmää kohtaan."
Gordon Allport
- Ennakkoluuloisuus ja syrjintä on yhteydessä ainakin näihin asioihin maahanmuuttajilla, jotka ovat joutuneet syrjinnän kohteiksi:
1. Työpaikan saamisen hankaloituminen
2. Arjen vuorovaikutuksen hankaloituminen
3. Stressioireiden lisääntyminen
4. Masennusoireiden lisääntyminen
5. Yleisen terveydentilan heikentyminen
6. Vaikeus samastua valtaväestöön
7. Huonot asenteet valtaväestöä kohtaan.
Suora ja epäsuora ennakkoluuloisuus
-
Suorassa ennakkoluuloisuudessa
tuodaan
avoimesti
esiin
vihamielistä
käyttäytymistä tai muuten kielteisiä asenteita. (Esim.
väkivalta
,
kiusaaminen
tai
nimittely
).
-
Epäsuorassa ennakkoluuloisuudessa
taas ei ole kyse avoimesta käyttäytymisestä vaan
epäsuorista tavoista osoittaa kielteistä suhtautumista
. (Esim.
puhe siitä, että ulkoryhmä on itse omalla toiminnallaan aiheuttanut huonomman asemansa, välttely tai ryhmälle annettavien etujen vastustaminen
).
Normatiivinen konteksti
- Tarkoittaa
sosiaaliseen ympäristöömme
liittyvää
normien
kokonaisuutta.
- Käyttäytymistämme ohjaavat normit liittyvät aina johonkin
tilanteeseen
,
aikaan
ja
paikkaan
eli lyhyesti
kontekstiin
.
- Normatiivinen konteksti joko
sallii
tai
ei

salli
esim. syrjintää tietyssä tilanteessa.
- Vaikuttaa myös siihen,
millaisia asenteita omaksumme.
Kontaktihypoteesi
ASENTEET
KONTAKTIT
- Gordon Allportin kontaktihypoteesi käsittelee tarkemmin niitä
ehtoja
, jotka kontaktitilanteen
tulee täyttää
, jotta ryhmienväliset asenteet paranesivat.
1.
Tasa-arvoinen status
- Status tarkoittaa asemaa suhteessa toiseen.
2.
Yhteiset tavoitteet kanssakäymisessä
- Jos kumpikin ryhmä ajaa omia tavoitteitaan kummallekin ryhmälle yhteisten tavoitteiden sijaan, tilanne on asenteiden paranemisen kannalta hankala.
3.
Yhteistyö kanssakäymisessä
- Ryhmienväliset asenteet eivät pääse paranemaan, jos eri ryhmien jäsenet eivät työskentele yhdessä.
4.
Yhteisön/yhteiskunnan normatiivinen tuki
- Tuen normatiivisuus tarkoittaa, että ympäröivässä yhteisössä tulisi vallita sääntöihin (normeihin) perustuva ilmapiiri, jossa esim. paheksutaan ryhmienvälistä väkivaltaa ja toisaalta arvostetaan tasa-arvoista suhtautumista ulkoryhmään.
Tarvitseeko kaikkien neljän ehdon täyttyä?
- Myöhemmän tutkimuksen mukaan ei täydy, eli
joku niistä voi puuttua.
- Vaikka ne eivät ole välttämättömiä, ne ovat silti
hyödyllisiä
, ja niiden
kaikkien täyttyessä ennakkoluulojen väheneminen on tehokkaampaa.
- Ehdot eivät ole yhtä tärkeitä, vaan laajassa meta-analyysissä
on todettu normatiivisen tuen olevan kaikkein tärkein yksittäinen tekijä.
Ystävyyspotentiaali
-
Pettigrew
painottaa, että kontaktitilanteiden tulisi sisältää
mahdollisuus henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmimiseen
.
-
Läheinen ryhmienvälinen ystävyyssuhde on yhteydessä myönteisiin ryhmienvälisiin asenteisiin voimakkaammin kuin etäisempi suhde.
Ryhmäjäsenyyskategorioiden korostuneisuus

- Jos eri ryhmään kuulumista korostetaan, saattaa tämä aiheuttaa
negatiivisia tunteita
.
- Jos kontakti tuntuu pahalta,
siihen ei välttämättä koskaan edes ryhdytä
- Asiassa on
toinenkin puoli
, niiden tulisi
korostua ainakin jonkin verran.
-
Jos ulkoryhmää ei koeta ulkoryhmänä, tilanne ei pääse muuttamaan ulkoryhmään kohdistuvia asenteita missään muussa tilanteessakaan
.
- Samaa yleistymisen tavoitetta tukee se, että ulkoryhmän jäsenet koetaan tyyppillisiksi ulkoryhmän edustajiksi.
Miten kontaktihypoteesia on tutkittu?
-
Poikkileikkaustutkimuksilla
- Vain yksi mittauskerta
- Mitattu samaan aikaan esim. kontaktin määrää ja laatua sekä asenteiden myönteisyyttä ja tarkasteltu ovatko nämä yhteydessä.
-
Pitkittäistutkimuksilla
- Vähintään kaksi mittauskertaa samoilta henkilöiltä.
Miten kausaalisuhteen kaksisuuntaisuus tulisi ymmärtää?
- Pitkittäistutkimukset ovat paljastaneet, että kausaalisuhde kontaktin ja asenteiden välillä on kaksisuuntainen. Nämä kaksi vaikutussuuntaa on selitetty seuraavassa.
1.
Myönteinen kontakti aikaisemmalla mittauskerralla on yhteydessä myönteisiin asenteisiin myöhäisemmällä mittauskerralla.
Tästä voidaan päätellä, että myönteinen kontakti vaikuttaa asenteisiin lisäten myönteisiä asenteita.
2.
Suuri ennakkoluuloisuus aikaisemmalla mittauskerralla on yhteydessä siihen, että myönteisiä kontakteja (ystävyyssuhteet) on vähemmän myöhäisemmällä mittauskerralla.
Tästä voidaan päätellä, että ennakkoluuloisuus vaikuttaa myönteisten kontaktien vähäisyyteen. Tämä vaikutussuunta on eri tutkimusten mukaan ollut heikompi tai yhtä suuri kuin edellinen, ei ainakaan suurempi.
-
Eli myönteinen kontakti johtaa myönteisiin asenteisiin, kielteinen asenne johtaa vähäisiin myönteisiin kontakteihin
.
-
Pettigrew ehdottaa että ystävyyssuhteiden vaikutus olisi myös kumuloituva. Kumuloituva tarkoittaa kasautuvaa. Kyse on siitä, että kontakti vähentää ennakkoluuloja ja ennakkoluulojen väheneminen taas lisää kontakteja, joka taas vähentää ennakkoluuloja, joka taas lisää kontakteja…
Välillinen kontakti
- Ryhmäkategorioiden korostamisessa oli omat
ongelmansa
, lisäksi kaikilla
ei ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen kontaktiin
.
-
Jo tieto siitä, että sisäryhmän jäsenellä on läheinen suhde ulkoryhmän jäsenen kanssa, voi johtaa myönteisempiin ryhmienvälisiin asenteisiin.
- Välillinen kontakti on yhteydessä myönteisiin ryhmienvälisiin asenteisiin
lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin.
Välillisen kontaktin neljä eri mekanismia
1.
Oman sisäryhmän jäsen toimii positiivisena esimerkkinä ystävystyessään ulkoryhmän jäsenen kanssa
(Positive in-group exemplar).
- Sisäryhmänormeihin vaikutus
- Vähentää tietämättömyydestä johtuvaa ennakkoluuloisuutta
2.
Ulkoryhmän jäsen toimii positiivisena esimerkkinä ulkoryhmän edustajana
(Positive out-group exemplar).
- Myönteiset normit ulkoryhmässä
- Yleistys koko ulkoryhmään
3.
Sisäryhmää koskevat myönteiset tunteet laajenevat ulkoryhmään
(Including other in the self)
4.
Ahdistuneisuus tai epämukavuuden tunne voi vähentyä välillisen kontaktin avulla
(Intergroup anxiety).
Kuvitellun kontaktin teoria
-
Riittää, että ihminen kuvittelee jonkun sisäryhmän jäsenen olevan yhteydessä ulkoryhmän jäsenen kanssa.
Mitä tutkimustuloksia on saatu kontaktin vaikutuksesta vähemmistön asenteisiin?
1. Kontakti ja ennakkoluuloisuuden väheneminen ovat heikommin yhteydessä vähemmistön kohdalla
2. Suora ja välillinen kontakti ovat yhteydessä sekä enemmistön että vähemmistön ulkoryhmäasenteisiin
3. Allportin kontaktihypoteesin ehdot eivät ole vähemmistöryhmällä yhtä merkittäviä ennakkoluuloisuuden vähenemisen kannalta
4. Joillakin vähemmistöryhmillä kontakti ei ole yhteydessä myönteisempiin asenteisiin, joillakin taas on. Tämä tarkoittaa, että kontaktihypoteesin toimivuus saattaa riippua siitä mikä nimenomainen vähemmistöryhmä on kyseessä. Toisilla se toimii ja toisilla taas ei.
5. Vähemmistön kohdalla kontaktin on oltava laadukasta, enemmistöryhmällä laadun lisäksi myös pelkkä kontaktin määrä on yhteydessä myönteisempiin asenteisiin
6. Välillinen kontakti toimii sekä vähemmistön, että enemmistön kohdalla. Välillinen kontakti vaikuttaa yhtä paljon ulkoryhmää kohtaan kohdistuviin asenteisiin niin vähemmistöillä kuin enemmistöilläkin. Suora kontakti taas ei vaikuta yhtä paljon vähemmistön asenteisiin.
Mitä näistä tutkimustuloksista voidaan päätellä?
1. Tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia. Katso erityisesti 1. ja 2. tutkimustulos edellisessä listassa.
2. Kontaktihypoteesin toimivuus saattaa riippua siitä mikä nimenomainen vähemmistöryhmä on kyseessä. Toisilla se toimii ja toisilla taas ei. Katso erityisesti 4. tutkimustulos edellisessä listassa.
3. Jos halutaan vaikuttaa sekä vähemmistön että enemmistön asenteisiin, on välillinen kontakti järkevä vaihtoehto. Katso erityisesti 6. tutkimustulos edellisessä listassa.
Interventio
- Tarkoituksena on
tuottaa muutoksia toivottuun suuntaan.
- Pyritään
vaikuttamaan/puuttumaan ihmisen käyttäytymiseen.
- Sen tulisi perustua johonkin
teoriaan
.
- Tarvitaan
koe- ja kontrolliryhmät
.
-
Koeryhmälle tehdään interventio, kontrolliryhmälle ei.
Sosiaalisen oppimisen teoria
- Albert Banduran teoria
- "
Ihminen oppii katselemalla mitä muut tekevät ja tekemällä itse perässä.
"
- Opimme parhaiten, kun:
-
voimme samastua malliin
-
toiminnasta koituu palkkion (sijaispalkitseminen)
Miten Liebkindin ja McAllisterin interventiomenetelmässä sovellettiin sosiaalisen oppimisen teoriaa?
- Mallina toimivat sekä
kerrottujen tarinoiden henkilöt, että luokkatoverit
.
-
2000-luvun interventiossa oli tarkoituksena vaikuttaa myös vähemmistön asenteisiin.
- Tarinoissa käytettiin
sijaispalkitsemista
.
Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyessä ja maahanmuuttajien määrän
lisääntyessä on tärkeää tukea hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittymistä.
Myönteisen kontaktin eri kulttuuriryhmistä tulevien ihmisten välillä on todettu
olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ryhmienvälisiä ennakkoluuloja.
Kontaktin ei tarvitse olla edes välttämättä henkilökohtaista, kasvokkaista
kanssakäymistä, vaan ennakkoluulot voivat vähentyä myös välillisen kontaktin
avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi suomalainen
nuori on tietoinen suomalaisen kaverinsa ystävyyssuhteesta vaikkapa venäläisen
nuoren kanssa. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä ryhmienvälinen ennakkoluuloisuus
on, minkälaisia edellytyksiä hyvä ryhmienvälinen kontakti vaatii
ja millaisten mekanismien kautta kielteiset asenteet voivat muuttua myönteisemmiksi.
Lisäksi artikkelissa esitellään kouluissa käytetty ryhmäsuhteiden parantamiseen
tarkoitettu interventio, jossa välillisen kontaktin teoriaa sovelletaan
käytäntöön
Full transcript