Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Kertoja

No description
by

Sakari Kursula

on 24 April 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Kertoja

Kertoja Kertoja on ääni, jonka lukija kuulee Kertovaa tekstiä ei voi olla ilman kertojaa.
Kertoja on proosan käsite; runossa ei ole kertojaa vaan puhuja.
Kertojia on monenlaisia, ja kertojan ominaisuuksia voi tutkia useasta eri näkökulmasta.
Kertoja valitsee, miten tarina kerrotaan.
Kertojaa ei pidä samaistaa kirjailijaan.
Sakari Kursula 25.4.2013 Kertojan näkyvyys Kertojan osallisuus tarinaan Luotettavuus Kerronnan persoona minäkertoja
ensimmäisessä persoonassa
usein yksi tarinan henkilöhahmoista kolmannen persoonan kertoja (kaikkitietävä kertoja, hänkertoja)
kolmannessa persoonassa
usein tarinan ulkopuolella
kaikkitietävyys:
pystyy usein kertomaan henkilöiden salaisistakin ajatuksista
ei ole riippuvainen paikasta tai ajasta
kaikkitietävyys voi olla myös osittaista

Kertoja tekee itsensä näkyväksi, kun hän esimerkiksi
valitsee, miten tarina kerrotaan,
nimeää henkilöitä ja määrittelee näiden luonteenpiirteitä,
raportoi asioita, joita henkilöt eivät ajattele tai sano,
kertoo asioita, joita kukaan ei voi tietää,
esittää yleistyksiä ja tulkintoja,
kommentoi omaa tarinaansa tai
puhuttelee lukijaa.

Kertoja voi olla häivytetyn objektiivinen tarkkailija, mutta hän voi myös tuoda itsensä etualalle ja viedä huomiota tarinalta. Kertoja voi olla tarinamaailman sisällä tai sen ulkopuolella.
Ulkopuolinen kertoja ei vaikuta tarinan tapahtumiin.
Minäkertoja on usein osallinen tarinaan. Kun kertoja näyttää vääristelevän totuutta, puhutaan epäluotettavasta kertojasta.
Epäluotettava kertoja antaa aina merkkejä epäluotettavuudestaan.
Epäluotettava kertoja voi esimerkiksi liioitella, hourailla tai kertoa tarinaa itsensä kannalta parhain päin.
Esimerkiksi pienet lapset voivat olla kertojina epäluotettavia koska eivät ymmärrä kaikkea näkemäänsä.
Näkökulmatekniikka, näkökulmanvaihdos Näkökulmatekniikasta puhutaan silloin, kun samaa tarinaa kerrotaan usean vuorottelevan kertojan näkökulmasta.
Esimerkiksi William Faulknerin romaani Ääni ja vimma on jaettu neljään osaan kertojan mukaan. Teoksessa on kolme eri minäkertojaa ja yksi ulkopuolinen kolmannen persoonan kertoja.
Samat tapahtumat saattavat saada erilaisia merkityksiä, kun näkökulma vaihtuu.
Moniäänisyys Metafiktiivinen kertoja Metafiktiiviseksi sanotaan sellaista kertomakirjallisuutta, joka tuo esille oman fiktiivisyytensä ja keinotekoisuutensa.
Metafiktiivinen kertoja voi muistuttaa lukijaa siitä, että tämä lukee fiktiivistä teosta.
Metafiktiivinen kertoja on tietoinen itsestään tarinan kertojana ja saattaa kommentoida kirjallisuuden konventioita.
"HYVÄT LUKIJAT!
Anteeksi että keskeytän teidät.
Mutta oletteko huomanneet että syntymäpäivillä tapahtuu aina jotakin kammottavaa?
Jos tarinassa pidetään iloiset kutsut niin voitte olla varmoja ettei siitä seuraa mitään hyvää.
Olen pahoillani ettette välty surullisilta juhlilta tässäkään tarinassa."

Vilja-Tuulia Huotarinen:
"valoa, valoa, valoa" (2012) toisen persoonan kertoja (harvinainen)
etenee sinä-muodossa "Tarvitseeko minun sanoa, että olen viettänyt hillitöntä elämää? Hämeen Sanomat toisti taas viime jouluna sen vanhan valheen, että olisin tappanut 16 miestä ja 3 naista. Minä en ole tappanut kuin 4 naista ja niistäkin jokainen kuoli sydänhalvaukseen. Minä kerron kaikki. Tästä tulee autenttinen ja totuudenmukainen kuvaus."

Kalevi Seilonen: Metsäroisto (1986) "On yleisesti tunnustettu totuus, että naimaton varakas mies tarvitsee välttämättä rinnalleen vaimon.
Kun sellainen nuori mies saapuu jollekin paikkakunnalle, ei hänen tunteistaan ja mielipiteistään tietysti ennakolta tiedetä mitään, mutta siitä huolimatta tämä käsitys on niin lujasti juurtunut seudulla asuvien perheiden mieleen, että hänen suoralta kädeltä katsotaan täysin oikeutetusti kuuluvan jollekin heidän tyttäristään.
'Rakas Bennet', sanoi rouva Bennet miehelleen eräänä päivänä, 'oletko kuullut, että Netherfield Parkiin vihdoin tulee asukkaita?'"

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813) "Hän oli pukeutunut niin, että joku toinen, jopa tottumuksenkin karaisema ihminen olisi hävennyt lähteä kadulle päiväiseen aikaan sellaisissa repaleissa. Kaupunginosa muuten oli sellainen, että oli vaikeaa vaatetuksellaan ketään hämmästyttää."


F. M. Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866) Näkökulma eli fokalisaatio Myös kolmannen persoonan kerronta suodattuu aina jonkin näkökulman läpi. Tätä perspektiiviä sanotaan myös fokalisaatioksi.
Kertoja voi esimerkiksi raportoida, mitä joku henkilöistä havaitsee tai ajattelee.
Kuvataanko ajatuksia ja tunteita, eli henkilöiden sisäistä maailmaa, vai ulkoisia tapahtumia?
Full transcript