Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Miten runoa luetaan?

No description
by

Sakari Kursula

on 9 May 2014

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Miten runoa luetaan?

Perinteinen runo ja moderni runo
Perinteisen runon
tunnistaa säännöllisestä rytmistä ja mitasta, esim. toistuvista tavumääristä ja loppusoinnuista.
Modernista runosta
em. piirteet usein

puuttuvat. Modernissakin runossa on tietysti rytmi, esim. kiivas tai rauhallinen, mutta se ei noudata mitään kaavaa.
Runon puhuja ja kuulija
Runon puhuja
eli
runon minä
on ääni, jonka lukija kuulee runossa. Runossa on aina puhuja, vaikka siinä ei olisi näkyvää "minää".
Runossa ei ole kertojaa, vaan se on proosan käsite.

Keskeislyriikassa
puhuja pohtii omaa elämäänsä tai tarkastelee itseään.

Runon sanat voidaan myös osoittaa
kuulijalle
eli runon sinälle.

Asennonvaihdoksessa
puhuja muuttaa asennoitumistaan kesken runon.
Kielikuvat
Runsas kuvallisuus on tyypillistä lyriikalle.

Kielikuva on kielen käyttämistä kirjaimellisesta merkityksestä poikkeavalla tavalla.
Äänteet, rytmi ja mitta
Runon
rytmi
perustuu kuvien, säkeiden ja tavumäärien toistoon.
Mitallisessa runossa
toistuvuus noudattaa tiukkoja sääntöjä. Säännöt voivat koskea tavujen määrää ja painollisuutta, säkeiden määrää sekä loppusointujen paikkoja. Näitä sääntöjä sanotaan
runomitaksi
.
Vapaarytminen runo
ei noudata tunnistettavaa mittaa.
Kirjallisuusanalyysin rakennuspalikat
1. kuvaus:
tekstilaji, tyyli, aihe, kirjoittaja, julkaisukonteksti
2. analyysi:
pienempien yksiköiden tarkkaa erittelyä, esim. äänteellisyys, kielikuvat, kertoja, puhuja, miljöö, vastakohdat
3. tulkinta:
teemat, lukijan oma näkökulma: miten
minä
ymmärsin tekstin perusajatuksen,
pohjautuu analyysiin
Miten runoa luetaan?
Onni on liian laillinen aine. Ennen olin onnellinen. Nainen lienee jo lennolla Aeoliin. Nainen nojailee liaaniin ja leijailee liinana. Nainen ajelee illalla Jooniaan ja lillii jo laineilla. Lannan lilja leijailee neniin. Olen janoinen, niin janoinen! Nielen illalla janooni jalojoomaa, olen online ja anelen onnea. Ellei onni anna iloja, lainaan Jennin jojon.
Vertaus
Kaksi asiaa rinnastetaan "kuin"-sanalla. Esim. "elämäni vilahti silmieni editse kuin filminauha"
Metafora
vertaus ilman "kuin"-sanaa, esim. "elämäni filminauha"
personifikaatio
elottomalle annetaan elollisen ominaisuuksia, esim. "tuuliviiri rauhaton"
symboli
vakiintunut vertauskuva, esim. sydän rakkauden ja talo minuuden symbolina
allegoria
vertauskuvallinen kertomus, eräänlainen laajennettu metafora

esim. jänis ja kilpikonna ja raamatun vertaukset
metonymia
Metonymiassa osa kuvaa kokonaisuutta, esim.

"Hänen valtava nenänsä ilmestyi ovensuuhun."

"Kruunulta tuli käsky." (siis kuninkaalta)

"Luin koko illan Södergrania." (siis hänen teoksiaan)
Horoskooppi: leijona
Kaksi runoa penkkareista ja kuolemasta
On rekan lavall' kalman hyy
kun lukiosta selviytyy
Penkkareitten rekan partaat
Kalmankylmyys valtaa varpaat
Soinnillisuus
Loppusoinnussa eli riimissä
sanojen viimeiset äänteet toistuvat.

Alkusoinnussa eli allitteraatiossa
sanojen ensimmäiset äänteet toistuvat.
Va
ka
va
nha
V
äinämöi
nen
,
tietäjä iän-ikui
nen
.
Jossain kohtaa multuu elon kehä.
Maan kieltoliike on hidas
käännös.

– –

Hän kuoli appelsiinin.
Olli-Pekka Tennilä,
Yksinkeltainen on kaksinkeltaista
(2012)
Runon "rivi" on nimeltään
säe
.

Säkeet muodostavat
säkeistöjä
.

Suorissa lainauksissa
säkeiden rajaa
osoitetaan vinoviivalla ja
säkeistöjen rajaa
kahdella vinoviivalla:

"Sinun hampaasi ovat virheettömässä rivissä, / ne ovat valkoiset kuin valhe. // Sinä näytät hampaitasi, kun naurat ystävillesi".
Teknisiä seikkoja
Full transcript