7 Paikkatiedon visualisointi
Hienoin kartta ikinä
Visualisointi
- Paikkatiedon esittämistä kartan avulla kutsutaan paikkatiedon visualisoinniksi
- Laaja ja moniulotteinen aineisto voidaan kartan avulla tehdä helposti ymmärrettäväksi
- Muita paikkatiedon visualisointitapoja ovat taulukot ja kaaviot, joilla esitetään tilastollisia yhteenvetoja aineistosta
Kartat ja merkit
- Karttamerkit ovat vakiintuneet hyvin yhdenmukaisiksi
- Pisteet, viivat ja alueet (monikulmiot, polygonit) sekä kolmiulotteisissa esityksissä käytettävät kappaleet
Paikkatieto-ohjelmistoissa aineisto on joko rasteri- tai vektorimuodossa
Vektoriaineiston monikulmioita.
Vektori- ja rasteri-maailma
- Rasteriaineisto koostuu pikseleistä, ja on tyypillisesti yksikerroksinen
- Vektoriaineisto koostuu pisteistä, viivoista ja alueista, ja on useimmiten kerroksellinen
Rasteriaineiston pikseleitä.
Paikkatieto viipaloi maailman tasoiksi
- Yhteen paikkatietoaineistoon tallennetaan vain yhdentyyppisiä aluekohteita tai pistekohteita
- Esimerkiksi jonkin alueen järvet
- Aluekohteisiin liitetään koordinaattien lisäksi muitakin tietoja
- Ominaisuustietoa (attribuuttitietoa)
- Esim. järven ympärysmitta, keskisyvyys, korkeus merenpinnasta...
- Geometriatieto
- Piste, viiva vai monikulmio
- Kuvaustekninen tieto
- Paikkatieto-ohjelmaa varten (pisteen koko, viivan paksuus ym.)
- Topologiatieto
- Kohteiden sisäinen korkeusjärjestys, esimerkiksi mikä tie kulkee toisen tien yli, liittyvätkö tiet toisiinsa, tai onko kahdella alueella yhteistä rajaa
- Samalta alueelta tallennetaan samalla tavalla muunkin tyyppisiä aluekohteita
- Paikkatieto-ohjelmassa ne muodostavat tasoja
- Eri tasoja voidaan tarkastella paikkatieto-ohjelmassa yhtäaikaa
Relaatiotietokanta ja metatieto
Relaatio-tietokanta ja metatieto
- Eri tietokannat voidaan yhdistää relaatiotietokannaksi
- Relaatiotietokannat sisältävät koodin, jonka avulla eri tietokannat yhdistyvät toisiinsa
- Metatieto on tietoa tiedosta: miten tieto on kerätty, kuka sen on kerännyt ja milloin
Näkymätön näkyväksi teemakartalla
Teemakartan tyypit (kolme peruselementtiä)
- Pistekartta
- Virtauskartta
- Alueluokitus- eli koropleetti-kartta
Näkymätön näkyväksi teemakartalla
- Teemakartta kuvaa ilmiöitä, joita ei välttämättä havaita suoraan maastossa
- Maastoteemakartta kuvaa tiettyä maaston ominaisuutta (esim. maaperän laatu)
- Kvalitatiivista tietoa
- Tilastoteemakartta kuvaa ilmiöitä, joita ei voi lainkaan havaita maastossa (esim. alueen työttömyysaste)
- Kvantitatiivista tietoa
Pistekartat
- Pisteiden avulla voidaan osoittaa ilmiön sijainti tarkasti
- Pisteiden koon avulla voidaan ilmaista suuruusluokkia tai lukumääriä
Pistekartat
Kartogrammit
- Kartogrammi sisältää kartan lisäksi diagrammeja
Kartogrammit
Isaritmi- ja isopleettikartat
- Isaritmikartta
- Maastosta mitataan arvoja tietyissä pisteissä
- Samanarvoiset pisteet yhdistetään viivalla
- Tuloksena on isaritmejä eli samanarvonkäyriä
- Isopleettikartta
- Esitettyjä arvoja ei voi havaita maastossa
- Esittää usein pinta-alaan suhteutettuja lukuja, kuten väentiheyttä
- Isopleetit ovat eräänlaisia valeisaritmejä, joiden piirtäminen edellyttää interpolointia (kahden tunnetun arvon välisten arvojen laskennallista arvioimista)
Koropleettikartat
- Alueluokituskarttoja
- Pohjalla aina jokin valmis aluejako, esim. poliittinen
- Koropleettikartalla esitetään suhdelukuja
- Alueet esitetään jaettuina luokkiin
- Kukin luokka saa oman värinsä
Koropleetti-kartat
Teemakartoilla vaikuttaminen
- On helppoa antaa valheellinen kuva asiasta käyttämällä esim. tarkoitushakuista luokitusta koropleettikartassa
- Lukijan tulee olla kriittinen ja tarkistaa, kuka kartan on tilannut tai tehnyt
- Luotettavimpia ovat yleensä suuret, riippumattomat mediat ja tieteelliset julkaisut