Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

TARKKAAVAISUUS

No description
by

Mikael Dahlgren

on 4 September 2018

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of TARKKAAVAISUUS

TARKKAAVAISUUS
Pariporina
Mitä tämä video kertoo ihmisen tarkkaavaisuudesta entä havaitsemisesta?
Mikä on tarkkaavaisuuden ja havaitsemisen yhteys?
Tarkkaavaisuus on kuin valokeila. Havitsemme tarkasti sen, mihin tarkkaavaisuutemme keskittyy.
Teoriat tarkkaavaisuudesta
BROADBENTIN SUDATINTEORIA
Sensorinen havainto
Aistiärsykkeet
esim. kaksi eri äänilähdettä/puhujaa (dikoottinen kuuntelu)
Molempien fyyssiä piirteitä (voimakkuus, äänenäsvy...) analysoidaan
Tarkkaavaisuus on pullonaula, joka antaa merkityksen vain toiselle aitsiärsykkeelle
Tarkkaavaisuus päästää tietoisuuteen vain toisen viestin
Ei-tarkkaavaisuuden kohteena oleva viesti SUODATETAAN pois
TREISMAN SUODATINVAIMENNUS-TEORIA
Sensorinen havainto
Aistiärsykkeet
esim. kaksi eri äänilähdettä/puhujaa (dikoottinen kuuntelu)
Molempien fyyssiä piirteitä (voimakkuus, äänenäsvy...) analysoidaan
Tarkkaavaisuus on pullonkaula joka VAIMENTAA toista aistiärsykettä niin, että tarkkaavaisuuden kohteeva olevan ärsykkeen merkitystä analysoidaan tarkemmin
Tarkkaavaisuus päästää tietoisuuteen tarkkaillun viestin voimakkaampana
Sensorinen havainto
Aistiärsykkeet
esim. kaksi eri äänilähdettä/puhujaa (dikoottinen kuuntelu)
Molempien fyyssiä piirteitä (voimakkuus, äänenäsvy...) analysoidaan
Molempien aistimusten merkitys käsitellään
MYÖHÄISEN VALINNAN TEORIA
Tarkkavaisuus päästää tietoisuuteen toisen voimakkaampana
Selittää coctail party -efektin
TARKKAAVAISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA TARKKAAVAISUUDEN HÄIRIÖT
Havaitsija
Sisäiset mallit (havaintokehän periaate)
Motiivit, tunteet ja mieliala
Ärsyke
Uusi voimakas ärsyke --> orientaatiorefleksi
Tilanne
Edeltävät tapahtumat
Ennakkotiedot
Otsalohkon alueella tilavuus ADHD potilailla merkitsevästi pienempi sekä harmaan että valkean aivoaineen osalta.
ADHD
(attention deficit and hyperactivity disorders)
Concreta (metyylifenidaatti) estää dopamiinin takaisinoton synapsissa (vaikutus erityisesti otsalohkoilla)
Havaitsijan hermostollinen rakenne
otsalohkot
ohimolohkot
takaraivolohkot
ADHD
KONTROLLI
ADHD koehenkilöillä otsalohkoissa vähemmän aktivaatiota muistitehtävää suoritettaessa kuin normaaleilla (kontrolli) ihmisillä
Orientaatiorefleksi
= ärsyke vetää automaattisesti huomion puoleensa --> HPA-akseli käynnistyy --> autonominen hermosto syttyy --> sydän hakkaa ja VILKKAUS/SÄHELLYS ALKAA ADHD lapsella helposti
NEGLET
kiihottaa (eksipitorinen) otsalohkojen hermosolujen toimintaa --> ADHD potilaan impulsiivinen käytös vähenee
ADHD potilaalla pyritään lisäämään lääkkeillä otsalohkojen aktivaatiota, jotta hän voisi hillitä oman tarkkaavaisuutensa suuntautumista (ADHD potilaalla on liian herkkä orientaatiorefleksi). Jatkuva multitaskaaminen voi terveellä ihmsellä aiheuttaa sen, että vaikka hänene otsalohkonsa aktivoituvat normaalisti, niin hän ei silti pysty vaimentamaan ei-tarkkaavaisuuden kohteena olevaa häiriöärsykettä.
Tältä ADHD tuntuu ( 16.1.2014 HELSINGIN SANOMAT)
"Mua ärsyttää, kun en kuule, ja vaikka kuulisin, niin ei mun aivot toimi! Joskus ope vaan puhuu ja puhuu, enkä tajua mitään mitä se on sanonut, kun istun vaan ja tuijotan. Ja sitten, kun pitäis tehdä jotakin, niin oon jo unohtanut sen, mitä ope ekaks sano. Sitten onneksi avustaja tulee mulle sanomaan uudestaan, mistä mun pitää aloittaa."

Kalle, 10
"No en tiiä. Mitä sä kysyit? No hermostuttaa, tai siis ottaa päähän, kun ei jaksa vaikka koulussa kuunnella. Ja sitten hermostuttaa, kun ei ole kuunnellut, eikä osaa sitä juttua, mistä on puhuttu. Sitten mä yleensä menenkin sinne lattialle makaamaan."

Otto, 8

"Haluan ottaa lääkkeet koulupäivinä. Jos en ota, en pysty keskittymään opettajan puheisiin ollenkaan, vaan tiuskin ja olen äkäinen. Joskus ajattelen, että kukaan ei rakasta mua, kun en osaa käyttäytyä nätisti."

Sara, 8

"ADHD tuntuu pahalta, kun mä kiukuttelen. Kaikilla lapsilla ei ole sitä. Keskittyminen ja paikallaan istuminen harmittaa. Muut lapset osaa! Keskittymisessä auttaa avustaja ja paikallaan istuminen. Palkinnot auttavat myös! Se häiritsee eniten, kun mä syön ja muut tekee jo muuta."

Hemppa, 6
Käyttäisitkö näiden lasten asemassa ritalinia?
Antaisitko oman lapsesi käyttää?
Mitkä muut toimenpiteet kuin lääkkeet auttavat keskittymään?
Tarkkaavuus siirtyy ei- tahdonalaisesti kohteesta ja ärsykkeestä toiseen
vahvistaa/
Minkälainen sisäinen malli videon ADHD pojalle sekä tytölle syntyy heistä itsestään sosiaalisina ihmisinä?
Miksi havaintokehää voidaan tässä tapauksessa pitää "noidankehänä"/itseään toteuttavana ennustuksena?
Neglet häiriössä TARKKAAVAISUUS ei kohdennu ärsykkeen oikealle puolelle
KYSEESSÄ EI OLE HAVAINNON ONGELMA (kuten agnosioissa) KOSKA NEGLET-POTILAS SAA TIETOISEN HAVAINNON VASEMMASTA NÄKÖKENTÄSTÄ KUN HÄNTÄ KEHOITETAAN SIIRTÄMÄÄN TARKKAAVAISUUS VASEMPAAN NÄKÖKENTTÄÄN (esim. prosopagnosia potilas ei edes kehoituksesta saa tietoista havaintoa äitinsä kasvoista)
Vasemmalla puolella olevat asiat eivät tule tietoisuuteen
Vaurio oikean aivopuoliskon päälakilohkolla. Oikea pääläkilohko prosessoi vasemman näkökentan avaruudellista hahmottamista.
Päälakilohkoilla prosessoidaan avaruudellisen tilan hahmottamista
Missä rata (visuaalisen informaation käsittletyä näköaivokuorelta päälakilohkolle)
Ennakkotieto omasta tarkkaavaisuuden häiriöstä auttaa suuntaamaan tarkkaavaisuutta uudelleen
"toinen puoli lautasesta on varmaan vielä syömättä"
Ihmisen aikaisemmat kokemukset (skeemat) ohjaavat tarkkaavaisuutta
Otsalohkot vastaavat ihmisen toiminnanohjauksesta
Tarkkaavaisuuteen vaikuttavat tekijät
Tarkkaavaisuuden kohdentamista herätetään tiedostamattomasti alustetun/priming sisällön mukaan
ärsykeväläys on niin nopea, että ihmiselle ei synny siitä tietoista havaintoa (aistimuisti)
Jos kohde ärsykkeen väläys on samasta aihepiiristä kuin priming/alustus väläys, niin kohdeärsykesana tunnistetaan nopeammin
TARKKAAVAISUUDEN RESURSSITEORIA
A) Kokonaisresurssiteoria
Tarkkaavaisuus on resurssi, jota käytetään
tarkkaavaisuuden määrä on vakio ja sitä vain jaetaan eri tehtävien välillä
B) Moniresurssiteoria
Ihminen pystyy jakamaan tarkaavaisuuttaan eri tehtävien kesken, mutta ei (ainakaan hyvin) samankaltaisille tehtäville
IHMINEN PYSTYY TARKKAAVAISESTI: kuuntelemaan opettajaa, kirjoittamaan muistiinpanoja ja katsomaan taululle
IHMINEN EI PYSTY TARKKAAVAISESTI: kuuntelemaan kahta ihmistä samanaikaisesti, katsomaan kahta elokuvaa samaan aikaan, kirjoittamaan kahta eri tekstiä samaan aikaan
Aivojen yhtä aluetta (esim. kuuloaivokuorta) ei voida
tarkkaavaisuuden
avulla ohjata enemmän kuin YHDEN ärsykkeen analysointiin. Eli voimme kohdentaa tarkkaavaisuutemme vain yhteen ääneen/kuvaan/...
Harjoittelu --> automatisoituminen --> tarkkaavaisuutta tarvitaan vähemmän suorittamaan tehtävää, johon ollaan harjaannuttu
ammattimuusikko voi ohjata tarkkavaisuuttaan kaljan juontiin ja yleisön bongaamiseen ja soittamiseen (varsinkin jos soitettava kappale on tuttu)
Usein automatisoituneet toiminnot kaappavat tarkkaavaisuutemme tahtomattamme
Pari lukee toiselle värien nimiä englannista suomeksi
Stroop efekti
Orientaatiorefleksi
sanan väri vetää tarkkaavaisuutemme puoleensa, koska ajattelemme väriä (yrittäessämme kääntää sanaa
blue
suomeksi) --> huom. tukee osittain resurssiteoriaa
kova äkillinen aistiärsyke vetää tarkkaivudetemme puoleensa
Sosiaalinen informaatio on ihmisille äärettömän tärkeää --> meillä on paljon sisäisiä malleja, jotka ohjaavat AUTOMAATTISESTI tarkkaaviasuuttamme kohteisiin, joista tulkitsemme ihmismäisiä piirteitä
Kun autisti katsoo toista ihmistä, hänen katseensa harhailee enemmän muualla kuin toisen ihmisen kasvoilla
Miten kasvojen erilainen katsominen vaikuttaa sosiaaliseen elämään?
Pohtikaa, onko autistin kasvojen havainnoinnissa kyse top-down vai bottom-up ongelmasta?
Kyse on ennen kaikkea top-down ongelmasta (autistisen lapsen aivotoiminta ohjaa havaitsemaan muuta kuin kasvoja), mutta samalla ilmenee myös bottom-up ongelma (autisinen lapsi ei saa aistien kautta normaalia määrää aistihavaintoja ihmisten kasvoista)
Kokemukset itsestä "huonona" opiskelijana vahvistavat SKEEMAA "olen huono". Tämä sisäinen malli saa oppilaan havaitsemaan TOP DOWN tyylisesti tilanteita niin, että hän jo valmiiksi asettaa itsensä huonoksi opiskelijaksi.
"No en tiiä. Mitä sä kysyit? No hermostuttaa, tai siis ottaa päähän, kun ei jaksa vaikka koulussa kuunnella. Ja sitten hermostuttaa, kun ei ole kuunnellut, eikä osaa sitä juttua, mistä on puhuttu. Sitten mä yleensä menenkin sinne lattialle makaamaan."

Otto, 8
15 -vuotias Otto ei edes jaksa yrittää, koska skeema "en pysty keskittymään" ohjaa tulkitsemaan oppitunnit jo lähtökohtaisesti mahdottomiksi
Frontostriataalisen radaston dopamiinin eritys ja tuotanto on heikkoa --> otsalohkot eivät aktivoidu ja ihminen ei pysty OHJAAMAAN OMAA TOIMINTTAA. Ihminen reagoi tahtomattaan hänelle esitettyihin ärsykkeisiin.
Tosin usein neglect potilas ei (ilman kunoutusta) tiedosta omaa tarkkaavaisuuden ongelmaa.
NORMAALISTI IHMISEN TARKKAAVAISUUS KOHDENTUU AUTOMAATTISESTI JA MAHDOLLISTAA "TERVEEN" IHMISEN HAVAINNON MAAILMASTA
Kun autisti katsoo toista ihmistä, hänen katseensa harhailee enemmän muualla kuin toisen ihmisen kasvoilla. HÄNEN TARKKAAVAISUUTENSA SIIS KOHDENTUU AUTOMAATTISESTI ERI ASIOIHIN KUIN "NORMAALIN" IHMISEN
Jos ihmisellä on ylemmässä temporaaliuurteessa vähän valkoista ainetta, niin miten se vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuden suuntaamiseen?
Mihin asioihin A)poliisin ja B) arkkitehdin tarkkaavaisuus ohdentuisi tätä kuvaa/tilannetta katsottaessa
A lukee kirjasta jotakin kohtaa.
B lukee eri kohtaa ja saa lisäksi opettajalta lisäohjeita.
C on koehenkilö, joka toistaa ääneen (hiljaa) A:n lukemaa tekstiä.
D tarkkailee tilannetta.
A: lue kirjasta jotakin kohtaa (esim. luvun teksti Stroop-testistä). C-koehenkilö toistaa hiljaa lukemaasi.
C-koehenkilö: toista hiljaa ääneen A:n lukemaa tekstiä kuulemasi perusteella.
B: Lue siis eri kohtaa kuin A, esim. luettele presidenttejä tai koulusi opettajien nimiä tai lue luvun tekstiä silmänliikekamerasta
ja LISÄKSI SANO seuraavat asiat jossakin vaiheessa lukiessasi (pidä lyhyet tauot välissä):
Sano ääneen kirosanoja.
Sano koehenkilön nimi sopivissa väleissä tekstiä.
Miten hyvin C-koehenkilö pystyy palauttamaan mieleen A:n puhuman tekstin sisältöä?
Mitä asioita C muistaa B:n puheesta?
B kertoo, mitä hän sanoi, jos C ei muista.
Mitä havaintoja D teki C-koehenkilön kyvystä seurata A:n tekstiä, häiritsikö B tai ympäristö? Reagoiko C heti omaan nimeensä?
Mitä koe voisi kertoa tarkkaavaisuudestamme?
Eli mulitasaajalla (teen läksyjä ja katson samaan aikaan netflixiä/sometan, keskityn moneen asiaan samaan aikaan) aivot kuluttavat enemmän energiaa tilanteissa, joissa pitää pystyä keskittymään yhteen asiaan kunnolla --> multitaskaaminen heikentää keskittymiskykyä.
Kyky otsalohkoilla ohjata tarkkaavaisuutta aivojen eri osiin HUOMAA TARKKAAVAISUUDEN RESURSSITEORIA on avaintekijä ihmisen menestymisessä elämässä. Kaappaako vaahtokarkki tarkkaavaisuutesi, vai pystytkö otsalohkojesi avulla ohjaamaan tarkkaavaisuutesi johonkin muuhun asiaan.
KPL. 4.2 tehtävä MD.1
Full transcript