Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Copy of Untitled Prezi

No description
by

JAGI JAK

on 12 March 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Copy of Untitled Prezi

MARKETING GEJ YU WE?
Marketing gedeg ni zuvhun zar surtalchilgaa esvel khudaldaa naimaa bish yum.
Ikhenkh khumuus marketing bol zar surtalchilgaa esvel khudaldaa naimaa gej oilgodog.
Ta ugluu ornoosoo bosokhdoo sonin seruulegtei tsag eswel durtai radio
suvagiinhaa khugjimiin chimeenees bolj serdeg uu.?Rock,songodog,khugjim,Kantri khugjim esvel tsusaa khandiwlahiig urialsan Ulaan Zagalmain surtalchilgaa tuhain radio suvgaar egshigledeguu.? Ta lewis jinsee umsudgu?Oglooni tsainda sharsan zagas gahain mahaa zooglodogu?
Deerkh bugdiig dugneed uzehed ta bidnii odor tutmiin amidral marketingaas shuud khamaaraltai baidag buguud buhel buten marketingiin sistem ni tanid zoriulagdsan yum.tiimees hediigeer bid anzaardagguich marketing bidnii amidraliin chuhal heseg yum ....
Delkhiin untsug bulan bvrt khvmvvs oor ooriin gesen yos zanshil amidraliin hew mayagtai baidag.Hyataadiin ger buluud ymar khool khuns ideh bolon haana amidrah tal deer songolt bagatai baidag bol Tokyo zereg tomoohon hotin irged Oskar Mayer ba brooks brothers zereg branduudtei ali hediin tanil bolson baina.Jisheeni Starbucks mash olon uichluulegchidiig tataj chadsan turshlaga ni yu bai..Uilchluulegchid yagaad tend butsaad ochdog we.?Taw tuhtai orchind shine buteegdehuun bolon surtalchilgaani talaar Email ee shalgaj ,hugjildeh bolomjiig olgoj baingiin uilchluulegchidee tusgai card olgodoguu?tuhain cardiig awhad eswel zahialhad hyalbaruu yagad starbucks ni undur hurdni utasgui internetiig sanal bolgodog wee? 20 jiliin umnu starbucks seatl hotiin engiin jijig company baisan bol eduugee 5000 coffee salbartai olon toonii delguuruudtei,hamgiin aldartai brand ner buhii company bolj orgojij chadsan bogood america iin hamgiin erelttei 10 company iin 1 bolj chadjee..tuhain bichwert bid marketingtai holbootoi tuhain asuudaliig awj uzeh bogood enehuu bulegt marketing gej yu boloh yagad hereglegchdiin huwid marketing chuhal talaar heleltsen tuunchlen huwiin baiguulguud bolon ashgiin bus baiguulguudiin ololt amjilt bolon tednii niigemd uzuuleh noloololiin talaar sudlah yum.
Marketingiin talaar unuudriin sudlah sedew.
1.Marketing gej yu.?
2.Marketingiin une tsene.?
3.Marketing tani ajild chuhal uuregtei.?
4.Marketing chiglesen ediin zasag ?
5.Une hansh bol une tseniig hemjigch?
6.Micro marketingin todorhoilolt ?
7.Ashgiin ba ashgiin bus baiguulguudin ashiglalt?
8.Marketing ni zuvhun hereglegchdiig tatah talaar oilgolt bish.?
9.Managmented chiglesen micro marketing.?
10.Ediin zasgiin heregsleliin torol ba ted herhen burelddeg we.?
Marketing ni tani ajild chuhal uuregtei.
Marketing sudlah bas negen chuhal shaltgaan ni marketing mash ur duntei une tsene buhii ajliin bolomjuudiig bii bolgodogtoi holbootoi..Herew ta marketinggiin oroltsoogui ajil erheldeg bol marketingiin talaar ymar negen zuil mdej awahni tani ajiliig ahitstai bolgono.
Marketing ni amidraliin standartad bolon ediin zasgiin osoltod noloolno.
Marketingiin uhaanig sudlah hamgiin tom shaltgaanni marketing ni ediin zasgiin hugjil bolon osoltod tomoohon bair suuri ezeldegt orshino.Tuunchlen marketing ni sudalgaa shinjilgee shinechleliig bii bolgodog.Jisheeni baraa buteegdehuun bolon uilchilgeeni shine sanaag bolowsruulah,hugjuuleh.Baiguulguudni hereglegchiin setgel hanamjind niitseh shine arga zamuudiig sanal bolgoh zamaar hereglegchin buteegdehuuni iluu ih songoltiig ogch iluu ih ashig oldog.Enehuu orsoldoon ni une hanshiig buulgana.Tuunchlen tuhain baiguulagani hereglegchiin setgel hanamjind hursen buteegdehuuni iluu bolowsrongui bolgowol iluu ajilah huchin bolon ashig orlogo nemegdene.
Micro marketingiin todorhoilolt.
Micro marketing ni uilchluulegch,hereglegchidiin heregtsee shaardlagiig hangah uildwerlegchediin buteegdehuun bolon uilchilgeeg hereglegch ,uilchluulegchided hurgeh zamaar baiguullagiig amjiltad hurgeh uil ajilgaa yum.
Amjilttai ajilahin toloo hamtdaa ajillah yostoi.
Hereglech Marketingiin sanaliig 2 torloor hardag
1.Uilchiluulegch yamar torliin ashig olj avch bna ashigtai taluudig harah
2.Uilchiluulegch marketing sanal huleej avsaaar yu aldaj baigaagaa medeh
S
Starbucks yagaad unetei coffee gargadag hernee
tun ih uilchluulegchtei baij chaddag we.?
Ashigiin ba ashigiin bus baiguullaguudiih ashiglalt

marketing ni ashigiin ba ashigiin bus yamrch baguullaguudad shaardlagatai.
Ihenh buznesiin baiguullaguudiin huvid ashig bol undsen zorilgo. Gehdee zarim
baiguullaguud iluu ih gishuud esbel demjleg olohiin tuld ajilladag.
Uilchiluulegch esvel hereglegchid ni hudaldan avagch, biznesiin baiguullaga,
ashigiin bus baiguullaga, zasgiin gazriin agentlag, biznesiin baiguullaga,
ashigiin bus baiguullaga, zasgiin gazriin agentlag, esvel gadaadiin undesten
baij bolno.
Zah zeeld suurilsan ediin zasgiin zagvar
Many individual producers-olon biy daasan uildverlegch nar
Middlemen intermediaries-damjuulan borluulagch nar
Facilitator- zohitsuulagch nar
Perform universal marketing functions- marketingiin olon talt uildluuudiig guitsetgene
To overcome discrepancies and separation of producers and consumers-uildverlegch, hereglegch 2iin tusgaaral, zorchil zergiig davj garna
Monitoring by government and public interest group-tur bolon olnii ashig sonirhliin tuluh baiguullagiin zugees tavih hyanalt
To create utility and direct flow of need-satisfying goods and services-heregtsee shaardlagad niitssen buteegdehuun uilchilgeenii shuud ursgal bolon heregluuruudiig buteeh
olon biye daasan hereglegch nar
Songoltiin mash tom erh chuluu
Yamar negen zuiliig hucheer avah shaardlaga baidaggui uchraas songolt hiih mash tom erh chuluutei. Harin ulsaas hangadag surguuli, undesnii ayulgui baidal, tsagdaa, gal komand zereg ulsiin uilchilgeenuud zaaval ulsaas baiag ba hereglegch nar tatvaraar uuniihuu hulsiig tuldug. Mun uuntei adilaar, uildverlegch nar uuriin yu hussenee uildverlej bolno. Ulsaas togotooson durmiin hureend hereglegch nariin mungun sanaliig hangalttai tsugluulah togloomond husseneeree togloj bolno. Sain ajillaval, hereglegch naraas mungu avna.
Turiin uureg oiroltsoo
Amerikiin bolon ihenh baruunii ediin zasguud zah zeel deer suurilsan baidag. Sistemiin hyaltiig hangah uurgiig zasgiin gazar uurdeg, zeeliin huu, mungunii niiluulelt zereg togloomiin durmuudiig turiin agentlaguud togtoodog. Import exportiin durem, tv radiogiin zohitsuulalt, zarimdaa une, tsalin zergiig zohitsuuldag. Umch hamgaalagdsan, geree murdugdsun, heseg buleg humuuseer zah zeel davamgailagdaagui, chanartai buteegdehuun uilchilgee uildverlegdsen baih zeregt tur hyanalt tavidag.
BUILD AND RELATIONSHIP with COSTUMER VALUE
Yamarj baiguullaga uilchiluulegchteigee urt udaan hugtsaanii ashigtai hariltsaatai baihiig hicheedeg
Hamt olon bagaar ajillaj baij olon uilchiluulegchiig tataj chadah ba hun buriin hicheel zutgel mash chuhal
Zar surtalchilgaa gargasn bol terniihee daguu uilchilgee uzuuleh amlaltandaa zaaval hurdeg baih yostoi .
Herev company uilchiluulegchee gomdoovol uilchiluulegch dahin irehgui ba orlogo buuran zardal osoh bolno
Costumer value reflects benefits and cost
Hereglegchiiig heregtseeg mederj zov shiidver gargah ni yamar j manageriin hiih yostoi ajil ba uilchiluulegch yamagt uy husej baigaagaa meddeg ba hussen uilchilgeegee herhen avhaa j bas meddeg gedgiig buu martaarai
UILCHILUULEGCHIINHEE HEREGTSeeg zov hangaj sursan baiguuullaga l hojdog

BUSAD ORSOLDOGCHOO YALAH arga boloh Ted nariin sanal bolgoogui torliin uilchilgeeg hereglegchided sanal bolgoh yum.
Hun yamar negen ashigtai uilchilgee avch baisan tohioldold yamar negen zuilsiig aldaj baidg Jishee ni Starbuck coffee avch baigaa Student hediigeer coffe avan setgel sanaani hangamj avch baigaa bolovch Coffee avhiin tuld tolson une, aldsan tsag hugtsaa zereg ni aldagdal met baij bolnoooo
Tuhain baraa hyamdhan bailaa geed humuus setgel hanamjtai baidg bish yagaad ene humuus starbuck unetei coffee avch uuj bna, ooro gazraas buur hyamdhanaar avch uuj bolhono baisn shuu dee gedgiig bodoltsoh heregtei tgheer haymd baraa sain zaragddag gesen ug bish bololtoi
UIlchilgeenii baiguuulaguud – Airlines, erchim huch bas utas hariltsaa holboonii , Banks bolon horongo oruulaltiin baiguullaguud, huulch. Physicians dolon accountant ba daatgaliin companies marketing sanaag heregchuulj eheljee.
Suuliin yed ene handlaga oorchlogdoj baigaa bogood ZASgiin gazraas gargasan duremees bolj jijeglen hudaldaachid iluu orsoldoontei bolson.
Urid ni bank nuud ajilchiddaa zoruilsan tusgai tsag gargadag baisn bol odooo iLUU udaan Tsagaar ajillaj, iluu olon torliin uilchilgee uzuuldeg bolson JISHEE NI ATM, Banking bolon INTERNET UILCHILGEE huviiin banker zerge uilchilgeeg sanal bolgoh boljeee
Buteegdehuun tovtei onold huvirah magadlal
Marketing iin sanaag hedii amarhan j buteegdehuun tovtei dolj huvirah magadlaltai Jishee ni company shine baraa buteegdehuuniig yaran gargasnaar sorog taliig ni anzaarahgui baih tohioldoltoi
Makro marketing system shaardlagtai ba ur dunte yu?
Todorhoi negen makro-marketing niigmiin Shudarga yos, ur dun n tuunii objectuudaas shuud hamaarna. Medeej buh niigmuud ijilhen objectuudtai baidaggui. Jishee n shved ulsiin irged eruul mendiin bolon tetgevriin geh met mash ih unegui uilchilgeeg avdag,Esregeeree, hoid solongost huvi hund chiglesen buteegdehuun uilchilgeenees iluu tsergiin heregleend mungu ih urdeg. Enethegt jishee n buteegdehuun uilchilgeenii huvaarilalt tegsh bus baidag ba yuchgui yaduus bolon buh ymtai baychuudiin hoorond tomoohon zaag baidag. Tiimes ene sistemiin ur dun shudarga baidliig uneleh unelemj tuhaiin niigmiin ontslogoosoo shuud hamaardag.
Ediin zasgiin system deh marketingiin uureg
Buh niigem irgediihee heregtseend hurch uilchildeg.Tiimess buh niigemd ediin zasgiin system buyu hyazgaarlagdmal nuutsuur buteegdehuun uilchilgee hiij niigmiin buh tuvshinii ard tumendee tentsuu hurteeh arga zam heregtei.Ediin zasgiin system herhen ajillaj baigaa n tuhain ulsiin zasgiin gazriin butets togtoltsoonoos shuud hamaardag.
Undsen 2 turliin ediin zasgiin system baidag: tuluvluguut system bolon zah zeeld undeslesen system.Yag unendee ali negeer n dangaar n baidag ediin zasgiin system baidgui, ihenhdee holimog helbereer orshdog
Turiin tuluvlugch nar shiidveriig gargadag
Tuluvluguut ediin zasgiin sistemd, turiin erh barigchid yamar buteegdehuun her ih uildverlej, haana hezee hend her iheer yah gj hurehiig shiidverledeg. Uildverlegch nart yamar zuil uildverleh talaar songolt barag baidgui. Tsaanas shaardsan toond tsagt n uildverleh n tednii uureg bdg.Erelt niiluuleltees ul hamaarsan hatuu uniig erh barigchid togtooj ugdug. Hereglegch nart todorhoi hemjeenii songoh erh baidag. Gevch buteegdehuun uilchilgeenii too, turul mash hyazgaarlagdmal baidag. Ediin zasag iluu yarvigtai boloh tusam, tuluvluguu batlagch nariin ajil ulam hundersen. Nuran unaj ch boldog. Hyatad, hoid solongos, kub zereg ulsuud odoog hurtul tuluvluguut ediin zasagt naidan ajilladag. Gevch delhii dayar zah zeeld undeslesen ediin zasag ruu shiljij bn yagaad gevel ene n hereglegch nariin heregtseend iluu niilemjtei baidag.
Zah zeld suurilsan ediin zasag uuriiguu tohiruuldag
Zah zeeld suurilsan ediin zasgiin uyd, olon olon uildverlegch, hereglegch nariin tus tusiin shiidveruud niilj buten ediin zasgiin makro tuvshinii shiidveruudiig gargadag. Ene ediin zasgiin ued zah zeel deerh songoltooroo uildverlegch nariin yu uildverleh yostoig heleed ugdug
Anhaaral tawisand bayrtlaa ta buhen
?
Hev mayag
Vvreg daalgawar
Tsag hugatsaa
Oron zai
omchlol
Heregsel Setgel hanamjaas
bii boloh une tsene
TEST
Many individual producers-
olon biy daasan uildverlegch nar
Middlemen intermediaries
-damjuulan borluulagch nar
Facilitator
- zohitsuulagch nar
Perform universal marketing functions-
marketingiin olon talt uildluuudiig guitsetgene
To overcome discrepancies and separation of producers and consumers-
uildverlegch, hereglegch 2iin tusgaaral, zorchil zergiig davj garna
Monitoring by government and public interest group-
tur bolon olnii ashig sonirhliin tuluh baiguullagiin zugees tavih hyanalt
To create utility and direct flow of need-satisfying goods and services-
heregtsee shaardlagad niitssen buteegdehuun uilchilgeenii shuud ursgal bolon heregluuruudiig buteeh
Many individual consumers-
olon biye daasan hereglegch nar
Zah zeeld suurilsan ediin zasgiin zagvar
TAilBaR
Full transcript