Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Make your likes visible on Facebook?

Connect your Facebook account to Prezi and let your likes appear on your timeline.
You can change this under Settings & Account at any time.

No, thanks

Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola (1510-1557)

No description
by

Halla Seppälä

on 7 September 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola (1510-1557)

1530
1540
1560
1500
1550
Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola (1510-1557)
1510-1528
Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 itäisellä Uudellamaalla Pernajan pitäjässä. Hänen isänsä oli maanviljelijä. Perheen kotitila oli melko varakas. Nuori Mikael lähetettiin koulutielle Viipuriin, josta hän noin 18-vuotiaana siirtyi opettajansa mukana Turkuun piispan palvelukseen.

Tehtävä:
1) Etsi kartasta kaupungit, joissa
Mikael Agricola asui ja merkitse ne
punaisella värillä.
1530-luku

1530-luvulla Saksassa vaikutti katolisen kirkon uudistamista vaatinut uskonpuhdistusliike. Sen keskuspaikaksi muodostui kaupunki nimeltä Wittenberg, jossa vaikutti myös yksi uskonpuhdistuksen keskushahmoista, Martti Luther. Suomessakin kirkon palvelukseen tarvittiin "uuden opin" miehiä. Vuonna 1536 muutamia pappeja lähetettiin Wittenbergin yliopistoon opiskelemaan. Mikael Agricola oli yksi heistä. Suoritettuaan maisterin tutkinnon vuonna 1539 Agricola palasi Turkuun ja sai toimen Turun koulun rehtorina.

Tehtävät:
2) Missä maassa ja kaupungissa uskonpuhdistusliike sai alkunsa?
3) Miksi suomalaisia pappeja lähetettiin opiskelemaan Wittenbergiin?
4) Mikä oli Agricolan ensimmäinen työpaikka?


Uskonpuhdistuksen keskeisiin ajatuksiin kuului Raamatun kääntäminen kansankielelle, jotta tavallinen kansa ymmärtäisi Raamatun tekstejä. Katolinen kirkko oli saarnannut käyttäen latinankielistä Raamattua. Suomessa käännöstyöhön ryhtyi Mikael Agricola. Hän oli aloittanut Uuden testamentin kääntämisen jo ennen lähtöään Wittenbergiin. Nyt työ seurasi hänen mukanaan Saksan kautta takaisin Suomeen.

Mikael Agricolan tärkein saavutus oli Uuden testamentin kääntäminen suomen kielelle. Käännös julkaistiin vuonna 1548. Mikael Agricolaa on sanottu Suomen kirjakielen isäksi, sillä ennen häntä suomen kielellä ei ollut kirjallista muotoa.

Tehtävä:
5) Miksi Agricola halusi kääntää Raamatun suomeksi?
Abckirja
Uusi testamentti ei suinkaan ollut ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja, sillä Agricola oli julkaissut jo vuonna 1543 Abckirjan. Abckirja sisälsi ensimmäisen aapisen.

Tehtävä:
6) Alla on Abckirjan avaava runo. Kirjoita se nykysuomella!

Oppe nyt wanha ia noori
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt ia mielen
iotca taidhat Somen kielen.
Laki se Sielun hirmutta
mutt Cristus sen tas lodhutta.
Lue sijs hyue Lapsi teste
Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina
nin Jesus sinun Armons laina.

Se Wsi Testamenti
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Nimeltään teos oli ”Se Wsi Testamenti”. Kirjan alkupuhe kertoi kristinuskon tulosta Suomeen sekä Suomen maakunnista ja murteista. Alkupuheessa perusteltiin, miksi teos oli kirjoitettu Lounais-Suomen murteilla. Alkupuhe sisälsi myös luettelon muinaissuomalaisten esikristillisistä jumalista.
Uuden testamentin alkupuhe
7) Uuden testamentin alkupuheessa on luettelo muinaissuomalaisten jumalista. Lue alla oleva teksti ja kirjaa ylös kaikki siitä löytämäsi jumalat.

"Epäjumalia monia tässä, muinoin palveltiin kaukana ja läsnä. Näitä kumarsivat hämäläiset sekä miehet että naiset. TAPIO metsästä pyydykset soi ja AHTI vedestä kaloja toi. VÄINÄMÖINEN virret takoi, RAHKO kuun mustaksi jakoi. LIEKKIÖ ruohot, juuret ja puut hallitsi ja senkaltaiset muut. ILMARINEN rauhan ja ilman teki ja matkamiehet edesvei. TURSAS antoi voiton sodasta, KRATTI murheen piti tavarasta. Vaan karjalaisten nämä olivat epäjumalat, joita he rukoilivat. RONGOTEUS ruista antoi, PELLONPEKKO ohran kasvun soi. VIRANKANNOS kauran kaitsi, muutoin oltiin siitä paitsi. ÄKRÄS herneet, pavut, nauriit loi, kaalit, pellavat ja hamput edestoi. KÖNTYS huhdat ja pellot teki, kuin heidän epäuskonsa näki. Ja kun keväällä kylvettiin, silloin UKON malja juotiin. Siihen haettiin UKON vakka, niin juopui piika ja akka. Sitten siellä paljon häpeää tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin. Kun RAUNI (Ukon vaimo) härskyi, jalosti Ukko pohjasta pärskyi. Se siis antoi ilman ja vedentulon. KEKRI se lisäsi karjan kasvun. HIISI metsäläisistä soi voiton, VEDENEMÄ vei kalat verkkoon. NYYRIKKI oravat antoi metsästä, HITTAVAINEN toi jänikset pensaasta. Eikö se kansa vimmattu ole, joka näitä uskoo ja rukoilee? Siihen PIRU ja synti veti heitä, että he kumarsivat ja uskoivat näitä. Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin. MENNINKÄISET myös heidän uhrinsa saivat, koska lesket huolivat ja naivat. Palveltiin myös paljon muuta, kiviä, kantoja, tähtiä ja kuuta. TONTTU huoneen menon hallitsi, kuin PIRU monta villitsi. KAPEET myös heiltä kuun söivät. KALEVANPOJAT niityt ja muut löivät."

Agricolan perintö
Mikael Agricola oli naimisissa Birgitta Olavintyttären kanssa. Pariskunnalla oli yksi lapsi, Kristian, joka syntyi 1550. Agricola nimitettiin Turun piispaksi vuonna 1554. Hän kuoli huhtikuussa 1557 palatessaan rauhanneuvottelumatkalta Venäjältä.

Tehtävä:
8) Alla on neljä patsasta, jotk esittävät Agricolaa. Mitä yhteistä patsaissa on? Minkä vuosi tämä asia yhdistää kaikkia patsaita?
Turun tuomiokirkko
Raamatun kääntäminen suomen kielelle
Uuden Testamentin kansi
Agricola ojentaa raamatunkäännöksen Ruotsin
kuninkaalle Kustaa Vaasalle.
Puupiirros Agricolasta
käännöstyössä.
Katsokaa video Mikael Agricolan käännöstyöstä:
http://areena.yle.fi/tv/1715871
Osaatko yhdistää Mikael Agricolan keksimät sanat niiden nykyaikaiseen vastineeseen? Kokeile!

http://www.yle.fi/java/elearning2/$sskxt6ky0supykhimhj3/lesson/index.nvl?0.task=4298
Mikael Agricolan Uuden testamentin ja muiden teosten kieli saattaa ensi lukemalta vaikuttaa oudolta ja lähes mahdottomalta ymmärtää. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, ettei se poikkea nykyisestä raamatunkäännöksestä niin paljon kuin luulisi. Alkuperäisten teosten ja niiden pohjalta painettujen näköispainosten tekstin lukeminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä kirjasintyylinä on käytetty fraktuuraa, joka oli koukeroinen, gotiikasta vaikutteita saanut kirjasintyyli. Se oli käytössä erityisesti Saksassa, josta se tuli myös Suomeen. Fraktuuraa käytettiin 1900-luvulle saakka.

Vaikean näköisten kirjainten lisäksi ongelmia tekstin ymmärtämisessä voi aiheuttaa myös Agricolan sanasto. Vaikka monet sanat ovat murteista tuttuja ja jotkut käytössä yleisesti vielä nykyäänkin, on joidenkin sanojen merkitystä vaikea ymmärtää. Myös kirjoitusasu voi poiketa nykyisestä: ä-kirjain saatettiin merkitä e-kirjaimena, ja nykyään suomen kielessä harvinaisempia c-, d- ja q-kirjaimia käytettiin enemmän.

Suomenkielistä kirjallisuutta ei juuri ollut ennen Agricolaa. Eri murteiden sanastot olivat keskenään erilaisia. Agricola joutui valitsemaan kulloinkin mielestään sopivimman sanan. Uusi testamentti oli kuitenkin suunnattu koko Suomelle, joten sen piti olla kaikkien ymmärrettävissä. Aina ei Raamatussa käytettyä sanaa edes löytynyt suomen kielestä, joten Agricolan oli itse kehitettävä sopiva sana. Mikael Agricolalla oli käytössään laaja sanavarasto, sillä tuhannesta nykyisin yleisimmästä sanasta kuusisataa oli käytössä myös Agricolalla.

Agricolan käyttämä kieli pohjautuu lähinnä Varsinais-Suomen murteeseen, joka oli monessa yhteydessä kirkon käyttämä kieli, koska piispanistuin sijaitsi Turussa. Agricolan kielessä on kuitenkin vaikutteita myös muista murteista. Mikael Agricolan käyttämä suomen kieli on saanut vaikutteita myös muista kielistä, esimerkiksi latinasta, saksasta ja ruotsista.

Esimerkkejä Agricolan keksimistä sanoista:
armolahja, elämän leipä, elämän vesi, hiippakunta, rukoushuone, vanhurskautta, isänmaa, raatihuone.
Agricolan kieli
Tehtäviä:
9) Lue ääneen fraktuuralla kirjoitettu teksti.
10) Kirjoita fraktuuralla! Kopioi fraktuura-aakkoset. Osaatko
tehdä samanlaisia?
11) Väritä karttaan Varsinais-Suomi.
Jos aikaa jää, tutustu alla olevan kuvakertomuksen avulla Mikael Agricolan oppi-isän, uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämään.
http://koulut.tampere.fi/ristinarkku/uskontonettiet/yrauskohtml/kirkot/lutk/luther/eisleben.htm
Full transcript