Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Digitaalisen nuorisotyön historiaa

Suomalainen digitaalinen nuorisotyö pähkinänkuoressa.
by

Verke .

on 17 July 2017

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Digitaalisen nuorisotyön historiaa

2000-
1990-
1980-
8000 BCE
Digitaalista mediaa ja teknologiaa on käytetty osana nuorisotyötä varmasti niin kauan kuin digitaalista mediaa on ollut olemassa. Esimerkiksi ensimmäisiä pelikonsoleita ja tietokoneita ilmaantui nuorisotiloille 80-luvulla. Nykyään monien nuorisotilojen perusvarustukseen kuuluu konsolin lisäksi tabletti, digikamera ja muuta digitaalista tekniikkaa.
Suomalaisen digitaalisen nuorisotyön historiaa
Tampereen seurakuntien järjestämä Bittileiri oli yksi ensimmäisiä suunnitelmallisesti järjestettyjä digitaalisen nuorisotyön muotoja 90-luvun alussa. Bittileiri järjestetään edelleen muutaman kerran vuodessa.

90-luvulla selainpohjainen Internet valtavirtaistui. Myös nuorisotiedotuksessa huomattiin sen mahdollisuudet entistä laajemmin. Nuorille suunnattuja tietosivuja ylläpitivät muun muassa Helsingin kaupungin nuorisotiedotuspiste Kompassi sekä Helppimesta ry. Aluksi tietosivut olivat yksisuuntaista tiedotusta, mutta teknologian kehittyessä sivustoille lisättiin myös kysymys-vastauspalstoja ja muita vuorovaikutteisia elementtejä.
Reaaliaikaiset chatit ja sosiaalinen media alkoivat yleistyä nuorten käytössä 2000-luvun alussa. Elämä on parasta huumetta ry (nyk. Ehyt ry) oli ensimmäisiä toimijoita, jotka veivät nuorille suunnatun toimintansa sosiaaliseen mediaan. Nuoret jonottivat Hotelli Kultakalassa (nyk. Habbo) Hubu-bussiin, jossa EOPH järjesti teemallisia ryhmäkeskusteluita.

Pian myös muut nuorisoalan toimijat, etupäässä järjestöt, löysivät tiensä sosiaaliseen mediaan. 2000-luvun puolivälissä suomalaisnuoret viihtyivät pääasiassa IRC-Galleriassa ja Habbossa, joten myös nuorisotyöllinen toiminta keskittyi niihin. Tämän ajan suosituimmat verkkopalvelut olivat anonyymejä, eli niitä käytettiin nimimerkillä eikä taustatietoja nuorista ollut saatavilla. Anonyymiys ja fyysisten etäisyyksien hälveneminen takasivat nuorelle matalan kynnyksen osallistua nuorisotyöhön.

Yhteistyö IRC-Gallerian ja Habbon kanssa oli helppoa, koska niillä oli suomalaiset ylläpitäjät. Nuorisoalan toimijat saivat helposti näkyvyyttä palveluissa, ja ryhmächateissa olikin parhaimmillaan satoja keskustelijoita. IRC-Galleria mahdollisti ryhmächatin lisäksi myös muita digitaalisen nuorisotyön toiminnan muotoja, muun muassa gallupeja, videoiden streamaamista ja kahdenkeskisen chatin.
Verkkonuorisotyön käsite tuli käyttöön noin vuodesta 2005 lähtien. Verkkonuorisotyö viittaa Internetissä ja sosiaalisen median palveluissa tehtäviin työmuotoihin. Käytännössä verkkonuorisotyöstä on tullut synonyymi chatissa tapahtuvalle auttavalle työlle. Verkkoperustaisella nuorisotyöllä on sen sijaan tarkoitettu internetin ja sosiaalisen median hyödyntämistä kasvokkaisessa toiminnassa.
Sosiaalisessa mediassa toimineet nuorisoalan organisaatiot perustivat vuonna 2007 Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (www.nusuvefo.fi), jonka tarkoituksena on kehittää verkkotyötä ja lisätä yhteistyötä verkossa toimivien tahojen välille. Perustajajäseniä olivat Helsingin kaupunki (Netari-toiminta), Elämä on parasta huumetta ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry ja Pelastakaa Lapset ry. Verkosto on edelleen aktiivinen ja siihen kuuluu lähes 40 jäsenorganisaatiota. Kriteerinä verkostoon liittymiselle on se, että organisaatio noudattaa työssään Nusuvefon laatimia verkkotyön eettisiä periaatteita. Yhteisten periaatteiden tarkoitus on ollut taata nuorille laadukas ja vakioitu palvelutaso.
Kun kohtaava työ painottui sosiaalisen median palveluihin, nuorisoalan toimijoiden omat verkkosivut keskittyivät 2000-luvulla tiedottamiseen ja nuorten äänen esille nostamiseen. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti, Poikien ja tyttöjen keskuksen Jiipeenetti sekä kunnissa toimivat nuorten mediatoimitukset ja mediapajat löysivät verkon mahdollisuudet nuorten ajatusten esilletuojina vuosikymmenen puolivälissä. Tämäntyyppisiä palveluita on syntynyt vuosien saatossa lisää, ks. esim www.nuortenelama.fi/aanitorvi.

Nuorisoalan toimijoiden lisäksi myös muut nuorten parissa toimivat ammattilaiset löysivät nettiin: mukaan tuli muun muassa terveydenhoidon, sosiaalityön ja oppilaanohjauksen ammattilaisia. Tunnetuin on varmasti nettipoliisi Fobba, joka aloitti toiminnan IRC-Galleriassa vuonna 2008. Toisin sanoen verkkovälitteinen nuorisotyö moniammatillistui. Moniammatillisuus näkyi esimerkiksi Netarissa, jossa nuori saattoi puhua asioistaan niin nuorisotyöntekijöille kuin esim. terveydenhoitajille. Yhä edelleen eri alojen ammattilaiset tekevät yhteistyötä esimerkiksi Oulun Byström-chatissa.

Facebook yleistyi nuorten käytössä nopeasti vuosina
2008-2009. Nuorisoalan toimijoille Facebook oli helppo keino tavoittaa nuoria ja käydä heidän kanssaan kahdenkeskisiä keskusteluita. Koska Facebookissa toimittiin omalla nimellä, se mahdollisti muita palveluita helpommin kasvokkaisen nuorisotyön ja verkkotyön yhdistämisen – tämä innosti myös kuntien nuorisotyöntekijöitä kokeilemaan verkkotoimintaa laajemmalla rintamalla. Ennen Facebookia kuntien verkkonuorisotyö tarkoitti lähinnä yksittäisten nuorisotyöntekijöiden osallistumista valtakunnalliseen Netari-toimintaan.

Facebookin kulta-aika kesti muutaman vuoden. Nuoret alkoivat kaikota palvelusta, koska he kaipasivat yksityisempiä tiloja keskinäisviestinnälleen. 2010-luvun alkupuolella yleistyneet älypuhelimet ja niiden sovellukset houkuttivat nuoria puoleensa. Nuorisotyö seurasi hitaasti perässä: alle 20%:lla kuntien nuorisotyöntekijöistä oli käyttössään työnantajan tarjoama älypuhelin vuonna 2013. Kahden vuoden kuluttua tästä älypuhelin oli kuitenkin käytössä jo noin 75%:lla kuntien nuorisotyöntekijöistä. Mobiililaitteet ovat mahdollistaneet digitaalisen teknologian käytön kasvokkaisissa tilanteissa, jolloin viimeistään on poistunut tarve erotella verkkonuorisotyö muusta nuorisotyöstä.

Digitaalisesta työotteesta ja digitaalisesta nuorisotyöstä alettiin puhua vuoden 2013 tienoilla. Uutta termiä tarvittiin kuvaamaan digitalisaation monimuotoisuutta nuorisotyössä. Kansainvälisissä piireissä on vakiintumassa termi digital youth work.
Instagram, Snapchat, Periscope, WhatsApp, YouTube, Kik… Nuoret ottavat jatkuvasti uusia sovelluksia ja palveluita käyttöönsä, joten myös nuorisotyön on pysyttävä hereillä ja mukauduttava useisiin sovelluksiin. Osa sovelluksista soveltuu paremmin tiedottamiseen, osa yhteisöllisyyden rakentamiseen ja yhteydenpitoon, osa luovuuden kanavointiin, osa oman äänen esiin tuomiseen. Erilaisia paikkatietoa hyödyntäviä sovelluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi seikkailukasvatuksessa. Myös nuorisotyön tarpeista lähteviä mobiilisovelluksia on kehitetty.
2010-
Nuorilla on ollut vastuurooleja digitaalisessa nuorisotyössä alusta asti. Nuoret ovat olleet apuohjaajina chateissa ja pelileireillä, he ovat pitäneet nuorisopalveluiden blogia ja heille on annettu nuorisopalveluiden some-päivitysvastuuta. Monen digitaalisen nuorisotyön toimintamuodon idea on nuorilta lähtöisin.

Vuosien varrella on kehitetty monenlaisia nuorisotyöllisen pelitoiminnan muotoja, esimerkiksi pelinkehityskerhoja, laneja ja e-sports-toimintaa. 2010-luvulla mukaan ovat tulleet myös mobiilipelit - viimeisimpänä hittinä Pokemon GO, joka osaltaan avasi tietä myös muiden mobiilipelien hyödyntämiselle nuorisotyössä.
Digitaalisen nuorisotyön yhtenä tavoitteena on auttaa nuoria syventämään ymmärrystä teknologiasta ja mediasta. Nuorisotyössä onkin järjestetty erilaisia mediakasvatuksellisia työpajoja ja muuta mediatoimintaa jo pitkään. Välineitä kriittiseen teknologiakasvatukseen ovat esimerkiksi erilaiset digitaaliset rakentelusarjat, kuten LittleBits ja Makey Makey.
Kirkon digitaalisen toiminnan kehittämisessä keskeisessä asemassa oli vuosina 2009–2012 toteutettu Hengellinen elämä verkossa -hanke. Verkko nähtiin toimintaympäristönä, johon pyrittiin löytämään samoja hengellisen elämän muotoja kuin kasvokkain kokoontuvassa seurakunnassa. Verkkotyön tueksi ja työn kehittämiseksi seurakuntien työntekijöille tarjottiin laajasti koulutusta ja ohjeistusta. Seurakunnat ovat vuosien varrella jatkaneet satsaamista työntekijöidensä kouluttamiseen verkkotyössä, ja se on näkynyt myös nuorisotyössä verkossa tarjottavien palvelujen ja toimintamuotojen monimuotoisuutena.
Oulun kaupungin Byströmin nuorten palvelut tarjoaa moniammatillista ohjausta ja tukea myös verkossa. Alueellinen moniammatillinen verkkotyö pohjautuu Netarista saatuihin kokemuksiin.
Nuorisotietopankki perustettiin vuonna 1988. Se oli valtakunnallinen nuorille suunnattu viesti- ja tietopalvelusovellus, joka toimi videotex-järjestelmässä. Videotex-laitteita oli esimerkiksi nuorisotiloilla, ja laitteet olivat yhteydessä videotex-tietopalveluun. Nuorisotietopankki muistetaan esimerkiksi Pulmakulmasta, jonne sai lähettää mieltä askarruttaneita kysymyksiä.
Bulletin boardeja eli purkkeja käytettiin 80–90-lukujen taitteen nuorisotyössä jonkin verran. Ne olivat lankapuhelinverkkoon kytkettyjä tietokoneita. Purkeissa oli erilaisia keskustelu- ja tiedostoalueita, ja ne toimivat tiedon- ja ajatustenvaihtopaikkoina sekä ajanvietteenä hieman Internetin tavoin. Esimerkiksi Tampereen seurakunnat tarjosi nuorille tietotekniikan harrastajille sähköisiä palveluja Manse Heaven BBS -purkin välityksellä. Myös valtakunnallinen Nuorisotietopankki siirtyi ensin videotexistä bulletin boardin välityksellä toimivaksi ja melko pikaisesti internet-pohjaiseksi Nutipa (Nuorisotietopankki) -palveluksi.
Monilla nuorisotaloilla oli käytössä nettikoneita, joita nuoret saivat hyödyntää esimerkiksi sähköpostien lukemiseen. Nuorisotaloilla järjestettiin myös mediapajoja esimerkiksi digikuvaamiseen liittyen ja perustettiin nuorten mediatoimituksia, jotka julkaisivat nuorten tekstejä verkossa.
Vuonna 2004 perustettiin Netari, joka oli aluksi pääkaupunkiseudun kuntien hanke, mutta laajeni pian valtakunnalliseksi toiminnaksi. Netarissa oli laajimmillaan päivystämässä yli 30 kunnan nuorisotyöntekijöitä. Netari on nettinuorisotalo, johon voi tulla viettämään aikaa tai juttelemaan kuntien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Netari on vuosien varrella toiminut mm. Habbossa, IRC-Galleriassa, Aapelissa, Facebookissa ja ask.fm:ssä. Nykyään Netaria koordinoi Pelastakaa Lapset.

Verke perustettiin vuonna 2011. Verken tehtävänä on edistää digitaalisen nuorisotyön käytäntöjen kehittymistä ja leviämistä nuorisotoimialalla.
Sosiaalisen median käyttäminen on luonteva osa nuorille suunnattua toimintaa. Somea osataan hyödyntää erityisesti tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Aivan kaikkia digitaalisen median ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä hyödynnetä nuorisotyössä laajamittaisesti. Ihannetilanne on, kun digitaalisen median ja teknologian käyttäminen tukee organisaation omia nuorisotyön tavoitteita ja toimintoja.
Full transcript