Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Oppija, ryhmä ja motivaatio toisen kielen oppimisessa

No description
by

Terhi Tapaninen

on 21 January 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Oppija, ryhmä ja motivaatio toisen kielen oppimisessa

Oppija, ryhmä ja motivaatio toisen kielen oppimisessa

Kommunikatiivisuus 1990-luvulta lähtien
Oppijakeskeisyys
Ryhmäkeskeisyys
Tuloskeskeisyys
Task Based Language Education
Motivaatiotutkimus
Post-kommunkatiivinen / post-menetelmällinen aika (Kumaravadivelu 2005)
TOISEN KIELEN OPPIMISEN JA OPETTAMISEN TRENDEJÄ

Motivoitunut ja sitoutunut opiskelija + merkityksellinen vuorovaikutus = oppiminen
Sisältö: mielenkiintoinen ja merkityksellinen, osallistava ja vuorovaikutukseen painottuva
Kommunkoinnin holistisuus
Oma päättely
Yksilölliset oppimispolut
Uusi suhtautuminen opettajaan ja ryhmään
opettaja=oppimisen mahdollistaja; ryhmä =yhteistyötä ja tietojen jakamista
KOMMUNIKATIIVISUUDEN PERIAATTEITA
(Burns ja Richards 2011):

Oppijan autonomia
Oppiminen on yhteisöllistä, sosiaalista
Integroitu kielenopetus
Merkityksen korostaminen
Oppijajoukon monimuotoisuus
Uudet arviointimuodot
Opettajat oppijoina
------> OPPIJA JA RYHMÄ
KOMMUNIKATIIVISTEN MENETELMIEN TRENDEJÄ
(Jacobs and Farrell 2001):


Oppijakeskeinen pedagogiikka

Huomio pois kielestä ja kohdistuu oppijaan
Oppimisjärjestys vs. merkitys ja luonnollinen kieli
Kielitieto ja säännöt --> kielitaito ja osallistuminen
Tarve – oppijamäärien kasvu
Pois ”yhdenkoon opetuksesta”
Opettajan taito huomioida opiskelijat yksilönä ja ryhmänä
Oppijan aktiivisuuden säilyttäminen
Oppija- ja ryhmäkeskeisen pedagogiikan päämääriä

Yksilön tarpeiden huomioiminen
Opiskelijoiden elämänkokemuksen huomioiminen
Osallistaminen vuorovaikutukseen
Autenttinen kommunikaatio
Tiedon ja merkityksen itsenäinen rakentaminen
Ei rajoja luokkahuoneopetuksen ja luokkahuoneen ulkopuolisen maailman välillä
Tilaa motivaatiolle ja oppimistyyleille
Oppijan oma vastuu
Oppiminen =/= opetuksen kohteena oleminen
Oppijan voimaannuttaminen toimimaan kielellisessä ympäristössään
Ryhmän roolien hyödyntäminen opetuksessa
Oppijakeskeisen pedagogiikan keinoja:

Anna oppijoille enemmän valtaa oman oppimisensa suhteen
Anna oppijalle aktiivisempi rooli luokkahuoneen tiedon rakentamisessa
Kannusta oppijoiden väliseen vuorovaikutukseen
Rohkaise itsenäiseen tiedonhankintaan luokassa ja luokkahuoneen ulkopuolella
Tuo luokan ulkopuolista tietoa luokkaan
Tee oppimisesta henkilökohtaisesti merkityksellisempää
Rohkaise oppijaa reflektoimaan sekä opettamisen että oman oppimisensa sisältöä ja prosessia
------> Itsenäisyys, osallistaminen, vastuu: kurssiajan hyödyntäminen
Ryhmäkeskeinen pedagogiikka:

Ryhmän varhaiset vaiheet ratkaisevia
Yhtenäisessä ryhmässä tuetaan muita ryhmän jäseniä
Ryhmän sisäinen paine vaikuttaa ryhmässä valtavasti
Alaryhmät ja klikit vaikuttavat haitallisesti ison ryhmän hyvinvointiin
Ryhmiin muodostuu oma toimintakulttuuri, ryhmät omina kulttuureinaan
Korrelaatio yhtenäisyyden ja tavoitteiden saavuttamisen kanssa
Oppijan tarve saada sisältöä, mutta myös olla ryhmän jäsen
Turvallinen oppimisilmapiiri
Positiivinen palaute ja huumori
MOTIVAATIO JA MOTIVOINTI

Käytännöstä teoriaan, 20 vuotta vakavaa tutkimusta luokkahuoneessa tapahtuvan oppimisen kannalta
Gardner ja Lambert 1972: motivaatio toisen kielen oppimisessa erilaista kuin motivaatio muussa oppimisessa: kielen oppiminen ja kuuluminen kohdekieliseen ryhmään --> suhtautuminen kohdekieleen ja kielen puhujiin
Gardner ja Lambert: integroitunut motivaatio (aito kiinnostus) ja välineellinen motivaatio (hyöty) (vrt. esim. vieraan kielen oppiminen)
Crookes and Schmidt 1991: Mitä hyötyä jaottelusta on opetukselle? Ajatellaanpa luokkahuonetta ja sitä, miten siellä voi luoda motivaatiota, miten sitä voi vahvistaa ja miten sitä voi säilyttää --> motivointikeinot
Kehitys vienyt siihen, että tänä päivänä keskiössä on oppijan identiteetti
Mitä se on? Into? Sitoutuminen? Halu? Intuitiivinen ymmärrys siitä, miksi tekee jotain? Sinnikkyys? Ahkeruus?
Halu, järki ja tunteet (Snow, Corno & Jackson 1996)
Dörniye: valinta ja vaiva ja kestävyys
Ei pysyvä tila, vaihtelee, uutuudenviehätys häipyy
Motivaatio voi olla sisäinen tai ulkoa asetettu
Sisäinen: luontainen ilo jonkin tekemisestä
Ulkoinen: asian tekeminen sen seurauksien vuoksi (saa työpaikan, miellyttää opettajaa, välttää rangaistuksen
Sisäinen: tehokas, laadukas oppiminen, mutta ulkoinen on tärkeää myös eikä sisäinen kestä loputtomiin --> näiden yhteistyö paras tulos
Tylsänkin tehtävän voi tehdä kiinnostavaksi
Ei vain yhtä motivointikeinoa, joka sopii kaikille
Ketään ei voi pakottaa motivoitumaan, olemaan ahkera, vastuullinen --> mahdollistaminen
Dörnyei (2001) motivoivan opetuksen viitekehys:
Luodaan motivoivat olosuhteet (hyvät sosiaaliset suhteet ja positiivinen oppimisilmapiiri)
Alkuinnostuksen (initial motivation) luominen (positiivisia asenteita kielenoppimista kohtaan)
Motivaation säilyttäminen (strategiat, joiden avulla opiskelijan kiinnostus säilyy)
Itsearviointiin kannustaminen (opiskelija arvioi omaa suoriutumistaan)
Sisäisen motivaation hyödyntäminen ei tarkoita sitä, että oppija saa tehdä mitä haluaa vaan sitä, että opetussuunnitelman tavoitteet sidotaan oppijan arkeen, näytetään opiskeltavan sisällön tarve oppijan omassa päivittäisessä elämässä
Motivointi

Motivoinnin on oltava huomaamatonta: oppimistilanteen järjestäminen niin, että opiskelijat haluavat osallistua ja oppia: suora ja epäsuora motivointi
Tarvitaan vertaisryhmän tukea, uusia kiinnostavia tehtäviä, sopivasti haastetta --> motivaatiokin on sosiaalista
Dörnyei: Kenen pitäisi olla kiinnostunut motivoinnista?
Ryhmä: positiiviset esimerkit
Edistettävä osallistumista, vuorovaikutusta, henkilökohtaista tavoitteiden asettelua, päätöksentekoa, vastuullisuutta ja autonomiaa (kaikki oppiminen) mutta kielenoppiminen: itseilmaisua, identiteetin ilmaisua
Linkki luokkahuoneessa opitun ja sen väliin kuka opiskelija on luokan ulkopuolella .
Motivaatio

Motivoidaan opiskelijaa puhumaan itsenään
Tilannekohtaiset identiteetit (lääkäri – potilas; opettaja – oppilas)
Diskurssi-identiteetti (aloittaja, kuuntelija, haastaja..)
Mukana kulkevat identiteetit (opettaja on myös kahden lapsen äiti ja innokas musiikin harrastaja ja kiinnostunut ruoanlaitosta)
Opiskelijoiden mukana kulkevat identiteetit!  henkilökohtainen sitoutuminen, oman itsensä ilmaiseminen sen sijaan, että vain puhuu puhetehtäviä, luokan ulkopuolella ja luokassa mukana vapaus valita, mitkä osat identiteetistään haluaa tuoda esiin
Jos opiskelija tuo identiteettinsä esiin, siihen kannattaa osoittaa kiinnostusta, jos ei halua tappaa motivaatiota
opiskelijat ovat ihmisiä, eivät vain kielenoppijoita
Identiteetti ja (Dörnyie) ihanneidentiteetti. Mitä ominaisuuksia haluaisivat omistaa jos kohdekielen osaaminen kuuluu ihanneidentiteettiin, se on voimakas motivoiva tekijä
Identiteetit muuttuvat, vaikuttavana tekijänä myös ympäröivä kulttuuri, vertaisryhmä ja oman lähipiirin tärkeät ihmiset
Mielipiteiden ja arvojen ilmaisu ja omien arvojen vertaaminen muiden arvoihin, joukkoon kuuluminen, keskusteluun osallistuminen, väittely, vastustaminen, neuvottelu, kompromissien löytäminen, sopeutuminen  identiteetti muotoutuu ja samalla motivaatio muotoutuu
Identiteetti ja motivaatio

1 Set a personal example with your own behaviour.
2 Create a pleasant, relaxed atmosphere in the classroom.
3 Present the tasks properly.
4 Develop a good relationship with the learners.
5 Increase the learners’ linguistic self-confidence.
6 Make the language classes interesting.
7 Promote learner autonomy.
8 Personalize the learning process.
9 Increase the learners’ goal-orientedness.
10 Familiarize learners with the target language culture.
MOTIVOINNIN 10 KÄSKYÄ (Dörnyei ja Csizér)

LÄHTEET:


Bailey, Katharine 2012: Reflective Pedagogy. Teoksessa Burns A. & Richards J. C. (toim.), The Cambridge Guide to Pedagogy and Practice in Second Language Teaching. Cambridge University Press.

Benson P., 2012: Learner-Centered Teaching. Teoksessa Burns A. & Richards J. C. (toim.), The Cambridge Guide to Pedagogy and Practice in Second Language Teaching. Cambridge University Press.

Burns A. & Richards J. C. (toim.) 2012. The Cambridge Guide to Pedagogy and Practice in Second Language Teaching. Cambridge University Press.. Language Learning 41: 469-512.

Crookes, G. & Schmidt R. (1991): Motivation: Reopening the Reserch Agenda.

Dörnyei, Z. 2001: Motivational Strategies in the Language Classroom.

Gardner, R. C. & Lambert, W. E. (1972): Attitudes and Motivation in Second Language Learning. Newbury House.

Jacobs, G. & Farrell T. S. C. (2001). Understanding and Implementing Change in Second Language Education. TESL-EJ 5 (1) April 2001.

Kumaravadivelu, B. (2005): Understanding Language Teaching. From method to postmethod. London, Routledge.

Murray G., Xuesong G. & Lamb T. (toim.) 2011: Identity, Motivation and Autonomy in Language Learning. Second Language Acquisition.

Senior, R. M. (2012) Class-Centered Teaching: A Framework for Classroom Decision Making. Teoksessa Burns A. & Richards J. C. (toim.), The Cambridge Guide to Pedagogy and Practice in Second Language Teaching. Cambridge University Press.

Snow, Corno & Jackson (1996): Individual Differences in Affective and Conative Functions. Teoksessa D. C. Berliner ja R. c. Calfee (toim.): Händbook of Educational Psychology: 243-310. New York. Macmillan.

Ushioda, E. 2011: Motivating Learners to Speak as Themselves. Teoksessa Murray G., Xuesong G. & Lamb T. (toim.): Identity, Motivation and Autonomy in Language Learning. Second Language Acquisition.




Full transcript