Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Resurssivirrat kiertoon!

No description
by

Sonja Vikberg

on 26 October 2016

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Resurssivirrat kiertoon!

Keskittymä jatkaa toimintaansa kolmen vuoden projektivaiheen jälkeen omilla resursseilla ja rahoituksella. Toisen toimintavuoden aikana päätetään toiminnan muoto. Toiminnan ajureina ovat luonnon ja rakennetun ympäristön käyttömahdollisuuksien monipuolistaminen, luonnonvarojen säästäminen sekä sivutuotteiden hyötykäytöllä saavutettavat teknistaloudelliset edut.


Mitä ongelmaa työkalu/toimintamalli ratkaisee
Oulun talousalueelle rakennetaan terminaalit hyödynnettävien materiaalien varastointia, jalostamista sekä tuotekehitystoimintaa varten. Lisäksi keskittymä tarjoaa yrityksille palveluita hyötykäyttökohteiden luvittamiseen, materiaalitutkimukseen, tuotekehitykseen, suunnitteluun, pilotointiin, rakentamiseen, laadunvalvontaan, markkinointiin sekä rahoituksen hankkimiseen.


Kohderyhmä ja hyödyt
Materiaalitehokkuuskeskittymän keskeinen kohderyhmä ovat alan tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset. Kuntasektorin veturina ovat Limingan kunta yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Kohdeyritysten asiakkaat sekä hyödynnettäviä materiaaleja tuottavat organisaatiot kytketään toimintaan toteuttamalla konkreettisia yhteistoimintahankkeita, joihin osallistuvat myös alan tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Toiminta synnyttää uutta yritystoimintaa, joka seudullisen vaikuttavuuden ohella kehittää myös kansainvälisesti menestyviä tuotteita ja palveluita.


Käytännön työ
Kolmen ensimmäisen vuoden työtehtävät keskittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin:
· Tarvekartoitus
· Koetoiminta ja testaus
· Materiaalien varastointiin ja tuotantoon soveltuvien alueiden hankinta
· Tutkimus- ja suunnitteluvalmiuksien parantaminen
· Uusien palveluiden ja tuotteiden pilotointi
· Keskittymän toimintamalli
· Tiedottaminen


Mitattava tieto
Kehitettäessä Materiaalitehokkuuskeskittymä seurataan ja mitataan mm. hyötykäytettävien materiaalien määrää ja laatua, keskusten tunnettuutta, perustettujen yritysten lukujäärää, uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden määrää sekä vaikutuksia asumisviihtyvyyteen ja -tyytyväisyyteen, liiketoiminnan kasvuun, energiantuotannon omavaraisuusasteeseen, imagoon, kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää suhteessa säästyneisiin luonnonvaroihin.


Tulevaisuuden suunnitelmat
Keskittymän toimintamalli laaditaan liiketoimintasuunnitelman muotoon hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana. Keskittymä jatkaa toimintaansa hankevaiheen jälkeen omilla resursseillaan ja rahoituksella. Lähtökohtana ovat logistisesti käyttökelpoiset raaka-ainevirrat, hyötykäytön operatiiviset toimijat verkostoineen sekä keskittymän palveluiden ja tuotteiden tarvitsijat. Lisäksi toimintamallissa otetaan huomioon alan koulutustoiminnan, Oulun seudun palvelurakenteen sekä viranomaistoiminnan kytkeminen keskittymän toimintaan.


Lisätiedot
Miia Marjanen, Limingan kunta
Keskittymän tehtävänä on käynnistää ja vakiinnuttaa yritysten ja yhteisöjen välinen materiaalitehokkuustoiminta seudullisesti.

Päätavoitteena on korvata neitseellisiä tarveaineita ja materiaaleja ympäristörakentamisessa ja energiantuotannossa ja kehittää tähän liittyvää palvelutoimintaa.

Toiminta perustuu yhteistyöhön, jossa hyödynnetään teollisessa toiminnassa sekä yhdyskunnissa muodostuvat sivuvirrat liiketaloudellisin perustein.
Lisätiedot
Miia Marjanen, Limingan kunta
Resurssitehokkuus on kustannussäästöjä ja uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Se on luonnonvarojen säästämistä, sivuvirtojen hallitsemista, jätteen määrän vähentämistä sekä materiaalien tehokkaampaa kiertämistä. Materiaalitehokkuuteen voi pyrkiä koko arvoketjussa: raaka-aineiden tuotannosta niiden jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön.
Etsi

ja

hyödynnä

konkreettisia työkaluja
Tutustu

toimintamalleihin ja tutkimushankkeisiin
Löydä
sopivia kumppaneita

Tieto työkaluista ja toimintamalleista on koottu Resurssivirrat haltuun -hankkeessa, jota Turun AMK koordinoi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimeksiannosta. Muut partnerit ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Lahden kaupunki.
Yhteystiedot

Henna Knuutila
Turun ammattikorkeakoulu
henna.knuutila @ turkuamk.fi

Sonja Vikberg
Turun ammattikorkeakoulu
sonja.vikberg @ turkuamk.fi

Sitran tavoitteena on kehittää kaupungeille monistettava malli resurssien käytön ja kestävän kehityksen johtamiseen.

Malli tarjoaa suomalaiskaupungeille yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen tavan johtaa resurssiviisautta kestävän kehityksen mukaisesti sekä luontaisena osana kaupungin eri toimintoja ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Rakenteilla olevan toiminta- ja yhteistyömallin tavoitteena on vastata kaupunkien tarpeisiin talouden ja toimintaympäristön epävarmuuksissa, raaka-aineiden ja energian hinnan heilahdellessa sekä luonnon kantokyvyn rajojen kohtaamisessa.



Sitran malli vastaa osaltaan EU:n resurssitehokkuustavoitteiden (kasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta sekä jäännösjätteen määrä lähelle nollaa) ja niihin liittyvien toimenpiteiden jalkauttamisesta kansallisella tasolla.

Kohderyhmä ja hyödyt
Tässä vaiheessa resurssiviisauden johtamisjärjestelmä räätälöidään suurten ja keskisuurten kaupunkien tarpeisiin, toimintaympäristöön ja suhteessa olemassa oleviin ilmasto- ja energiaohjelmiin. Toiminta- ja yhteistyömallin tarkoituksena on auttaa irtikytkemään alueen hyvinvoinnin kasvu luonnonvarojen kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Mallin käyttöönottavien kaupunkien resurssiviisaustyön tukena on tulevaisuudessa kansallinen koordinaattori, joka tarjoaa erilaisia työkaluja, tiedonvälitystä ja verkostotukea sekä viestintää ja PR-työtä kaupungeille.

Käytännön työ
Kaupunki sitoutuu johtamisjärjestelmään kaupunginjohdon/valtuuston päätöksellä, minkä jälkeen kaupunki aloittaa johtamisjärjestelmän mukaisen toiminnan organisoinnin. Malliin sisältyy erilaisia resurssitehokkuutta edistäviä käytännön toimenpiteitä kaupunkiorganisaatiossa sekä yhdyskunnassa, vastuuhenkilöiden ja työryhmien nimeämistä, raportointia ja tiedonvälitystä.

Mitattava tieto
Tällä hetkellä kaupungit seuraavat ja mittaavat kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tasoa valtavalla määrällä erilaisia mittareita. Nyt tarkoituksena on löytää resurssiviisauden avainindikaattorit, joiden seuranta tukee resurssitehokkuutta, kestävän kehityksen johtamista ja tavoitteiden asettamista. Indikaattorien tulisi olla kyllin merkityksellisiä päätöksenteon kannalta ja toisaalta niiden tiedonkeruu pitäisi olla tarpeeksi vaivatonta.

Pullonkaulat lainsäädännössä
Malli tukee kaupunkien työtä ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Mallin ja siihen liittyvän työn organisoinnin yhteydessä tarkoituksena on myös tunnistaa ja poistaa resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta hankaloittavaa lainsäädäntöä yhdessä viranomaisten kanssa.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Tavoitteena on saada muutamia edelläkävijäkaupunkeja ottamaan malli käyttöön seuraavan parin vuoden aikana. Johtamisjärjestelmä kehittyy vuosi vuodelta, kun kansallisella tasolla saadaan uusia resurssitehokkuutta edistäviä työkaluja kehitettyä ja integroitua osaksi kansallisen resurssiviisauskoordinaattorin palveluportfoliota.

Mallia kehitetään Sitran ja Jyväskylän yhteisessä ”Kohti resurssiviisautta” hankkeessa, jonka päätyttyä mallilla on kansallinen kotipesä ja koordinaattori.

Lisätiedot
Antti Lippo, Sitra

Tutustu tarkemmin
Lisätiedot
Antti Lippo, Sitra
Tutustu tarkemmin
Tekstiilijätteen kierrätyksen
mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)
Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet -hankkeessa etsitään kierrätyskonsepteja tai muita ympäristön, kustannusten ja sosiaalisten vaikutusten kannalta hyviä toimintamalleja tällä hetkellä jätteeksi kaatopaikoille tai polttoon päätyvälle tekstiilijätteelle.

Tutkimushankkeen tavoitteena on arvioida mahdollisuuksia ja esteitä tekstiilien kierrätyksen edistämiseen Suomessa, analysoida tekstiilien kierrätyksen lisäämisen ympäristö-, kustannus- ja sosiaalisia vaikutuksia sekä esittää toimenpide-ehdotuksia tekstiilijätteen kierrätyksen edistämiseksi.
Lisätiedot
Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus
Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämisen pääongelmat liittyvät riittävän suurten ja tasalaatuisten materiaalivirtojen kokoamiseen, jotta suhteellisen kalliit investoinnit kierrätysteknologioihin kannattaisivat. Tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämispotentiaalin suuruus on kuitenkin toistaiseksi vielä epäselvä.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Tulevaisuudessa aikeissa on keskittyä mahdollisten kierrätyskonseptien kartoitukseen, käydä keskustelua tekstiilijätettä hyödyntävien toimialojen kanssa sekä selvittää pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF ry:n (U-landshjälp från folk till folk i Finland rf) yhteistyönä ja hanketta koordinoi SYKE. Luoduista toimintamalleista hyötyvät tekstiilijätettä tuottavat yritykset ja kuluttajat sekä tekstiilijätteen hyödyntäjät.

Lisätiedot
Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi/hankkeet/texjate
Materiaalikatselmus on työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan.

Katselmuksella voidaan tunnistaa tuotantoprosessista ne vaiheet, joissa voidaan vähentää materiaalien käyttöä, syntyvän jätteen määrää sekä ympäristöhaittoja. Katselmuksen tehneet yritykset voivat vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä ympäristökuormitustaan.

Tutustu tarkemmin
Tutustu tarkemmin
Lisätietoja
Tommi Lehtisalo ja Paula Eskola / Motiva
Kohderyhmä ja hyödyt
Palvelu on tarkoitettu yrityksille ja materiaalikatselmuksella saavutettavia hyötyjä ovat mm:
• Kustannussäästöt raaka-ainehankinnoissa ja jätemaksuissa
• Säästöt energia- ja työkustannuksissa
• Yrityksen kilpailukyvyn paraneminen
• Luonnonvarojen käytön väheneminen
• Ympäristökuormituksen väheneminen
• Kiristyvien lupaehtojen ja muiden vaatimusten ennakointi
• Yrityksen imagon paraneminen ympäristöasioissa
• Yrityksen oman osaamisen paraneminen materiaalitehokkuusasioissa

Käytännön työ
Materiaalikatselmus tuottaa käytännönläheisiä toimenpide-ehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi. Katselmuksessa arvioidaan toimenpiteiden hyödyt, säästöpotentiaali ja mahdolliset investointitarpeet sekä tehdään jatkotoimenpide-ehdotukset.
Tällä hetkellä Motivan mallin mukaisia katselmuksia voivat tehdä hankkeessa mukana olevat konsultit.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Motiva aikoo kouluttaa katselmoijia, määrittää konsulttien pätevöitymisen liittyviä ehtoja, ylläpitää katselmoijarekisteriä sekä seurata katselmusten laatua ja tuloksia

Lisätietoja
Tommi Lehtisalo ja Paula Eskola / Motiva




Motivan hankintapalvelu auttaa julkisia hankkijoita kestäviin hankintoihin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa. Palvelu neuvoo ympäristönäkökohtien priorisoimisessa hankintatoiminnassa ja niiden huomioimisessa erilaisten tuotteiden ja palveluiden hankinnoissa. Hankintapalvelu löytyy osoitteesta: www.hankintapalvelu.fi

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 30 miljardilla eurolla. Hankinnoilla voidaan niiden suuren volyymin vuoksi edistää sekä yritysten että niiden tuotteiden ja palveluiden ympäristömyönteisyyttä ja siten stimuloida vihreän talouden kehitystä. Kestävien hankintojen tekeminen vaatii osaamista niin hankintatoiminnasta kuin ympäristöasioista. Motivan hankintapalvelu tarjoaa tietoa, työkaluja ja sparrausapua hankintojen ympäristönäkökohtien huomioimiseen
Tutustu tarkemmin
Kohderyhmä ja hyödyt
Palvelu on tarkoitettu kaikille julkishallinnossa hankintoja tekeville tahoille. Hankintaohjeiden ja esimerkkikriteerien kehittämiseen osallistuu sekä hankintayksiköitä että tarjoavia yrityksiä. Hankintapalvelu edistää markkinavuoropuhelua tilaajien ja toimittajien välillä.

Käytännön työ
Motivan hankintapalvelu antaa neuvontaa hankintaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Hankintapalvelu tuottaa tuoteryhmäkohtaisia hankintaoppaita sekä hankinnoissa sovellettavia valmiita ympäristökriteereitä, mikä helpottaa hankkijoiden työtä. Nämä kootaan maksuttomaan tietopankkiin www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki. Motivalla on myös ilmainen HelpDesk palvelu, josta saa apua joko tiettyyn hankintaan liittyen tai kestävän kehityksen hankintatoiminnan kehittämiseen. Motivan järjestää myös tilaaja-toimittaja-tilaisuuksia. Hankintapalvelu koordinoi julkisten hankintojen ekohankintaverkoston toimintaa, joka välittää tietoa ja kokemuksia sekä lisää yhteistyötä hankkijoiden välillä. Palvelu kerää myös aktiivisesti hyviä esimerkkejä onnistuneista kestävistä hankinnoista.

Kustannukset käyttäjälle
Neuvontapalvelu on asiakkaalle maksutonta. Laajempaa sparrausapua esimerkiksi hankintatoiminnan suunnitteluun ja henkilöstön kouluttamiseen voi myös ostaa Motivalta.

Mitattava tieto
Neuvontapalvelu pyrkii esittämään ympäristökriteerien käytöstä saavutettavissa olevia hyötyjä.

Lainsäädännön pullonkaulat
Lainsäädäntö ei ole esteenä kestävien tai cleantech-hankintojen tekemiselle. Ennemminkin hankkijat tarvitsevat lisää tietoa ympäristöasioista ja markkinatilanteesta sekä osaamista ympäristöasioiden huomioimiseen ja innovatiivisia ratkaisuja mahdollistavien hankintamenetelmien käyttöön.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Vuoden 2014 aikana Motivan hankintapalvelu on laajentanut neuvontaa myös cleantech-hankintojen edistämiseen ja tukemiseen seuraavilla aloilla: puhdas energia, liikenne ja kierrätys sekä jätteen synnyn ehkäisyä tukevat ratkaisut. Tavoitteena on esittää ympäristöliiketoimintaa edistäviä toimivia toimintamalleja uusien ratkaisujen julkisissa hankinnoissa. Neuvontapalvelu tuottaa myös tietoa markkinoilla olevista uusista liiketoimintamahdollisuuksista näillä aloilla.

Lisätietoja
Isa-Maria Bergman, Motiva
www.hankintapalvelu.fi
Lisätietoja

Isa-Maria Bergman, Motiva
Motivan internet-sivuilla mikä tahansa yritys voi testata materiaalitehokkuutensa tason. Tuloksena yritys saa ehdotuksen toimenpiteistä, joilla se voi parantaa materiaalitehokkuuttaan.

Työkalu on tarkoitettu erityisesti valmistavan pk-teollisuuden käyttöön.

Nettipohjaiseen ja lyhyeen kyselyyn vastattuaan yrityksen edustaja saa karkean arvion yrityksen materiaalitehokkuuden tasosta.

Motivan kokemusten mukaan kaikista yrityksistä löytyy säästöpotentiaalia. Säästöpotentiaali voi olla suuruusluokkaa 1-6 % liikevaihdosta tai 5-20 % materiaalikustannuksista.

Testi on ilmainen.

Materiaalitehokkuustesti kehittyy osana Motivan materiaalitehokkuus-palvelutarjontaa.





Lisätiedot
Tommi Lehtisalo, Motiva
http://www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuustesti
Teollisetsymbioosit.fi -karttapalvelu kokoaa tiedot suomalaisista teollisista symbiooseista yhteen tietojärjestelmään helposti esitettävään muotoon.

Karttapalvelun tarkoitus on lisätä ymmärrystä teollisista symbiooseista ja siitä, miten materiaalit kiertävät suomalaisten tuotantoyritysten välillä. Kartta helpottaa tiedon kulkua ja verkottumista sekä tuottaa tietoa symbiooseja suunnitteleville toimijoille. Kartta tukee edistyvää teollisuutta nostamalle esiin hyvät esimerkit.
Tutustu tarkemmin
Kohderyhmä ja hyödyt
Ensisijainen kohderyhmä ovat teollisissa symbiooseissa toimivat yritykset. Yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia vielä hyödyntämättömille sivuvirroilleen ja uusia raaka-ainelähteitä sekä kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia.

Käytännön työ
Yritykset voivat lisätä sivuilla olevan linkin kautta omat symbioosinsa karttapalveluun.

Kustannukset käyttäjälle
Karttapalvelunkäytöstä tai hyödyntämisestä ei koidu kustannuksia käyttäjille.

Mitattava tieto
Palvelun kautta seurataan symbiooseissa toimivien yritysten määrä kansallisesti ja paikkakunnittain.

Lainsäädännön pullonkaulat
Teollisten symbiooseille on löydetty erilaisia pullonkauloja, niin lainsäädännöllisiä ja lupa-asioihin liittyviä kuin asenteisiin ja rahoitukseen liittyviä. Näitä on selvitetty ja näihin pyritään puuttumaan.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Teollisetsymbioosit.fi -karttapalvelua kehitetään yritysten kanssa ja siitä on tarkoitus tehdä erittäin hyödyllinen symbioosityökalu yrityksille. Tällä hetkellä karttapalvelua ylläpitää Sitra. Tulevaisuudessa ylläpitäjä vaihtunee.

Lisätiedot
Lilli Linkola, Sitra
www.teollisetsymbioosit.fi
Lisätiedot
Lilli Linkola, Sitra
www.teollisetsymbioosit.fi
HINKU foorumi
- kohti hiilineutraalia kuntaa
HINKU-foorumi on verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin (2007–2030 -80 %) päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.

HINKU-hanke tukee kuntia päästövähennysten saavuttamisessa edistäen samalla cleantech-sektorin tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Päästövähennysten ohella HINKU huomioi sosioekonomiset vaikutukset ja pyrkii ratkaisuihin, joilla on positiivinen vaikutus myös kunnan ja kuntalaisten talouteen, omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja työympäristöön. Ratkaisut tukevat myös vaihtotaseen kehitystä sekä ympäristöasioita laajemmin.


HINKU-foorumi on muodostunut HINKU-hankkeen puitteissa. HINKU-foorumi myös ylläpitää HINKUmappi nettisivustoa, jossa alueiden toimijat ja asukkaat voivat kertoa ilmastoystävällisistä ja resurssitehokkaista toimenpiteistään tai hankinnoista.

Kohderyhmä, hyödyt ja mitattava tieto
HINKU-foorumin kohderyhminä ovat kunta, yritykset, asukkaat sekä asiantuntijat. Teknologiset mahdollisuudet, uudet kumppanuudet ja toimintatavat voivat kehittää yhteiskuntaa vähähiilisempään ja resurssitehokkaaseen suuntaan. HINKU-hankkeen puitteissa toteutetuista yhteishankinnoista hyötyvät niin kunnat kuin tarjoajatkin: kun ostot toteutetaan yhdessä, ostettavan ratkaisun hinta on edullisempi. Kunnat saavat toimintatavasta syntyvät kustannukset yhteishankinnasta tulevina säästöinä takaisin. Uutta tekniikkaa tarjoavat yritykset hyötyvät luonnollisesti suuremmista myyntimääristä.


Käytännön työ
HINKU-foorumi jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille. Yhtenä keinona resurssitehokkuuden edistämisessä ovat HINKU-yhteishankinnat, joilla pyritään saamaan aikaan ympäristö- ja kustannussäästöjä. Koska cleantech-ratkaisujen hankintaprosessi on usein työläs ja hankintahinta mahdollisesti tavanomaista hankintaa korkeampi, on HANKINTAmapin tarkoituksena nopeuttaa ja helpottaa julkisten cleantech-investointien läpivientiä ja luoda yhteishankintojen mahdollisuuksia sekä osoittaa cleantech-ratkaisujen pidemmän aikavälin ympäristö- ja kustannushyödyt. Onnistuneista ratkaisuista kerätään tietoa myös HINKUmappiin, jonne ratkaisuja voivat ilmoittaa kaikki eri tahot. HINKUmapista nostetaan parhaita esimerkkejä esille ja kuukausittain palkitaan paras toimenpide kuukauden HINKUteko palkinnolla. Palkinto herättää median kiinnostuksen aiheeseen ja lehtijutut levittävät tietoa tehokkaasti alueella.

Lisätiedot
http://www.hinku-foorumi.fi/etusivu/fi_FI/etusivu/
Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus
Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus
Lisätiedot
Pasi Tainio ja Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus

Tutustu tarkemmin
Teolliset symbioosit - karttapalvelu
Tähdelounaskonseptissa koulut tarjoavat lähialueiden asukkaille mahdollisuuden tulla syömään ylijäänyttä ruokaa, mikäli sitä on jäänyt linjastoon.

Sitran rahoittamasta kokeilusta liikkeelle lähtenyt koulujen tähdelounaskonsepti on levinnyt lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle.

Idealla pyritään vähentämään kouluista tai muista laitosruokaloista syntyvää hävikkiruoan määrää. Malli säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja lisää yhteisön hyvinvointia.
Tutustu tarkemmin
Kohderyhmä ja hyödyt
Ensisijainen kohderyhmä ovat peruskoulut ja niiden ruokailun hoitavat keittiöt. Konseptia voidaan soveltaa myös muihin laitosruokaloihin.

Käytännön työ
Tähdelounaskonseptin voi kuka tahansa kopioida ja ottaa käyttöön. Tähdelounaskonseptia suunnittelevalle on tehty manuaali Tee-se-itse tähdelounas, jossa on kuvattu, miten tähdelounaan saa omaan kouluunsa/kuntaansa ja mitä itse käytännön toteutuksessa kannattaa ottaa huomioon. Tähderuokailussa tärkeää on varmistaa kiinteistön haltian ja terveystarkastaja hyväksyntä toiminalle.

Kustannukset käyttäjälle
Tähdelounaan jakamisesta tai myymisestä ei kerry varsinaisia lisäkustannuksia, mikäli se voidaan suorittaa keittiöhenkilökunnan normaalina työaikana. Lisäkustannuksia voi syntyä, mikäli tähdelounaan kanssa tarjotaan muuta ruokaa, joka ei muuten menisi hävikkiin (esim. näkkileipä).

Mitattava tieto
Toiminnassa seurataan hävikkiruoan määrä kiloissa sekä jaettujen tähdelounaiden määrää.

Lainsäädännön pullonkaulat
Toiminalle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Tähdelounaskonseptin leviäminen yleiseksi käytännöksi.

Lisätiedot
Lilli Linkola, Sitra
Tee-se-itse tähdelounasmanuaali
http://www.slideshare.net/SitraEkologia/thdelounas-ohjeet-32490041?ref=http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaskaytanto-leviaa-ympari-suomea
Lisätiedot
Lilli Linkola, Sitra
UUMA2-ohjelmassa edistetään uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähennetään siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia.

UUMA2-ohjelmassa keskitytään erityisesti ekotehokkaiden hankekohtaisten materiaaliratkaisujen edistämiseen ja uusiomaarakentamisen tuotteistamiseen.

Ohjelman pääpaino on tuotekehityksessä, tilaajien suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä sekä näihin liittyvissä demonstraatiohankkeissa.

Hankkeen tavoitteena mm. edistää resurssiviisautta alueella ja tuottaa uusia liiketoimintamalleja yrityksille. Hankkeessa toteutetaan kokeiluja, joissa luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla.
Tutustu tarkemmin
Mitä ongelmaa työkalu/toimintamalli ratkaisee
Rakentamiseen käytetään Suomessa kiviaineksia yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Luonnon kiviainesten käyttö on noin
70–80 miljoonaa tonnia vuodessa. Rakentamiseen mahdollisesti soveltuvia uusiomateriaaleja tuotetaan vuosittain lähes
yhtä paljon. Uusiomateriaalien käytön edistäminen on erittäin tehokas keino materiaalitehokkuuden edistämiseen ja sillä
voidaan vähentää merkittävästi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä niiden kuljetusten tarvitseman energian kulutusta.

Kohderyhmä ja hyödyt
UUMA2-ohjelma palvelee koko maarakentamisen sektoria: materiaalintuottajia, viranomaisia, rakennuttajia ja urakoitsijoita.

Käytännön työ
UUMA2-ohjelmassa koordinoidaan hankintojen, teknisen kelpoisuuden, ympäristökelpoisuuden ja elinkaarivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi tapahtuvaa työtä. Lisäksi uusiomaarakentamista edistetään alueellisten hankekonseptien käynnistämisellä noin 10 eri alueella Suomessa ja sen merkittävän kokoisilla demonstraatiohankkeilla. UUMA2-hanke tuottaa tietoa Ympäristöministeriölle lainsäädännön valmistelemiseksi.

Kustannukset käyttäjälle
UUMA2-ohjelma tuottama julkinen tieto kootaan UUMA2-nettisivuille UUMA-käsikirjastoksi, joka on kenen tahansa käytettävissä.

Mitattava tieto
Ohjelmassa seurataan lainsäädännön kehittymistä sekä tilaajakäytäntöjen ja hankintojen muuttumista paremmin uusiomaarakentamista palvelevaksi.

UUMA2-emohankkeen koordinoinnista vastaa Ramboll Finland Oy ja viestinnästä Motiva Oy. Ohjelman työtä rahoittavat mm. Liikennevirasto, Ympäristöministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, HSY, Helsingin kaupunki, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry sekä lukuisat urakoitsijat.

Lisätiedot
http://www.uuma2.fi/uuma2-ohjelma
Pentti Lahtinen, Ramboll
Marjo Ronkainen, Ramboll
Lisätiedot
http://www.uuma2.fi/uuma2-ohjelma
Pentti Lahtinen, Ramboll
Marjo Ronkainen, Ramboll
Maapörssi on internetissä toimiva palvelu, jonka avulla rakentajat voivat kierrättää ylijäämä-maa-aineksia työmaalta toiselle.

Palvelun avulla ylimääräiset maa-ainekset menevät hyötykäyttöön, mikä vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Hyötykäytön lisäksi rakentaja voi saada taloudellista hyötyä, kun ajomatkat ovat lyhyempiä. Ylijäämä-maa-ainekset voivat siis muuttua tulokseksi.

Kohderyhmä ja hyödyt
Palvelua voivat hyödyntää maanrakentajat, kunnat ja kaupungit, seurakunnat, viherrakentajat, omakotirakentajat eli kaikki, joilta tulee ylijäämä maa-aineksia tai tarvitsevat niitä. Maapörssin käyttäjät voivat säästää kaatopaikkamaksuissa, maa-aineshankinnoissa sekä kuljetuskustannuksissa.

Käytännön työ
Palveluun liittyvän yritys lähettää Maapörssiin yrityksen tiedot. Tietojen lähettämisen jälkeen yritys saa tunnukset palveluun. Tämän jälkeen yritys voi kirjautua järjestelmään ja selata tarjouspyyntöjä. Tarjouspyyntöjen yhteystiedot ovat näkyvillä, mikäli lukuaikaa on ostettuna.

Kustannukset käyttäjälle
Palveluun liittyminen ja ilmoitusten jättäminen palveluun on maksutonta, mutta varsinaisten ilmoittajan yhteystietojen lukeminen on maksullista.

Mitattava tieto
Maapörssissä on mahdollista seurata sitä, millaisia määriä maa-aineksia palvelussa ilmoitetaan vuositasolla ja kuukausitasolla.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Maapörssiä kehitetään jatkuvasti yhä paremmin palvelemaan asiakkaita. Palvelua on laajennettu nyt myös Ruotsiin ja tulevaisuuden haasteena on laajentaa palvelua myös muihin maihin. Tavoitteena on tehdä Maapörssi yhä tunnetummaksi rakentajien keskuudessa.

Lisätiedot
http://www.maaporssi.fi/
Jari Nordström, Maapörssi Oy

Lisätiedot
http://www.maaporssi.fi/
Jari Nordström, Maapörssi Oy
Tutustu tarkemmin
Massainfo on maa-aineshallinnan tietojärjestelmä, joka esittää kaupunkiseu-dun maa-ainesten kysynnän ja tarjonnan kokonaiskuvan. Sen tarkoituksena lisätä maa-aineisten kierrätys- ja uusiokäyttöä.

Tietojärjestelmän avulla esimerkiksi kaavoittajat ja kaupungin suunnittelijat voivat ottaa huomioon maa-ainesten hallinnan näkökulman jo kaavoitus-vaiheessa.

Massainfon hyödyt voivat olla merkittävät: Jyväskylän kaupunkiorganisaation sisäiset, noin 1,3 miljoonan euron maa-ainesten kuljetuskustannukset voivat vähentyä jopa 50 prosenttia, jos Massainfon kaltainen tietojärjestelmä olisi kaikkien maa-aineksia hallinnoivien tahojen aktiivisessa käytössä.

Jyväskylän seudun
massainfo-tietopalvelu
Maa-ainesten kysyntä ja tarjonta kohtaavat vain harvoin. Tällä hetkellä tietoa maamassoista ei kerätä systemaattisesti yhteen paikkaan, josta se olisi kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä, vaan tiedot maamassojen tuottajista ja hyödyntäjistä on satunnaisesti eri tahoilla.

Kohderyhmä ja hyödyt
Kaikki maa-ainesliiketoiminnassa mukana olevat ja maa-aineksia hallinnoivat tahot voivat hyötyä Massainfosta. Massainfo auttaa maamassojen kanssa työskenteleviä tahoja, kuten maarakennusyrityksiä kaupungin liikelaitoksia, rakennuttajia sekä kuljetusyhtiöitä löytämään logistisesti tehokkaimmat maansiirtojen ratkaisut. Järjestelmästä voivat hyötyä myös yhdyskuntasuunnittelijat, läjitysalueen haltijat, maanomistajat, luvittajat, rakennuttajat, rakennusliikkeet, yhteiskuntasuunnittelijat sekä omakotirakennuttajat.

Käytännön työ
Käytännössä järjestelmä on tarkoitus toteuttaa nettipohjaisen käyttöliittymän avulla. Järjestelmän avulla käyttäjä pystyisi mm. tarkastelemaan saatavilla olevia maamassoja, löytämään kohteita, joissa tarvitaan maamassoja ja tuomaan uutta tietoa järjestelmään.

Mitattava tieto
Massainfon kaltaisella tietojärjestelmällä voidaan jakaa tietoa siitä, missä ja milloin maa-aineksia syntyy sekä missä ja milloin niitä tarvitaan. Tietojärjestelmä kokoaa, jäsentää ja visualisoi maa-ainesten hallintaan liittyvän resurssitiedon kuten maa-aineksen laadun, määrän, tarkan sijainnin ja yhteyshenkilön.

Lainsäädännölliset pullonkaulat
Maanrakennusasetus (MaRa) ei kata tarpeeksi montaa maanrakennukseen soveltuvaa jätemateriaalia. Lainsäädännön tulkintaohjeet ovat puutteelliset ja tulkinnat vaihtelevat alueittain. Maa-ainesten kestävää käyttöä voitaisiin edistää muun muassa uudistamalla säädöspohjaa, kehittämällä lupaprosesseja yksinkertaisemmiksi ja nopeammiksi sekä huolehtimalla keskeisten viranomaistahojen riittävästä koulutuksesta.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Vuonna 2013 laadittiin tietojärjestelmän vaatimusmäärittely yhdessä Resurssiviisas Jyväskylä -hankkeessa toteutetuissa kokeiluissa. Varsinainen järjestelmä toteutetaan kaupunkiseutujen välisessä yhteistyössä vuonna 2014 Sitran rahoituksella yhtenä kolmesta Resurssiviisas Jyväskylän -hankkeen piloteista. Tavoitteena on, että järjestelmä otetaan laajasti käyttöön ja se voisi palvella kaikkia suomalaisia maa-ainesalan toimijoita.

Lisätiedot
Hannu Onkila, Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot
Hannu Onkila, Jyväskylän kaupunki
Tutustu tarkemmin
Ekokompassi on pk-yrityksille tarkoitettu kevennetty ympäristöasioiden hallinnan työkalu.

Ekokompassi auttaa yritystä parantamaan kokonaisvaltaisesti ympäristöasioiden hallintaa ja ekotehokkuutta. Työkalun avulla yritys pystyy vastaamaan markkinoilta tuleviin ympäristövaatimuksiin ja se tukee yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.

Ekokompassi on tällä hetkellä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Hyvinkään alueen pk-yritysten sekä kaupunkien virastojen ja tytäryhteisöjen saatavilla. Ekokompassin toivotaan leviävän myös muihin kaupunkeihin.

Käytännön työ
Käytännössä yritys täyttää sähköisen ilmoittautumislomakkeen tai ottaa muutoin yhteyttä Ekokompassi-neuvojaan. Yhteistyöstä tehdään sopimus HSY:n kanssa. Ekokompassijärjestelmän rakentamisen aikataulusta sovitaan yhdessä, vuosittain voi aloittaa noin 20 uutta yritystä.

Ekokompassin rakentaminen vaatii 3-4 neuvojatapaamista sekä osallistumisen ympäristökoulutukseen. Ekokompassin rakentaminen aloitetaan lähtötason kartoittamisesta, minkä jälkeen arvioidaan ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristöohjelma. Prosessin myötä koko yrityksen toiminta käydään läpi ympäristön ja prosessien optimoinnin näkökulmasta. Yrityksen ympäristötyö auditoidaan puolueettoman osapuolen toimesta ja yritys saa toiminnastaan myös kaupunginjohtajan allekirjoittaman Ekokompassi-todistuksen, joka on voimassa kolme vuotta.

Kustannukset käyttäjälle
Palvelu on maksullinen. Hinnat löytyvät ekokompassin internet-sivuilta.

Mitattava tieto
Ekokompassi-järjestelmän tärkeä osa on kolmevuotinen ympäristöohjelma, jossa sovitaan seurattavat indikaattorit. Yleensä seurattavia indikaattoreita ovat esimerkiksi energiankulutustiedot, jätemäärät tai ajetut kilometrit.

Lainsäädännön pullonkaulat
Toteuttamisessa ei ole ilmennyt varsinaisia lainsäädännöllisiä haasteita, mutta edullisen Ekokompassi-järjestelmän tarjoaminen yrityksille vaatii kaupunkien rahallista tukea neuvonnan järjestämiseen. Ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa voidaan edistää mm. kilpailutuksissa käytettävien vaatimusten kautta. Lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien toiveet ja kysymykset ympäristötyöstä lisäävät yritysten painetta kehittää ympäristöasioitaan ympäristöjärjestelmän avulla.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Tulevaisuudessa Ekokompassia on tarkoitus laajentaa muualle Suomeen. Lisäksi Ekokompassiin ollaan kehittämässä sähköistä raportointijärjestelmää.

Ekokompassia toteuttavat Pääkaupunkiseudun Ilmastoinfo (www.ilmastoinfo.fi) ja Helsingin ympäristökeskus. Helsingin ympäristökeskus omistaa Ekokompassi-tavaramerkin. Ekokompassin rinnalle on kehitetty Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmä, jota pilotoidaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteisellä Greening Events -yhteishankkeella. Greening Events kannustaa biohajoavien astioiden käyttöä erilaisissa tapahtumissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää konkreettisia tapoja pääkaupunkiseudun tapahtumien ympäristöasioiden hallintaan. Hankkeessa luodaan käytäntöjä tukeva toimintamalli kaupunkien ja tapahtumien väliselle vapaaehtoiselle ympäristötyölle sekä tarjotaan räätälöityä ympäristökoulutusta ja -neuvontaa

Lisätiedot
Irina Niinivaara, Ekokompassi ja Ilmastoinfo
http://www.ekokompassi.fi/
http://www.greeningevents.fi

Tutustu tarkemmin
Lisätiedot
Irina Niinivaara, Ekokompassi ja Ilmastoinfo
Resurssitehokas pk-yritys -työkalulla voidaan kehittää pk-yritysten resurssitehokkuutta. Työkalulla kartoitetaan yrityksen energiankulutusta ja materiaalien käyttöä sekä tunnistetaan kehittämiskohteita, annetaan toimenpide-ehdotuksia sekä arvioidaan saavutettavissa olevia hyötyjä.

Työkalu on tarkoitettu pienille yrityksille, joilla on vähäiset kehittämisresurssit. Suomen yrityksistä valtaosa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä ja esimerkiksi palvelusektorin osuus on kasvussa. Resurssitehokkuuden kehittämiseen rakennetut työkalut ovat kuitenkin usein suunnattu suuremmille yrityksille, jolloin ne ovat pienille pk-yrityksille liian raskaita.

Kohderyhmä ja hyödyt
Hyödynsaajia ovat palvelua käyttävät osallistuvat pk-yritykset sekä työkalua kehittävät organisaatiot.

Käytännön työ ja mitattava tieto
Yrityksille tehtävällä yleisen tason alkukartoituksella kerätään tietoa mm. yrityksen jätemääristä, materiaalivirroista, energian- ja vedenkulutuksesta sekä jo tehdyistä kehittämistoimista. Tämän jälkeen valitaan kehitettävä osa-alue, jonka puitteissa kerätään tarkempia tietoja esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksesta. Käytännössä työkalu pitää sisällään kuusi vaihetta:

1. Palvelun soveltuvuuden arviointi
Yrityksille esitetään kymmenen kysymystä, joiden avulla selviää yrityksen kehittämistarve. Samalla saadaan arvio työkalun soveltuvuudesta ko. yritykselle.

2. Resurssitehokkuuden yleiskartoitus

Pitää sisällään yrityksen toiminnan hahmotuksen, kartoituslomakkeen täytön ja keskeisten kehittämiskohteiden tunnistamisen.

3. Johtopäätökset ja raportti tehokkuuden edistämiseksi

Yleiskartoituksen jälkeen laaditaan raportti keskeisistä havainnoista. Näiden perusteella valitaan yrityksessä toteutettavat palvelupaketit.

4. Palvelupakettien toteutus

Palvelupaketteja ovat esim. kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen, kiinteistön vedenkäytön kartoitus ja tehostaminen, jätehuollon toimivuuden arviointi sekä prosessien tehokkuuden arviointi. Näistä toimeenpannaan yksi tai useampia yrityksen kehittämistarpeen mukaan. Tavoitteena ei siis ole laittaa kaikkea kuntoon kerralla, vaan valita keskeisimmät ja aloittaa niistä. Tavoitteena on, että yritys pääsee palvelupakettien avulla jatkamaan omin avuin eteenpäin resurssitehokkuuden edistämiseksi,, mutta tarvittaessa apua saa myös käytännön toimenpanoon.

5. Seurantakäynti ja arviointi
Seurantakäynnin yhteydessä kerätään tietoa toimenpiteillä saavutetuista tuloksista sekä arvioidaan sen hetkiset kehittämistarpeet.

Kustannukset
Hinnoittelua kehitetään parhaillaan yrityksiltä saadun palautteen perusteella.

Lainsäädännölliset pullonkaulat
Työkalun kehittämisessä ei ole kohdattu ongelmia lainsäädännön suhteen.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Työkalu kehitettiin Kartoitusmenetelmä pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämiseen -hankkeessa. Hankkeen päätyttyä palvelutoimintaa jatketaan maksullisena palveluna. Työkalu on kohdennettu pienille yrityksille, joilla on usein vähäiset kehittämisresurssit. Tällöin esimerkiksi yhteiskunnan tuki tämäntyyppisen palvelun toteutukseen edistäisi sen kysyntää käytännössä.

Työkalua kehittävät Suomen ympäristöpisto Sykli ja Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto.

Lisätiedot
Taru Uotila, Suomen ympäristöopisto Sykli

Lisätiedot
Taru Uotila, Suomen ympäristöopisto Sykli
Tutustu tarkemmin
Petra-jätevertailu on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kehittämä seurantatyökalu, joka vertaa yrityksen tai yhteisön tuottamia jätemääriä ja jätteiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä muihin saman toimialan ja kiinteistötyypin toimipaikkoihin. Palvelu on käytet-tävissä Helsingin, Turun ja Lahden seudulla ja se toimii osoitteessa www.petrajatevertailu.fi

Työkalu tarjoaa mahdollisuuden jätemäärien vertailuun ja seurantaan
ja sitä kautta herättelee kiinnittämään huomiota toiminnan materiaalitehokkuuteen.

Tutustu tarkemmin
Kohderyhmä ja hyödyt
Petra-jätevertailussa mukana olevat yritykset ja yhteisöt saavat tietoa omista jätemääristä ja voivat verrata tietojaan muiden toimijoiden tietoihin. Yksittäisen toimipaikan tietoja käsitellään aina luottamuksellisina. Petra-jätevertailu mahdollistaa myös jätehuoltokustannusten seurannan vuosittain. Tietoja voi käyttää hyödyksi esimerkiksi yritysten ympäristöraportoinnissa.

Käytännön työ
Käytännössä toimija syöttää jätemäärät ja muut tarvittavat tiedot kerran vuodessa ohjelmaan. Alueellinen jätehuoltoyhtiö tarkistaa jätemäärät ja neuvoo tarvittaessa jätehuoltoasioissa. Petra-jätevertailun tuottamat raportit ovat heti käytettävissä jätetietojen syöttämisen jälkeen.

Kustannukset käyttäjälle
Petra-jätevertailu on maksuton, mutta edellyttää jätemäärätietojen keräämistä ja syöttämistä palveluun.

Mitattava tieto
Valmiiden mittareiden avulla on helppo seurata jätteiden hyötykäyttöastetta ja kokonaismäärää suhteessa henkilöstömäärään, liikevaihtoon tai tuotannon määrään. Petra-jätevertailu laskee myös yrityksen tai yhteisön jätteistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja vertaa niitä muiden saman toimialan ja kiinteistötyypin yritysten kasvihuonekaasupäästöihin.

Vuosittain täytetyistä raporteista muodostetaan vuositilastot, jotka julkaistaan aina vuoden lopussa. Tilastoista voi nähdä toimialoittain jätemääriä. Tietoa on kerätty jo noin 600 toimipisteestä. Koostetut vuositilastot ovat kaikille avoimet.

Lainsäädännölliset pullonkaulat
Lainsäädäntö ei ole vaikeuttanut Petra-jätevertailua. Palvelu toimii apuna jätelaissa mainittuun toiminnanharjoittajan velvollisuuteen olla selvillä toiminnasta syntyvän jätteen määrästä sekä velvollisuudesta seurata jätehuoltoa säännöllisesti.

Lisätiedot
www.petrajatevertailu.fi
petra@hsy.fi tai puh. 045 636 6269
Miia Riihimäki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Lahden kaupunkiseutu tähtää materiaali- ja energiatehokkuuden edelläkävijä-ratkaisuihin. Lahdessa on pitkään kehitetty mm. jätehuollon resurssitehokkuutta, minkä seurauksena kaupunkiseudun jätteiden hyötykäytön aste on peräti 94 %. Jatkossa materiaalien uudelleenkäyttö ja jätteen synnyn vähentäminen on entistä keskeisempi osa erilaista kaupungin ja elinkeinoelämän kehittämistä, kaupunkisuunnittelua ja mm. julkisten hankintojen ohjaamista.
Materiaalien uusiokäyttöä ja ylijäämämateriaalien hyödyntämistä on tehty Lahden seudulla ympäristöministeriön rahoittaman EkoTahto-hankkeen (2013) voimin.

Hankkeessa on luotu verkossa toimivat Materiaalipankki sekä Mahdoton verkkoyhteisö, joissa kolmannen sektorin, yritysten ja julkishallinnon yhteistyö edistää materiaalien ja tavaroiden uudelleenkäyttöä. Luodut palvelut ja käytännöt on tarkoitus monistaa vaiheittain valtakunnallisiksi sekä muodostaa hankitusta asiantuntijuudesta vientikelpoista palveluliiketoimintaa.
Lisätiedot
Saara Vauramo, Lahden kaupunki
Materiaalipankki on yritysten ylijäämämateriaalien myyntiin tarkoitettu verkkotori. Siellä yritykset voivat myydä itselle tarpeettomia materiaalieriä tai vaihtoehtoisesti etsiä sopivaa materiaalia.


Materiaalipankin tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja löytää ylijäämä-materiaaleille uusia käyttötarkoituksia luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia materiaaleja hyödyntäville yrityksille.


Palvelu on tarkoitettu yrityksille, jotka haluavat myydä materiaalit toiselle yritykselle tai ostaa materiaalia.
Tutustu tarkemmin
Käytännön työ
Käytännössä yritykset laativat palveluun ilmoituksia, joiden avulla voidaan 1. myydä, 2. antaa ilmaiseksi tai 3. etsiä sopivaa materiaalia. Koko myyntiprosessi voidaan hoitaa Mpankki-palvelun kautta. Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen, mutta palvelussa olevat materiaalit ovat vapaasti nähtävillä.

Kustannukset käyttäjälle
Palvelussa ei ole liittymismaksua tai aikaperusteista veloitusta, mutta palvelu perii sen kautta välitetystä maksuliikenteestä 8 %:n komission, joka lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Palvelun kautta voidaan myös antaa ilmaiseksi materiaalia, jolloin kuluja ei muodostu kummallekaan osapuolelle.

Mitattava tieto
Materiaalipankissa seurataan siellä olevien yritysten ja kauppatapahtumien lukumäärää

Lainsäädännön pullonkaulat
Uudelleenkäytettävien materiaalien käyttöä hankaloittaa pelko jäte-statuksesta, jolloin toiminta muuttuu luvanvaraiseksi. Esimerkiksi jätelaki ei suoraan tunne tapausta, jossa uudelleenkäytettävien materiaalien käyttötarkoitus tai -kohde muuttuu alkuperäisestä. Tulkinnoissa voi olla myös alueellisia vaihteluja. Tarvitaan siis riittävästi konkreettisia esimerkkejä onnistuneista uudelleenkäyttötapauksista, joita voidaan käyttää ennakkotapauksina.

Uudelleenkäytettävän materiaalin varastointi muodostuu myös ongelmaksi, jos jätelakia tulkitaan liian tiukasti. Pitäisi siis olla mahdollisuus varastoida materiaalia uudelleenkäyttö-statuksella, vaikka ko. materiaalille ei olisi heti osoittaa uudelleenkäyttökohdetta ja sen käyttötarkoitus- ja kohde muuttuvat.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Suunnitteilla ovat materiaalipankin uudet lisäpalvelut, kuten starttipaketti yrityksille (alkukartoitus eli hyvin kevyt materiaalikatselmus) ja välivarastointimahdollisuus. Materiaalien vuokraustoiminta on myös tarkasteluissa sekä Mpankkiin liittyvät kuluttajapalvelut.

Palvelun toteuttaja on Kierrätysverkko Oy, joka on Riihimäellä toimiva yhteiskunnallinen yritys. Ylijäämämateriaalien tehokkaampaan hyötykäyttöön liittyvää keskustelua sekä tietotarpeita ruokitaan ja fasilitoidaan Mahdoton-verkkoyhteisön avulla.

Lisätiedot
Harri Välimäki, Kierrätysverkko Oy
www.mpankki.fi
Lisätiedot
Harri Välimäki, Kierrätysverkko Oy
Mahdoton-verkkoyhteisössä jaetaan ja jalostetaan ideoita sekä löydetään vuoropuhelun kautta ylijäämämateriaaleille uusia ja yllättäviä käyttötarkoituksia.

Yhteisö on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat jakaa ja saada tietoa materiaalitehokkuudesta.

Mahdoton-yhteisön tavoitteena on pienentää jätteeksi päätyvän materiaalin määrää.





Käytännössä yhteisö mahdollistaa keskustelun ja tietojen jakamisen. Sivustolle voi kirjoittaa kuka tahansa aiheeseen liittyviä kirjoituksia, joita yhteisön jäsenet voivat kommentoida ja käydä keskustelua. Jokainen julkaistu kirjoitus linkitetään myös Facebookiin. Keskustelun lisäksi järjestetään työpajoja, joissa innovoidaan uusia käyttötarkoituksia kiinnostaville ylijäämätuotteille. Yhteisössä kehitetyt ja esitetyt ideat ovat julkisia.

Mahdoton-yhteisössä seurataan julkaistujen artikkeleiden lukijamääriä ja linkityksiä. Kommentoinnin ja kirjoittamisen edellytyksenä on palveluun kirjautuminen.

Verkkoyhteisöstä vastaa Kierrätysverkko Oy ja sitä tehdään yhteistyössä Ympäristöministeriön, Lahden kaupungin, GreenCity-hankkeen, Risain Oy:n,
Sharetribe Oy:n, Tarsius Oy:n, LADEC Oy:n sekä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa.
Lisätiedot
http://mahdoton.fi/, Anna Erkinheimo
Tutustu tarkemmin
Yrittäjän opas kannattavaan ympäristötyöhön esittelee yrityksen ympäristötyön aloittamiseen tarvittavat työkalut.

Ympäristönäkökohtien tunnistamiseen tarkoitettujen tarkistuslistojen avulla yritys voi sen sijaan selvittää toimintansa keskeisimmät ympäristövaikutukset, tehdä pohjan ympäristösuunnitelmalle ja arvioida yrityksen materiaalitehokkuutta.

Jotta yritys saa ympäristöasiat hallintaan, sen pitää ensin tunnistaa ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä arvioida niiden merkittävyys yrityksen kannalta. Tämä mahdollistaa parannustoimenpiteiden kohdistamisen olennaisiin asioihin. Tarkistuslistojen avulla yritys pystyy selkeästi ja helposti saamaan yleiskuvan yrityksen tilanteesta ja yhteenvedon kehittämiskohteistaan.

Tutustu tarkemmin
Kohderyhmä ja hyödyt
Yrittäjän opas kannattavaan ympäristötyöhön on tarkoitettu pienille yrityksille innostamaan heitä ympäristötyön aloittamiseen. Oppaan avulla voidaan kehittää yritykselle ympäristöohjelma ja tehdä ympäristötyöstä kannattavaa liiketoimintaa. Tarkistuslistojen avulla pk-yritys voi taas tunnistaa ympäristönäkökohtia. Ympäristötyön avulla on mahdollista löytää säästöjä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä nostaa yrityksen profiilia.

Käytännön työ
Opas tarjoaa konkreettiset ohjeet ja havainnollisen 13 askeleen mallin ympäristöasioiden kehittämiseen pk-yrityksessä. Ohjeiden avulla yritys pystyy helposti hahmottamaan, mitä kaikkea ympäristötyöhön kuuluu ja miten ympäristötyötä voidaan hoitaa yrityksessä. Tarkistuslistojen avulla yritykset voivat tehdä perusteellisen katselmuksen, jolloin yritys täyttää kaikki tarkistuslistat tai yritys voi myös keskittyä vain tiettyihin osa-alueisiin omien tarpeidensa mukaan.

Kustannukset käyttäjälle
Opas ja tarkastuslistat ovat maksuttomia.

Oppaan on toimittanut Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, Valonian Kymppi-hanke SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitutin suositusta oppaasta Företagarens guide till lönsamt miljöarbete.

Lisätiedot
www.valonia.fi, yrityspalvelut
Martina Uotinen, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, Valonia
Lisätiedot
Martina Uotinen, Valonia
Varsinais-Suomessa kartoitetaan yritysten materiaalivirtoja sekä saatetaan yhteen materiaalien tuottajia ja hyödyntäjiä niin, että heidän välilleen syntyy materiaalin hyödyntämiseen liittyviä yhteistyömahdollisuuksia.

Yrityksen toiminnasta syntyy ylijäämämateriaalia, joka jää monen yrityksen kohdalta hyödyntämättä. Yritykset eivät usein tiedosta, että heillä on hyödynnettävää jätemateriaalia, jota joko yritys itse tai toinen yritys voisi hyödyntää ja materiaalit päätyvät joko kaatopaikalle tai poltettavaksi. Ylijäämämateriaaleissa on kuitenkin suuri jatkojalostuspotentiaali.


Tutustu tarkemmin
Varsinais-Suomessa on paljon yrityksiä, joiden jäte- ja sivuvirrat on kartoittamatta. Tavoitteena onkin luoda toimintamalli, joka nostaa alueen jäte- ja sivuvirroista esiin sellaisia hyödyntämispotentiaaleja, joita yksittäinen yritys tai muu toimija ei havaitse. Tuloksena syntyy ratkaisu, jossa yrityksessä syntyvää ylijäämämateriaalia voidaan hyödyntää järjestelmällisemmin joko yrityksen omassa toiminnassa tai toisen yrityksen toiminnassa.

Kohderyhmä ja hyödyt
Toimintamallin kohderyhmänä ovat erityisesti alueen koko arvoketjun (jätteen tuottajat, hyödyntäjät, palveluntarjoajat) yritykset, mutta mukaan osallistetaan myös julkisia kehitysorganisaatioita, joiden vastuulla on jalkauttaa uusi toimintamalli pysyväksi käytännöksi. Ylijäämämateriaalin hyödyntäminen tuottaa taloudellista hyötyä sekä ylijäämämateriaalin tuottajalle että sen hyödyntäjille.

Käytännön työ ja mitattava tieto
Käytännössä ylijäämämateriaalin hyödyntämis- ja yhteistyömallia rakennetaan yritysten haastatteluissa kerättyjen materiaalivirtatietojen sekä materiaalivirtakohtaisten työpajojen (esim. muovit, maa-aines, tekstiilit) pohjalta. Lounaisrannikolla on menossa myös prosessi, jonka myötä löydettyjä materiaalivirtoja on visualisoitu paikkatietojärjestelmän avulla.

Kustannukset
Osallistuminen materiaalivirtakohtaisiin työpajoihin on ollut maksutonta.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa alueellisen toimintamallin kehittämistä ja jalkauttamista. Yhtenä tärkeänä painopistealueena on löytää hyviä toimintatapoja yritysten ja korkeakoulun väliseen yhteistyöhön ja hyödyntää opiskelijoita pk-yritysten resurssitehokkuustyössä.

Lisätiedot
www.resurssitehokkuus.fi
Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu
Linda Fröberg-Niemi, Turku Science Park Oy


Lisätiedot
www.resurssitehokkuus.fi
Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu
Linda Fröberg-Niemi, Turku Science Park Oy
Forssan seudulla sijaitsevaan Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Parkiin on sijoittunut kierrätykseen ja jätteiden käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä sekä kierrätysmateriaalia ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävää teollisuutta.

Toimintaperiaatteena on teollinen symbioosi, eli mahdollisimman suljettu energian ja materiaalien kierto puistoon asettuvien toimijoiden välillä. Puistossa prosessoidaan jätteitä ja biomassoja sekä uusiutuvaksi energiaksi että erilaisiksi tuotteiksi.

Envi Grow Park -ekoteollisuuspuisto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden sijoittua alueelle, jossa jo on olemassa vahvaa materiaalikierrätyksen, uusiutuvan energian tuotannon ja biotalouden yritystoimintaa.

Puistoon sijoittumisesta hyötyvät myös muiden arvoketjujen yritykset, kuten maa- ja elintarvike-talouden tuotantopanoksia tuottavat sekä teknologiateollisuuden yritykset. Tuotteiden jatkojalostus tarjoaa puolestaan mahdollisuuksia yrityksille biolannoitteiden, probioottirehujen, liikennepolttoaineiden ja muiden uusiutuvan energian tuotteiden sekä erilaisten elintarvikkeiden tuotannossa ja niiden asiantuntijapalveluissa.

Lainsäädännön pullonkaulat
Toiminnan kasvua (kuten tuulivoimapuisto ja biojalostamo) ovat hidastaneet pitkät luvitusprosessit. Niitä pyritään helpottamaan jatkossa säädösten paremmalla ennakoinnilla.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Envi Grow Parkin ja koko Forssan seudun tulevaisuuden suunnitelmissa on energiaomavaraisuus vuonna 2018. Envi Grow Park haluaa toimia johtavana biomateriaalien ja -energian tuotantopaikkana, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti ja ennakoiden huomioon ilmastomuutoksen kautta edelleen kiristyvät säädökset ja kansainvälisesti jätteiden määrän vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset niin tuotannossa, tarvittavassa energiassa, itse tuotantoprosesseissa, tuotteiden jatkojalostuksessa, logistiikassa kuin myös yritysten ja seudun imagomarkkinoinnissa. Järkivihreys eli todennettu ympäristömyötäisyys halutaan kiinnittää seudun yritysten, asukkaiden ja julkishallinnon toimintaperiaatteeksi. Myös kiertotalouden osaamisen viennin keskus on suunnitteilla ja markkinaselvitykset mm. Intiaan ja Venäjälle meneillään.

Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Parkia ja sen osatoimintoja kehitetään yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä. Tällä hetkellä mukana ovat seuraavat yritykset: Envor Group Oy tytäryhtiöineen, LHJ Group tytäryhtiöineen, J Syrjänen Oy, Vapo Oy, Uusioaines Oy ja Watrec Oy. Muita toimijoita ovat Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Lisäksi kunnat, erityisesti Forssan kaupunki, mahdollistavat yritystoiminnan ekoteollisuuspuistossa mm. huolehtimalla kaavoituksesta ja tieverkon rakentamisesta sekä rahoittamalla tarpeellisia kehittämishankkeita.

Lisätiedot
Pauli Salminen, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy
Juha Pirkkamaa, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy
http://www.envigrowpark.fi/
http://www.fskk.fi
http://www.brightgreen.fi/ye

Lisätietoja
Pauli Salminen ja Juha Pirkkamaa, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy
http://www.envigrowpark.fi/
Tutustu tarkemmin
Peittoon alueesta kehitetään teollisen kierrätysliiketoiminnan kansallisen tason yrityskeskittymää Peittoon kierrätyspuistoa.

Tarkoituksena on löytää uusia käyttötarkoituksia teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseksi, kehittää ja pilotoida kierrätysteknologiaa sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Peittoon alue pyrkii tarjoamaan kierrätysalan yrityksille tilaa ja mahdollisuuksia laajamittaiseen teolliseen kierrätykseen ja yhteistyöhön.

Usein teollinen jäte on ripoteltu eri puolille kaupunkia. Peittoon alueella tähdätään siihen, että teollisten sivutuotteiden ja jätteiden käsittely on keskistetty yhdelle alueelle, mikä luo monenlaisia synergiahyötyjä yrityksille; logistiikka, yhteiset materiaalien vastaanotto- ja tukitoiminnot, vesiensuojelu, paloturvallisuus ym.

Tutustu tarkemmin
Porin kaupunki on vahvasti mukana Peittoon kierrätyspuiston kehittämisessä. Lisäksi yhteistyötä tehdään kierrätysalan yritysten ja alan oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Kierrätyspuistoon sijoittautumisesta hyötyvät erityisesti ne yritykset, jotka tuottavat, purkavat tai hyödyntävät teollisia sivutuotteita tai jätettä. Teollinen yhteistyö tarjoaa käytännön tutkimus-caseja tutkimus- ja oppilaitoksille ja Peittoon alue puolestaan tutkimukseen soveltuvan testausympäristön.

Käytännön työ
Yrityksille ja muille toimijoille järjestetään työpajoja, joilla niitä innostetaan verkostoitumaan toistensa kanssa. Syntyneitä kehittämisideoita viedään eteenpäin kiinnostuneiden yritysryhmien kanssa. Tarvittaessa tehdään kuhunkin caseen liittyviä selvityksiä ja laskelmia ym. taustatyötä.

Kustannukset käyttäjälle
Työpajoihin osallistuminen on maksutonta samoin kuin hankkeessa tehtävät julkiset selvitykset, jotka hyödyntävät useita toimijoita.

Mitattava tieto
Hankkeen aikana seurataan niiden yritysten määrää, jotka ovat olleet mukana hankkeen tilaisuuksissa ja muussa yritysyhteistyössä. Alueelle sijoittuvilla yrityksillä on käytössään tietoa erilaisista materiaalivirroista. Tarvittaessa tehdään taustaselvitystyötä julkiseen käyttöön.

Lainsäädännön pullonkaulat
Peittoon alue on kaavoitettu teollisuuden sivuvirtojen jatkokäsittelyä, varastointia ja läjitystä varten, mikä edesauttaa kierrätyspuiston rakentamista. Asemakaavan saaminen alueelle sekä kunnallistekniikan varmistuminen edesauttaisi alueelle sijoittautumista. Jäteverolla on ohjaava vaikutus kierrätysmateriaalien ja jätteen hyödyntämisessä.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Peittoon kierrätyspuiston visioon 2025 pääseminen edellyttää laajamittaista kehittämistoimintaa, jonka eteenpäinvieminen vaatii sekä hanketoimijoiden että kunnallisten toimijoiden ja yritysten pitkäjänteistä yhteistyötä.

Lisätiedot
Tuula Raukola, Prizztech Oy


Lisätiedot
Tuula Raukola, Prizztech Oy
Porissa kehitetään fyysistä materiaalipankkia. Tavoitteena on edesauttaa julkisten
palveluiden, yritysten ja kotitalouksien ylijäämä- ja jätemateriaalien kierrätystä
uusiokäyttöön mm. askartelussa, käsitöissä ja kierrätystuotteiden luomisessa.

Tavoitteena on löytää ratkaisu erilaisten poistomateriaalien uudelleenkäytön ja
kierrätyksen edistämiseksi Porin seudulla.

Kohderyhmä ja hyödyt
Materiaalipankin materiaalit tulevat yrityksiltä, yksityishenkilöiltä ja kuntien toimijoilta. Materiaalipankin asiakkaita ovat julkisen sektorin toimijat, kuten päiväkodit ja koulut, sekä harrasteryhmät ja yhdistykset, joille halutaan tarjota materiaaleja veloituksetta hyötykäyttöön.

Käytännön työ
Materiaalipankki vastaanottaa ja luovuttaa eteenpäin erilaisia materiaaleja. Materiaalipankkitoiminnan ohessa tuotetaan kierrätysmalleja sekä järjestetään neuvontatilaisuuksia ja työpajoja.

Mitattava tieto
Hankeen aikana seurataan ja mitataan sitä, millaisille tahoille ja millaista materiaalia menee ja kuinka paljon. Dokumentoidaan myös materiaaleista valmistettuja tuotteita.

Tulevaisuuden suunnitelmat
Materiaalipankkitoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi on tarkoitus löytää soveltuva taho, joka jatkaisi materiaalikierrätystä osana omaa toimintaansa. Tällä hetkellä materiaalipankkia kehitetään hankerahoituksella, joka on myönnetty 30.11.2014 asti.

Lisätiedot
Pauliina Hakala, Porin kaupunki
www.pori.fi/materiaalipankki

Lisätiedot
Pauliina Hakala, Porin kaupunki
www.pori.fi/materiaalipankki
Tutustu tarkemmin
Klikkaa symboleita!
Full transcript