Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Itämeren rehevöityminen

No description
by

Samuel Salminen

on 1 December 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Itämeren rehevöityminen

Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus (HELCOM), 1992
Yleissopimus väliintulosta öljysaastuntaonnettomuuksissa aavalla merellä (IMO/intervention), 1969
Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä öljyn tai muiden haitallisten aineiden aiheuttaman meren pilaantumisen torjunnassa, 1993 (Pohjoismainen torjuntayhteistyösopimus)
Yleissopimus jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä (IMO/LDC: Lontoon dumppaussopimus), 1972
Euroopan ympäristönsuojeluprojektin täytäntöönpanoon liittyvä jätevesipuhdistamojen lietteenkäsittelyä koskeva sopimus, 1971
Pohjoismainen ympäristönsuojelusopimus, 1974

Rehevöityminen
Kasvien kasvun kannalta tärkeiden ravinteiden määrä lisääntyy
kasvien ja kasviplanktonien määrän kasvu
Johtaa eläimistön kasvuun
Luonto monipuolistuu, mutta liika rehevöityminen on haitaksi
Levät ja kasviplanktonit
kasvu kiihtynyt ravinteiden takia =>
tekee vedestä sameaa - saattaa vaikeuttaa uposkasvien yhteyttämistä
lisää eläinplanktonien ja kalojen määrä, jolloin pohjalle päätyy enemmän kuollutta orgaanista ainetta =>
sedimentaatio, eli pohjakerrosten muodostuminen hajotustoiminnan seurauksena, kiihtyy =>
pohjasta loppuu happi, eli syntyy happikato =>
pohjaeläinten ja syvien vesien kalojen katoaminen

Happikato
rehevöityminen on ruokkinut rihmalevän määrää, joka pohjaan vajotessaan muodostaa levämaton
alla oleva sedimentti muuttuu hapettomaksi ja hävittää pohjan eliöt
myös levien hajottajat kuluttavat pohjan happea

Virkistykäyttö
Sinilevän massaesiintymät
Rannat ja matalikot kasvavat umpeen kaislaa
selkärangattomien määrä kasvaa ja happipitoisuus pienenee
särkikalojen määrä kasvaa
Karujen vesien kalalajit katoavat

Sinilevä
-nimestä huolimatta ei levä vaan myrkyllinen sinibakteeribakteeri
-tarvitsevat kasvuun typpeä ja fosforia, joista typpeä on saatavilla ilmasta ja fosforia teollisuudesta, kalankasvattamoista, metsäteollisuudesta, maataloudesta ja maaperästä
-sinileväesiintymät eli kukinnat kuuluvat Itämeren vuotuiseen sykliin mutta niiden määrä ja yleisyys on noussut ravinnekuorman kasvun takia
- syntyy ns. massaesiintymiä

Rehevöitymisen seuraukset
Geologisesti nuori painauma

Yksi maailman liikennöidyimmistä meristä

Valuma alueilla asuu 85 miljoonaa ihmistä (Valuma-alue n. 4 kertaa suurempi kuin meri)

Erittäin matala meri (keskisyvyys 55m)

Alhainen suolapitoisuus

Niukka lajisto, noin 60 eläinlajia (vrt. Pohjanmeri 1500)
Itämeren tilaa luokitellaan Hyvää huonommaksi

Vaikka joitain positiivisia elpymisen merkkejä on ilmassa, on kuormittavia tekijöitä huomattava määrä

Meren kuollut pohja on alue, jolta on happi kulutettu loppuun. Maailman kymmenestä suurimmasta kuolleesta merialueesta Itämerellä on seitsemän. Pahimmillaan kuolleet merenpohjat kattavat 90 000 neliökilometriä.
Nykyinen tila
Suojelu ja lainsäädäntö
ITÄMEREN REHEVÖITYMINEN
Mikä itämeri on?
KV: puolalainen näkökulma
-Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi toimitaan kuudella päätavoitealueella:
1. rehevöitymisen torjunta,
2. vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentäminen
3. Itämeren käytön haittojen vähentäminen,
4. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen
5. ympäristötietoisuuden parantaminen sekä
6. tutkimus ja seuranta
Itämeri on yksi maailman suojelluimmista meristä.
Suojellaan useilla kansainvälisillä sopimuksilla, lainsäädännöillä ja kansallisilla toimintaohjelmilla, sekä päätöksillä
Tehokas Itämeren suojelu parantaisi myös järvi- ja jokivesien laatua, sekä sisämaan monimuotoisuutta
Erilaisia Itämeren suojelussa mukana olevia järjestöjä: WWF, IMO (International Maritime organization), HELCOM (Itämeren suojelukomissio), Greenpeace
Kiinnostus ympäristöasioita kohtaan:

Lähteet:
Vesien rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ovat erityisesti typpi ja fosfori
Rehevöityminen ja sen syyt
Heikohko. Ihmiset eivät ole kiinnostuneita asiasta joka ei vaikuta heihin suoraan
esim. liikakalastus innostavampi aihe, sillä ihmisillä on elinkeino kiinni kalastuksessa
Selkeästi ihmisten elämää haittaavat ympäristöongelmat herättävät enemmän kiinnostusta (savusumu)
Tietyissä ryhmissä kiinnostus ja tietoisuus laajempi (opiskelijat, nuoret, kaupunkilaiset)
Tietoisuus Itämeren tilasta:
Tietotaso heikko, ei ole juuri esillä esim. mediassa, politikkojen puheissa
saattavat nähdä vaikutuksia omin silmin
käydessään lomalla rannikolla, jos esim. sinileväkukintaa on nähtävillä, mutta muuten Itämeri ei ole läsnä useimpien elämässä.
Suurin osa vesistöjämme rehevöittävistä typestä on peräisin maataloudesta
Tietoisuus rehevöitymisestä yleensä:
Useimmat ehkä joskus kuulleet käsitteestä, mutta eivät sen tarkemmin tiedä, mitä se oikeasti on.
Suurin osa vesistöjämme rehevöittävästä fosforista on peräisin jätevesistä
Ympäristövoitot, tulevaisuus:
Myös ilmasta tulee rehevöittävää laskeumaa. Esimerkiksi teollisuuden ja energiantuotannon kuumista palamisprosesseista ilmaan syntyy typen oksideja, joita tulee sateen mukana maahan ja vesistöihin
Puola on mukana BSAP:issa
Fosforin ja typen määrä laskenut 30 v. aikana n. 40%
Viemärien uudistaminen on pienentänyt veteen valuvan fosforin määrää.
Ympäristörganisaatioita on, mutta ei ainakaan näkyvästi liikehdintää rehevöitymisasioissa
Tulevaisuuden näkymät:
Ilmastonmuutoksen vaikutusta on vaikea ennustaa varmasti, arveltu on, että:

Veden lämpötilan nousu kasvattaa pohjan eläperäisen aineksen hajoamista.
Kasvanut sadanta pahentaa valuma-alueilla ravinteiden valumista jokiin ja sitä kautta mereen.
Seuraa rehevöitymisen kiihtyminen

Vaiko sittenkään?
Jokien vesimassan kasvun myötä kasvanut virtaus sekä tuulisuuden lisääntyminen saattavat edesauttaa vesimassojen sekoittumista.
Tällöin happea kulkeuu paremmin pohjavesiin, minkä myötä sedimentit fosforia vapautuu vähemmän (sisäinen kuormitus pienenee)

Vuodesta 1972 Helsinki komissio (HELCOM), on tehnyt työtä Itämeren pelastamiseksi.
Päätyövälineenä Itämeren toimintaohjelma (BSAP), joka perustuu ekosysteemi lähestymistapaan.
HELCOMIIN kuuluu kaikki Itämeren rannikkovaltiot, sekä EU.
Suomen merenkulun ympäristösuojelua koskeva lainsäädäntö perustuu pääosiltaan kansainväliseen MARPOL (73/78) -yleissopimukseen ja Itämeren valtioiden väliseen Itämeren suojelusopimukseen (Helsingin sopimus, 1992).
Itämeren suojelu, EU
EU:n rooli korostunut Itämeren suojelussa 2000- luvulla.
EU:n säädökset velvoittavat jäsenmaita lain voimalla.
Yhdennetty meripolitiikka ''ympäristöpilari''
Meristrategiadirektiivi (2003)
Itämeren alueen strategia (2009)
Merialueisuunnittelu ja yhdennetty rannikkoalueiden hoito (alustava direktiivi 2013)
Muita Itämerelle tärkeitä EU- säädöksiä
Luontodirektiivi
Yhteinen kalastuspolitiikka
Yhteinen maatalouspolitiikka
Vesisuojelupolitiikka
Yhdyskuntajätedirektiivi
Nitraattidirektiivi
vesipuitedirektiivi
Suojelu ja lainsäädäntö
https://wwf.fi/mediabank/1084.pdf
http://www.slideshare.net/GulfofFinlandYear2014/itmeri-ymprist-ja-ekologia-32117246
http://www.helcom.fi/

Itämeren elvyttämisen onnistuminen on vahvasti riipuvainen:
kansainvälisestä yhteistyöstä
kustannustehokkuuden parantamisesta
köyhillä mailla paljon tehtävää, pienet resurssit
hyvästä ympäristöpolitiikasta
tekniikan ja teknologian kehityksestä
maatalouden kiertotalouden onnistuminen
Tärkeää myös fosforivarantojen hupenemisen kannalta


Tulevaisuuden näkymät
:
Elina Sorri: Itämeren rehevöitymisen syyt, seuraukset ja tulevaisuus
(http://hybrislehti.net/22013-tulevaisuus-%E2%80%93-uhka-vai-mahdollisuus/it%C3%A4meren-rehev%C3%B6itymisen-syyt-seuraukset-ja-tulevaisuus)

Mari Walls: Tutkimus ja Itämeren tulevaisuus
(http://www.centrumbalticum.org/pulloposti/tutkimus-ja-it%C3%A4meren-tulevaisuus)

HS: Raportti antaa synkän kuvan Itämeren tulevaisuudesta – lajeja uhkaa katoaminen
(http://www.hs.fi/kotimaa/a1431915952322)

Podcast Itämeren tulevaisuus, Yle areena
(http://areena.yle.fi/1-2744344)

Itämeren tulevaisuus, kirja
(Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff...)
Rehevöitymisen syyt
Kun järvi rehevöityy, ravinteita varastoituu pohjalla olevaan liejuun. Sieltä niitä voi vapautua takaisin veteen, jolloin järvi alkaa lannoittaa itse itseään.
Rehevöityminen ja sen seurauset
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/itameri#merialueiden-ekologisesti-kesta-va
https://wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/
https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/koulutus/eyy/yhteinen_ymparisto/rehev%C3%B6ityminen
Valtioiden välinen yhteistyö
Valtioitten välinen yhteistyö toimii pääasiassa kansainvälisten järjestöjen ja organisaatioiden kautta.

Tulee ilmi kansainvälisissä sopimuksissa

Valtioiden välinen yhteistyö Itämeren suojelemiseksi alkoi 1980, jolloin tulli voimaan Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli Helsingin sopimus, jonka kaikki silloiset Itämerta ympäröivät valtiot allekirjoittivat.

Toimeenpanoelimeksi perustettiin Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio(HELCOM).

Vuonna 1988 Itämeren ympäristöministerit sitoutuivat puolittamaan mereen pääsevien ravinteiden, raskasmetallien ja orgaanisten myrkkyjen määrän vuoteen 1995 mennessä.

1992 Suojelusopimusta laajennettiin kattamaan koko Itämeren valuma-alue.

Tähän mennessä HELCOM on toiminnallaan saanut aikaan 40 prosentin vähennyksen typpi- ja fosforipäästöissä sekä noin 50 haitallisen aineen päästöjen puolittamisen


Itämerta suojelevia järjestöjä

WWF kumppaneineen on muodostanut kansainvälisen Itämeri-verkoston (Baltic Ecoregion Programme) edistääkseen merensuojelua yli valtioiden rajojen 9 Itämeren rantavaltion kanssa.
Yhteistyötä IMO:n Ja HELCOM:n kanssa
Mertensuojelussa tavoitteena on rehevöitymiskehityksen hidastaminen, öljyonnettomuuksien ehkäisy, eläinlajien suojelu sekä suojelualueiden perustaminen.
Tuottaa tietoa ja raportteja Itämerestä
Vapaaehtoistoiminta

WWF (World wide Fund For Nature)
BSAG (Baltic Sea Action Group)
vuonna 2008 perustettu sitoutumaton säätiö.
Keskittyy erityisesti maatalouteen, merenkulkuun ja vaarallisten aineiden haittoihin.
Baltic Sea Action Summit (BSAS)
BSAG kerää Itämeri-sitoumuksia eri tahoilta ja seuraa niiden etenemistä.
Sitoumus on teko tai prosessi, millä on positiivinen vaikutus Itämeren tilaan.
BSAG On kerännyt yli 250 sitoumusta, mistä n. 190 on suoritettu ja n. 70 on aktiivisia tällä hetkellä. Sitoumuksia on tehnyt esim. Metsähallitus, Fazer ja Viking Line

IMO (International Maritime Organization

YK:ssa oleva laivaliikenteeseen erikoistunut virasto.
Suurin auktoriteetti kansain välisissä sopimuksissa.
Luokitteli Itämeren PSSA (Particularly Sensitive Sea Area) alueeksi.
Tarkoittaa, että Itämeri on erityisen herkkä merialue ja tarvitsee erityissuojelua.

Itämeren suojelua koskevat tällä hetkellä voimassa olevat kansainväliset sopimukset
https://wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/
http://www.imo.org/en/OurWork/Environment/PSSAs/Pages/Default.aspx
http://www.hybrislehti.net/22013-tulevaisuus-%E2%80%93-uhka-vai-mahdollisuus/it%C3%A4meren-rehev%C3%B6itymisen-syyt-seuraukset-ja-tulevaisuus
https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/koulutus/eyy/yhteinen_ymparisto/rehev%C3%B6ityminen
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/itameri
http://www.ym.fi/fi-fi/Kansainvalinen_yhteistyo/Kansainvaliset_ymparistosopimukset


Valtioiden välinen yhteistyö

Ravinnekuormitusta on vähennetty huikeita määriä esim. Pohjalahdella, mutta työn on jatkuttava edelleen, jos meremme aiotaan saada vielä kuntoon. Itämeren muisti on pitkä, joten sillä menee aikaa tointua suurista ravinnekuormituksista.
Full transcript