Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

KE1 - 2. Elinympäristömme aineita ja yhdisteitä

Vesi, olomuodot, Puhtaat aineet
by

Hanna Toikka

on 11 February 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of KE1 - 2. Elinympäristömme aineita ja yhdisteitä

2. Elinympäristömme
alkuaineita ja yhdisteitä

maapallon pinta-alasta 75 % veden peitossa
kasvien ja eläinten massasta 50-90 % vettä
ihmisen massata noin 60 % vettä
Vesi
hyvä ja tärkeä liuotin
Kiinteä (s)
Olomuodot
rakenneyksiköt pakkautuneet tiiviisti lähelle toisiaan
niin vahvat rakenneosien väliset kemialliset sidokset, ettei lämpöenergia riitä hajottamaan
Neste (l)
rakenneyksiköt pystyvät liikkumaan vapaammin
rakenneosien väliset sidokset heikompia kuin kiinteällä aineella
Kaasu (g)
rakenneyksiköiden väliset sidokset erittäin heikkoja
kaasut diffuntoituvat eli leviävät ympäristöönsä lämpöliikkeen vaikutuksesta
liike pienemmän pitoisuuden suuntaan
OLOMUODON MUUTOKSET
olomuodon muutoksessa voi
vapautua energiaa-
eksoterminen
reaktio
sitoutua energiaa-
endoterminen
reaktio
HUOM! myös kemialliset reaktiot voivat olla ekso- tai endotermisia!
alkuaineet
yhdisteet

Puhtaat aineet
luokitellaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin.
Alkuaineet
tarkat sulamis- ja kiehumispisteet
aineen rakenneyksiköt toisissaan kiinni keskenään yhtä vahvoilla sidoksilla
osalla aineista ei ole säännöllistä hilarakennetta =
amorfiset aineet
sulamis- ja kiehumispisteet vaihtelevat
Metallit
koostuvat yksittäisistä alkuaineatomeista
Epämetallit
esiintyvät luonnossa joko yksi- tai
kaksiatomisina
yksiatomisia: jalokaasut, helium He
kaksiatomisia: happi, vety, typpi ja kaikki ryhmän 17 halogeenit
Allotropia
yhdellä alkuaineella useampia esiintymismuotoja luonnossa
esim. hiilellä: timantti, grafiitti, fullereeni
Alkuainemolekyyli
muodostuu, koska alkuaineet pyrkivät
oktettiin
molekyylissä atomeita sitovaa yhteistä elektroniparia sanotaan
kovalenttiseksi sidokseksi
vahva atomien välinen sidos
Yksinkertainen sidos
Kovalenttinen sidos
Kaksoissidos
Kolmoissidos
ioniyhdisteet eli suolat
Yhdisteet
molekyyliyhdisteet
syntyy epämetalli- ja metalliatomien reagoidessa
ionisidos
syntyy, kun sähköisesti erilailla varautuneet ionit vetävät toisiaan puoleensa ja liittyvät yhteen
vahva sidos
Ioniyhdisteet
Molekyyliyhdisteet
muodostuu kahden tai useamman epämetallin reagoidessa keskenään
kovalenttiset sidokset
atomit eivät välttämättä vedä sidoselektroneita puoleensa yhtä paljon
alkuaineen kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja kutsutaan
elektronegatiivisuudeksi
Elektronegatiivisuusero ja kemiallisen sidoksen luonne
Jos atomien välinen
elektronegatiivisuusero
on
suuri
, sidos on
poolinen.
Jos atomien välinen
elektronegatiivisuusero
on
pieni
, sidos on
pooliton
.
Molekyylin poolisuus
Molekyyli on
poolinen
, jos sen muoto ei kumoa syntyneitä osittaisvarauksia eli syntyy
pysyviä dipoleja.
Elektronegatiivisemman atomin ympärille syntyy
elektronitihentymä
, jolloin syntyy pieniä
osittaisvarauksia
.
Molekyylien väliset sidokset
vetysidokset
dipoli-dipolisidokset
dispersiovoimat
Dispersiovoimat
poolittomien
molekyylien välillä
Dipoli-dipolisidokset
poolisien
molekyylien välille
Vetysidokset
dipoli-dipolisidosten erikoistapaus
syntyvät, kun molekyyliin muodostuu
epätasainen elektronijakauma eli hetkellisiä dipoleja
erittäin heikko
kemiallinen sidos
poolittomien aineiden sulamis- ja kiehumispisteet matalia
molekyylien erimerkkisesti varautuneet päät vetävät toisiaan puoleensa
voimakkaampia kuin hetkellisten dipolien aiheuttamat dispersiovoimat
poolisten aineiden
sulamis- ja kiehumispisteet korkeampia
kuin poolittomien
vahvin molekyylien välinen sidos
osittaisvaraukset suurempia atomien pienen koon
ja
suuren elektronegatiivisuuseron takia
kuin poolisilla molekyyleillä yleensä
sellaisten molekyylien välille, joissa pieni
vetyatomi
on sitoutunut kovalenttisesti
hyvin elektronegatiiviseen epämetalliatomiin
happi O, typpi N, fluori F
Full transcript