Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Ruotsin kielioppi

No description
by

Elina Karjalainen

on 5 January 2015

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Ruotsin kielioppi

Substantiivien deklinaatiot
1.Deklinaatio -OR
vain en-sukuisia
päättyvät usein a-vokaaliin
useat ihmistä kuvaavat
2.- AR
vain en-sukuiset
kaikki e-loppuiset kaksitavuiset
myös useita yksitavuisia
päätteet: -ing,-dom,-el, -er, -en
väistyvä e-vokaali monikon päätteen edellä
3. -ER
suurin osa en-sukuisia
paino sanan lopussa
mm.päätteet: het,else,ion,när
ett-sukuiset sanat päätteillä: um, eri ja - ori
4. -N
ett-sukuiset vokaaliloppuiset!
5. -
ett-sukuiset konsonanttiloppuiset
ett-sukuiset en-,el-, ja er-loppuiset
henkilöä tarkoittavat en-sukuiset are-,er-, ja ande-loppuiset
laitetta tarkoittavat are-loppuiset
Ruotsin kielioppi
Substantiivin epämääräinen muoto
1. Kun asia,esine tai henkilö mainitaan ensimmäistä kertaa
2.omistussanan jälkeen
3.peruslukujen ja useiden pronominien kuten någon,ingen,många, flera, varje ja samma sekä sanojen nästa ja följande jälkeen
4.kun substantiivi on yksilönä ryhmänsä tai lajinsa edustaja.
5.vertauksissa som-sanan yhteydessä

Substantiivin epämääräinen muoto ILMAN artikkelia
1.tavallisesti kun kyseessä on aine-tai abstraktisana
2.kansallisuutta, ammattia, uskontoa tai aatetta ilmaisevat sanat vara-ja bli-verbin jälkeen
HUOM! jos liittyy määre --> artikkeli
3.sukulaisista puhuttaessa, puhutteluissa sekä luetteloissa
4.monissa sanonnoissa (verbi + substantiivi) kun kyseessä on esim.omistaminen, sairastaminen, syöminen tai harrastaminen
5.essiiviä (-na,-nä) ilmaisevissa som-rakenteissa (som barn)
Substantiivin määräinen muoto
1.asia on tilanteesta tai aikaisemmasta asiayhteydestä tuttu tai yleisesti tunnettu
2.tiettyjen pronominien kuten den/det/de här ja den/det/de där, båda,hela ja själva jälkeen.
3.usein kun puhutaan ruumiinosista tai vaatteista
4.kun substantiivi on koko ryhmän tai lajin edustaja (kasvit & eläimet)
ILMAN artikkelia:
suuntaa ja kansallisuutta ilmaisevat sanonnat
vakiintuneet paikan nimet,organisaatiot ja laitokset
järjestysluku + substantiivi tai superlatiivi + substantiivi
verbi+ painollinen substantiivi
Persoonapronominit
Käytä sin,sitt, sina , jos suomen kieleen käy sana oma
grammatik
substantiivien deklinaatiot
substantiivien epämäärinen ja määräinen muoto
adjektiivien ja substantiivien yhteistaivutus
genetiivi
substantiiviattribuutti
erisnimien suku
adjektiivien taivutus + adjektiivi attribuuttina ja predikatiivina
adjektiivien vertailu + adjektiivien muodotuksesta
adverbit
pronominit ( persoona, omistajaa ilmaisevat, refleksiivi, demonstratiivi, indefiniitti, interrogatiivi, resiprookki, relatiivi, relatiiviadverbit)
lukusanat ( perusluvut, järjestysluvut, murtoluvut, mittayksiköt ja raha, määrää ilmoittavat, aika)
verbien konjugaatiot + aikamuodot
infinitiivi
konditionaalin vastineet
imperatiivi
s-passiisi
partisiipit
sanajärjestys (päälause + sivulause.
prepositiot
Persoonapronominit
-substantiivi on persoonapronominin jälkeen pääteettömässä muodossa ilman artikkelia ja adjektiivi määräisessä muodossa.
-vi människor, ni abiturienter
-persoonapronominien objektimuotoja käytetään objekteina, prepositioiden kanssa ja epäsuorana objektina (kenelle,mille?)
-objekti: Alla beundrar dig
-prepositio: Vi vill gärna resa med er
-epäs.obj: Kan du låna mig en tia?
Omistajaa ilmaisevat pronominit
-kaikkien omistajaa ilmoittavien pronominien jälkeen adjektiivi on a-monikossa ja substantiivi epämääräisessä muodossa.
-Till all lycka kan hon låna min gamla snöbräda
-ruuminosien ja vastaavien ilmausten kanssa ei käytetä omistusmuotoja: Gå och tvätta händerna!
-sin,sitt,sina --> viittaa lauseen subjektiin (ei voi siis olla itse subjektin osana)
-hans,hennes,deras --> viittaavat muuhun omistajaan kuin lauseen subjektiin.
Refleksiivipronominit
-viittaa aina lauseen subjektiin.
Jag lägger mig
-vain sig on varsinainen refleksiivipronomini, muissa persoonissa käytetään pers.pron.objektimuotoja.
-refleksiiviverbin kohde on saman lauseen subjekti. pronominit honom,henne,dem viittaavat aina johonkin muuhun henkilöön kuin subjektiin.
-refleksiivipronominilla voi olla merkitys 'itselleen' myös muiden verbien yhteydessä
Demonstratiivipronominit
den/det/de här ja den/det/de där --> esiintyvät joko yhdessä substantiivin kanssa tai itsenäisenä. Näide jälkeen adjektiivi on a-muodossa ja substantiivi määräisessä.
denna,detta,dessa --> on den här-pronominin asiatyylin muoto. Adjektiivi on a-muodossa ja substantiivi epämääräisessä
Samma-pronomini esiintyy vain substantiivin edessä.Adjektiivi on a-muodossa ja substantiivi epämääräisenä.
Samma pronominin itsenäinen vastine on densamma,detsamma,desamma --> ei voi koskaan esiintyä substantiivin edessä!!
sådan,sådant,sådana (sellainen) & likadan,likadant, likadana (samanlainen) --> adjektiivi + substantiivi epämäärinen.
laskettavien substantiivien eteen epämääräinen artikkeli ( ei aine- ja abstraktisanat)
sådan-ja likadan voi esiintyä myöös itsenäisinä
Man
-epämääräinen pronomini, jota käytetään subjektina suomen passiivin vastineissa.
-ruotsissa pakko olla joku subjekti!
-sin,sitt,sina -omistuspronominilla viitataan saman lauseen subjektina olevaan man-sanaan: ibland kan man bli besviken på sitt resmål
-sig-pronominilla viitataan saman lauseen subjektina olevaan man-sanaan.
-man-pronominin objektimuoto on en silloin kun lauseen subjekti on joku muu kuin man.
-ens on genetiivimuoto
-jos on refleksiiviverbi manin kanssa --> tulee sig
Det-pronomini subjektina
useissa persoonattomissa rakenteissa käytetään subjektina det-pronominia:
viittaa edelliseen lauseeseen
ilmaisee,millaista jossain on
sää, luonnonilmiöt
aistihavainnon ilmaiseminen
s-passiivirakenne (jos lauseessa ei muuten olisi subjektia)
muodollinen subjekti, kun esitellään uusi asia, tavallinen finnas-verbin kanssa
Någon, ingen,annan
någon,något,några (joku,jokin,eräs) taipuu pääsanansa mukaan, sen jälkeen adjektiivi ja substantiivi on ep.määr muodossa.
itsenäinen en-muoto tarkoittaa ihmistä, ett-suvun muoto asiaa
ingen,inget, inga (ei kukaan,ei mikään, eivtä ketkään,mitkään). någon- pronominin kielteinen vastine
Laskettavien substantiivien eteen lisätään yksikkömuotojen annan ja annat (joku toinen) kanssa ep.määr artikkeli en tai ett
annan-pronominin monikkomuoto on andra
ingen-pronomin muoto täytyy jakaa:
sivulauseessa, kun se ei ole subjektina
kun predikaatti koostuu useammasta verbistä
kun predikaattiin liittyy prepositio
Mycket,mera - litet, mindre
-många, flera , de flesta -få, färre
mycket-mer/mera (paljon - enemmän) ja lite(t) - mindre (vähän, vähemmän) käytetään yleensä yksiköllisistä aine-ja abstraktisanoista
många-flera-de flesta (useat-useammat-useimmat) ja få-färre (harva,harvemmat) käytetään viitattaessa asioihin,joita voidaan laskea. --> näiden jälkeen adjektiivista ja substantiivista epämääräinen muoto
kun kyseessä on tietty ryhmä kokonaisuudessaan --> substantiivi määräiseen muotoon
Varje, var, varannan, varenda
varje (joka,jokainen) esiintyy vain substantiivin seurassa --> itsenäinen vastine on var och en. Genetiivi muoto on vars och ens.
varennan,vartannat (joka, toinen) ja varenda,vartenda (joka ikinen) noudattavat pääsanansa sukua.
var, vart -pronominia käytetään yhdessä lukusanan ja substantiivin kanssa.
var sin, var sitt --> 'kukin omansa'
All
all, allt, alla taipuu pääsanansa mukaan.
on tavallinen myös itsenäisenä, jolloin synonyymi on allting.
alla (mon.) käytetään sekä adjektiivisesti että itsenäisenä
itsenäisenä alla tarkoittaa henkilöitä ja allt/allting kaikkia asioita
kun tarkoitetaan jotakin tarkasti rajattua ryhmää tai määrää kokonaisuudessaan substantiivi on alla-pronominin jälkeen määräisessä muodossa.
lauseessa se sijoitetaan samaan paikkaan kuin inte
själv, hela, båda
själv,självt,själva taiuu pääsanansa mukaan.
ihmistä tarkoittavien ett-sukuisten substantiivien kanssa voidaan käyttää myös själv.
substantiivin edellä käytetään tpm muotoa själva --> substantiivi määräisessä muodossa.
båda-pronominin yhteydessä substantiivi ja adjektiivi on määräisessä muodossa.
hela on taipumaton ja sen jälkeen substantiivi on määräisessä muodossa.
omistuspronominin paikka on hela-pronominin jäljessä --> substantiivi epämääräisenä.
Enda, endera, någondera, ingendera, vardera, bådadera
endera kyrkan = en av kyrkona
någondera kyrkan = någon av kyrkorna
ingetdera bröllopet= inget av bröllopen
vardera kyrkan= var och en av kyrkona
bådadera kyrkan= båda kyrkona
vilkendera kyrkan= vilken av kyrkona
Interrogatiivipronominit
vad för en (mikä) --> kysytään uudesta, entuudestaan oudosta asiasta tai tilanteesta. Ei kovin tarkkaa vastausta
vilken (adj&subs. epämäär. --> tiedustellaajotakin tiettyyn,entuudestaan tuttuun ryhmään kuuluvaa asiaa. Vastaus on substantiivi
Hurdan -->tiedustellaan asian laatua, vastaus adjektiivi. (adj&subs. epämäär.)
vilkendera (kumpi) --> substantiivi on määräisessä muodossa
Resiprookkipronominit
Varanda
ilmaisee vastavuoroisuutta ( toinen toistaan)
Relatiivipronominit
som = joka,jotka
vars= jonka,joidenkin
vilkas= joiden
vilket/ något som = mikä (viittaa edellä olevaan lauseeseen)
allt som = kaikki, mikä
allt vad = kaikki, mitä
vad som/ det som = mikä,mitkä
Adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus
yks.epämäär.muoto: en stark motor
yks.määr.muoto: den starka motorn
mon.epämäär.muoto: starka motorer
mon.määr.muoto: de starka motorerna
S-genetiivin muodostaminen
-käytetään kun selkeästi omistetaan jotakin
-ilmaistaan omistajaa tai tekijää:
-Martins bil är vinröd
-Genetiivin jälkeen adjektiivi on määräisessä ja substantiivi epämääräisessä muodossa:
-pappas nya bil
-jos pääsanan viimeinen kirjan on s,z tai x --> genetiivi päätteetön
-pohjoismaalaiset vokaaliloppuiset paikannimet vakiintuneissa sanaliitoissa ovat ilman päätettä:
- Malmö stad
-Åbo dommkyrka
-sukunimeen liitetty s-genetiivi viittaa koko perheeseen
S-genetiivin korvaaminen
1.Adjektiiviattribuutilla
-norska fisket
2.yhdyssanalla
3.substantiiviattribuutilla
-staden Bergen
4.prepositioilmauksella
sukulaisuus tai ystävyyssuhde --> till
osa kokonaisuudesta --> av
lukumäärä ja koko --> på
hinta--> för
toiminnan kohde --> av
aika --> i,på,under,för
paikka --> i,till,på
johtajuus ja vastuu --> för
ominaisuus --> hos
jos liittyy pääsana,jonka merkitys on epämääräinen --> pakko käyttää prepositioilmausta
Substantiiviattribuutti
-substantiivia määrittävä sana, jolla annetaan lisätietoa mm. erisnimistä.
määräinen muoto:
kansallisuutta ja ammattia ilmaisevat sanat
a-loppuiset naisten arvonimet
monikolliset substantivit
paikannimet,valtiomuoto
pohjoismaiset paikannimet joko substantiivi- attribuutilla tai genetiivillä
monet substantiiviattribuutit ( Familjen Åberg, varuhuset Stockmann, Tidningen Västa Nyland) epämääräinen muoto ilman artikkelia:
arvonimet
puhujan omat sukulaiset
hotellit,ravintolat,kahvilat, elokuvateatterit
eräät yleisnimet paikannimissä ( Aura å, Åbo slott)
Erisnimen suku
EN
henkilöt, kotieläimet, laivat, autot ja moottoripyörät
ETT
asutut paikat
EN/ETT
luonnonpaikat noudattavat vastaavan yleisnimen sukua
ett träsk, en sjö, ett hav, en ocean, en bäck, en å, en älv, en flod, en fors, ett vattenfall, en gejser, en ö, en halvö , en holme, en näs, en udde, en ås, ett sund, en fjord, en backe, ett fjäll, ett berg, en vulkan, en myr
Adjektiivien taivutus
en-suku ett-suku monikko
(perusmuoto) ( t-muoto) (a-muoto)
ren rent rena
stor stort stora
Huom! Liten on 4 muotoa:
liten, litet, lilla (yks.määr) , små (mon.)
- Taipumattomia mm:
gratis, fel, kul,lagom,öde, bra,norra, äkta
-myös kaikki ande-ja ende loppuiset adjektiivit (partisiipin preesensmuodot) ovat taipumattomia
-attribuutti on adjektiivi, joka on substantiivin edessä ja taipuu pääsanansa suvun ja luvun mukaan:
Hotell Boulevard är ett lugnt hotell
-Predikatiivi on adjektiivi joka esiintyy esim.verbien vara ja bli yhteydessä. Taipuu subjektin suvun ja luvun mukaan
Alla rum är ljusa.
Adjektiivin a-muodon käyttö + adjektiivien muodostus
a-muotoa käytetään:
1.adjektiivin viitatessa monikossa olevaan substantiiviin tai pronominiin.
2.Kun adjektiivin edessä on määräinen artikkeli den,det tai de
Muodostus:
-helppo tunnistaa esim.seuraavista tavallisista päätteistä:
äta + bar --> ätbar
värde + lös --> värdelös
snö + rik --> snörik
fel+fri --> felfri (uusien adjektiivien muodostus)
o+vänlig --> ovänlig
Huom! rolig --> hauska , orolig --> levoton
Adjektiivien vertailu
-neljä eri tapaa muodostaa komparatiivi ja superlatiivi:
1. -ARE,-AST --> glad, gladare, gladast
2.-RE,-ST --> tung, tyngre, tyngst
3.-RE,-ST --> gammal, äldre, äldst
4.MERA,MEST --> spännande, mera spännande, mest spännande
1:superlatiivin pitkän muodon pääte on -e, päätteistä -el,-en ja -er --> e häviää , m-kirjain kahdentuu komparatiivissa ja superlatiivissa
2: vartalon vokaali saattaa muuttua
3: adjektiivin vtalo muuttuu taivutusmuodoissa kokonaan
Komparatiivi & superlatiivi
Komparatiivi:
taipumaton
kuin sana on än (positiivissa som)
Superlatiivi:
on predikatiivina joko lyhyessä tai pitkässä muodossa
predikatiivina käytetään pitkää muotoa, jos sitä seuraa relatiivilause
superlatiivi attribuuttina on aina pitkässä muodossa
lika fin som (yhtä hieno kuin)
finare än (hienompi kuin)
ännu finare /allt finare ( yhä hienompi)
allra finast (kaikkein hienoin )

Adverbit
-ilmaisevat mm. aikaa (alltid, ofta, genast) ,paikkaa (här,ute, hit) , tapaa (fort, dåligt, bra), määrää (mycket, ganska, lite(t)) tai syytä (därför, alltså, sålunda)
-adverbi määrittää: adjektiiviä, verbiä, adverbiä, koko lausetta.
-yksinkertaisimmin tavan adverbi muodostetaan adjektiivista lisäämällä siihen pääte -t. (-sti)
trevlig --> trevligt
-vertaillaan samalla tavalla kuin adjektiivit
Aikaa ilmaisevia adverbejä:
alltid ,aldrig,ofta,ibland
sällan,snart,den här våren,då och då
då,förr,först,före,förut
genast,ibland,länge,nu
någonsin,när,ofta, plötsligt
samtidigt, (så) småningom,strax
sällan,tidigare,tills vidare, än så länge
Paikkaa (missä):
här, där,hemma, inne, ute
uppe,nere,framme,borta
någonstans,ingenstans, utomlands
Paikkaa (mihin):
hit, dit, hem, in, ut, upp, ner, fram, bort
Paikkaa (mistä):
härifrån,därifrån,hemifrån
inifrån, utifrån, uppifrån
nerifrån
Muita tärkeitä adverbejä:
antagligen
egentligen
förresten
nämligen
troligen
visserligen
i alla fall
i allmänhet
i synnerhet
allra
allt
ganska
kanske
åtminstone
vanligen
så gott som
till och med
alltför
alltså
dessutom
därför
för
förstås
förutom
knappast
naturligtvis
också
tyvärr
väl
ändå
Päälauseen suora sanajärjestys
-liikkuva määre tai kieltosana on heti ensimmäisen predikaattiverbin jälkeen.
-muistisääntö on SPLOTPA:
subjekti
predikaatti 1
kieltosana/liikkuva määre
predikaatti 2
Päälauseen käänteinen sanajärjestys
-sanajärjestys on käänteinen silloin kun se alkaa jollakin muulla kuin subjektilla
-sen aloittaa aina jokin määre ja predikaatti seuraa toisena:
Määre
Pred 1.
subj.
kieltosana
pred.2
objekti
tapa
paikka
aika

Käänteisen päälauseen aloittavia määreitä:
aika
paikka
tapa
syy
objekti tai predikatiivi
sivulause
lauseenvastike
suora esitys
kysymyssana ( tai verbialkuinen kysymyslause)
Rinnastuskonjuktioita
-yhdistävät päälauseita
-niiden jälkeen sanajärjestys voi olla tilanteesta riippuen suora tai käänteinen.
-rinnastuskonjuktioita:
-eller
-för,ty
-men
-och
-utan
-Rinnasteidia kaksiosaisia konjuktioita:
-antingen-eller
-både-och, såväl-som
-dels-dels
-inte bara-utan också
-vare sig-eller
-varken-eller
-än-än
Sivulauseen sanajärjestys
-on aina suora
-KONSUKIEPRE
-sivulausetyyppejä on kolme:
1.alistuskonjuktiolauseet
2.relatiivilauseet
3.epäsuorat kysymyslauseet
Alistuskonjuktiolauseet
Alistuskonjuktioita:
att
bara
då,när
därför att
eftersom
fast(än), även om
för att, så att
innan
(inte) förran
ju-desto/dess
medan
om,ifall
sedan / efter det att
som om
som
såvitt
tills
trots att
- ju-lauseen sanajärjestys on suora, desto-lauseen käänteinen:
Ju mer man läser , desto bättre kan man!
Relatiivilauseet
-alkavat joko relatiivipronominilla tai relatiivisella adverbillä.
-sanajärjestys noudattaa KONSUKIEPRE-sääntöä
-relatiivipronominit:
som (joka) , prepositio siirtyy lauseen loppuun
vars (jonka), monikossa voi käyttää muotoa vars tai vilkas
vilket, något som (mikä), viitataan koko edellä olevaan lauseeseen
allt som (kaikki mikä/mitä), lauseessa ei tämän jlkeen enää muuta subjektia
allt vad (kaikki mitä), on allt som- objektimuoto ja vaatii muun subjektin
vad som/ det som (se mikä)
relatiiviset adverbit: där(jossa), dit (jonne), då (jolloin)
Epäsuorat kysymyslauseet
-alkavat joko kysymyssanalla tai om-konjuktiolla.
-ovat sivulauseita --> suora sanajärjestys (konsukiepre)
-kun kysymyslause alkaa kysymyssanalla ja lauseessa on erillinen subjekti , laueen sanajärjestys muuttuu suoraksi:
när kom du hem?--> Jag vill veta när du kom hem
-Kun kysymyssana on subjektina tai subjektin osana, on lisättävä som-sana
vad hände? --> Jag undrar vad som hände?
-jos suorassa kysymyksessä ei ole kysymyssanaa, epäsuora kysymys aloitetaan om-sanalla (-ko,-kö)
Ska vi någnsin sluta gräla? --> Jag undrar om vi någonsin ska sluta gräla
-Huom! Suomessa epäsuoraan kysymykseen liittyy usein ihmettely: onkohan, mahtaakohan --> ruotsiksi undra-rakenne
Lukusanat: perusluvut & järjestysluvut
eivät taivu, poikkeus lukusana yksi.
substantiivit ovat lukusanojen jälkeen epämääräisessä muodossa.
kun puhutaan tietystä tai rajatusta ryhmästä, käytetään kuitenkin määräistä muotoa
järjestysluku on taipumatn, adjektiivin kaltainen.
sen edessä on usein määräinen artikkeli, jolloin substantiivi on määräisessä muodossa
artikkelit katoavat omistusmuodoissa ja sanonnoissa
päiväyksissä järjestysluvun jälkeen ei tule pistettä.
järjestyslukuja käytetään myös ilmaisemaan toistuvaa tapahtumaa
Murtoluvut + mittayksiköt ja raha
en fjärdedel (1/4)
två tredjedelar (2/3)
en och tre fjärdedelar ( 1 3/4)
en hälft
en halva
100 gram
ett klo
ett ton
1 deciliter (dl)
en kilometer
en krona= 100 öre
en euro= 100 cent
en mark
en krona
en dollar
en euro
Ajanilmauksia
Kello
- Klockan är tolv
-klockan är halv ett
-klockan är tjugo i ett (12.40)
-Klockan är kvart över ett (13.15)
Päiväykset
-Vilket datum är det i dag?/ Vad är det för datum i dag?
-I dag är det den...
-När är du född?
-ett halvår
-ett kvartal (vuosineljännes)
-ett årtionde (vuosikymmen)
ett decennium (vuosikymmen)
-ett sekel (vuosisata)
-ett årtusende ( vuosituhat)
Verbien konjugaatiot
I konjugaatio
-jokaisessa päätteessä on a-kirjain
titta,tittar, tittade,tittat
II konjugaatio
-imperfektin pääte voi olla -de tai -te
a) kun verbin vartalo päättyy soinnilliseen konsonanttiin , pääte on -de: ställa, ställer,ställde, stält
b) kun verbin vartalo päättyy k,p,t,s,x --> pääte -te! : söka, söker,sökte,sökt
III konjugaatio
-vain yksi tavuisia ja niistä johdettuja verbejä : bo,bor,bodde,bott
IV Konjugaatio
-vahvat ja epäsäännölliset verbit
Aikamuodot
PREESENS
- verbin vartalo + preesensin pääte
(tävla --> tävlar)
-ilmaisee tällä hetkellä tapahtuvaa tekemistä.

IMPERFEKTI
-kertoo sen, mitä tapahtui tai tehtiin.
-verbin vartalo + imperfektin pääte
( tävla --> tävlade)
Aikamuodot
PERFEKTI
-kertoo mitä on tapahtunut
-tekeminen on alkanut menneisyydessä mutta se saattaa jatkua nukyisyyteen.
-har + supiini
(tävla --> har tävlat)

PLUSKVAMPERFEKTI
-ilmaisee menneisyydessä päättynyttä toimintaa.
-hade + supiini
(tävla --> hade tävlat)
Tulevan ajan ilmaisemine
-Futuuri ilmaisee tulevaa tapahtumista tai tekemistä

1. Preesens ja tulevan ajan ilmaus.
-erittäin yleinen tapa
-tulevan ajan ilmauksen (esim. i morgon, snart, på måndag) kanssa käytetään useimmiten pelkkää preesens-muotoa

2.Komma att + infinitiivi
-usein varma ja väistämätön tuleva tapahtuma.
-tekijä ei itse pysty vaikuttamaan tähän ennustuksen luonteiseen tapahtumaan.
tulevan ajan ilmaiseminen
3. Tänka + infinitiivi
-tekijän vahva aikomus, joka ei kuitenkaan välttämättä toteudu
-yleinen puhekielessä

4. Ska + infinitiivi
-tavallisesti halu, tahto, päätös tai valmis suunnitelma
-tekijä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun

Menneen ajan futuuri:
-skulle + infinitiivi
-'piti, oli määrä' , usein vahva aikomus tekemisestä, joka ei kuitenkaan toteutunut
Infinitiivi ilman att- sanaa
Apuverbien tai niiden kaltaisten verbien jlkeen ei käytetä att-sanaa!
Tavallisimmat apuverbit:
böra

kunna

måste
skola
vilja
Att ei tule kun liittyy toinen verbi (apuverbin tavoin käyttäytyviä verbejä)
behöva, bruka, hinna, låta
råka, slippa,tyckas, tänka
orka, våga
nykyaika: pääverbistä apuverbin yhteydessä aina perusmuoto eli I infinitiivi (Han lär vara vegan)
mennyt aika: menneessä aikamuodossa pääverbistä ha + supiini = II infinitiivi ( Han borde ha motionerat mera)
Att- partikkelia ei siis käytetä:
Pyytää jotakuta tekemään jotakin: be någon göra något
aistihavaintoa ilmaisevat verbit: se/höra/känna/ana
mielipidettä ilmaisevat verbit tekijän väittäessä jotain itsestään: säga sig, påstå sig, tycka sig ,tro sig , anse sig
Infinitiivi ja att-sana
seuraavissa tapauksissa perusmuodon eteen ON lisättävä att-partikkeli:
adjektiivi + infinitiivi
pronomini + infinitiivi
prepositio + infinitiivi
substantiivi + infinitiivi
verbi + infinitiivi
infinitiivi subjektina ( att resa är en viktig del av hans liv)
Lisäksi
- saada joku toinen tekemään jotakin: få någon att göra något
-voida olla tekemättä jotakin: låta bli att göra något
Konditionaalin vastineet
-konditionaalin vastineilla ilmaistaan toivottia tai epätodennäköistä tapahtumaa.
-suomen kielen -isi-muotoa vastaavat ruotsissa skulle-rakenteet sekä sivulauseessa imperfekti- ja pluskvamperfektimuodot.

Nykyaika:
-om-lauseessa imperfekti
-päälauseessa skulle+infinitiivi
Om jag inte läste tillräckligt, skulle jag inte få goda betyg

Mennyt aika:
-om lauseessa pluskvamperfekti
-päälauseessa skulle + ha + supiini (perfekti)
Om jag inte hade läst tillräckligt, skulle jag inte ha fått goda betyg.
För att - ja så att -rakenteet
Nykyaika
-jos päälauseen aikamuoto on preesens, perfekti tai futuuri, för att- tai så att-konjuktiolla alkavassa sivulauseessa suomen -isi-muotoa vastaa ska+ infinitiivi
Han läser/har läst flitigt för att han ska klara sig i studentskrivningarna

Mennyt aika
-jos aikamuoto on imperfekti tai pluskvamperfekti för att- så att- konjuktiolla alkavassa sivulauseessa -isi- muotoa vastaa skulle+ infinitiivi tai skulle + ha + supiini
Han tog/hade tagit med sig sin lyckopenna, så att han skulle känna sig/skulle ha känt sig självsäker under provet

Imperatiivi eli käskymuoto
Muodostus:
-imperatiiviin jää infinitiivin -a, jos preesensin pääte on -ar. Muutoin imperatiivi on sama kuin verbin vartalo
I stanna --> stanna
II röka --> rök
III tro --> tro
IV äta, dricka --> Ät, drick
Käyttö:
-käsketään yksikön ja monikon 2.persoonaa
-Huomaa refleksiiviverbejä käyttäessäsi, ketä käsket ( Sätt dig!)
-Käskettävien lukumäärä näkyy adjektiivissa ( Var snäll!, Var snällla!)
-deponanttiverbeillä (s-päätteiset) imperatiivi = preesens
-käskymuoto ei ole ainoa tapa --> ruotsalaiset pehementävät/ kiertävät käskyjä
-myös s-passiivia käytetään imperatiivin asemesta esim. käyttöohjeissa
S-passiivin muodostaminen
- Aktiivilauseen objektista tai epäsuorasta objektista tehdään passiivilauseen subjekti:
A: Man valde henne till president
P: Hon valdes till president.
-Huomaa pronominin muuttuminen! ( henne --> hon)
-s-passiivin tunnus on s, se lisätään eri aikamuodoissa AINA pääverbin PERÄÄN
-tunnuksen lisääminen preesensmuotoihin:
I: infinitiivi + s: älska --> älskas
II,III ja IV: verbin vartalo + s: kora--> körs, köpa --> köps, sy--> sys, skriva --> skrivs
s-päätteinen verbin vartalo: verbin vartalo + es : läser --> läses
S-passiivi
Tekijän ilmaiseminen eli agentti:
s-passiivissa huomio kohdistuu tekemiseen.
toiminnan tekijä voidaan haluttaessa ilmaista agentilla eli av-rakenteella. Huomaa pronominin muutos!
Han öppnade dörre för presidenten --> Dörren öppnades för presidenten av honom.
passiivilause voi alkaa muodollisella subjektilla det
aktiivilauseesta puuttuu objekti (det dansdes hela natten)
jos passiivilause ei ala varsinaisella subjektilla, lauseen aloittaa muodollinen subjekti det (det dricks mycket kaffe i Finland)
paikanmääre voi joskus korvata muodollisen subjektin det ( Här talas svenska)
Deponentti- ja resiprookkiverbit
-Ruotsin kielessä on myös verbejä , jotka päättyvät aina s-kirjaimeen. Niillä on kuitenkin aktiivinen merkitys.
-tälläisia deponenttiverbejä ei voi käyttää s-passiivissa. Passiivi on korvattava man- tai det-rakenteella:
-Det känns så bra!
-Man svettas ofta inför ett prov
-Tavallinen verbi saa s-päätteisenä uuden merkityksen --> niistä tulee resiprookkisia eli ne merkitsevät vastavuoroisuutta, jonkin tekemistä toisilleen.
-Näitä resiprookkiverbejä ei voi käyttää s-passiivissa (se, träffa, kyssa, mejla, se, slå)
Partisiipin preesens
on -ande tai -ende päätteinen taipumaton verbimuoto.
Pääte on -ande jos infinitiivi päättyy vokaalin a, jos muuhun vokaaliin --> pääte on -ende
gråta --> gråtande
le --> leende
Verbiin kiinteästi liittyvä partikkeli tai adverbi siirretään partisiippimuodon alkuun:
må III väl --> välmående
jos verbin infinitiivillä on pidempi rinnakkaismuot siitä muodostetaan partisiippi. Esim: bli (bliva) --> blivande
Partisiipin preesens adjektiivina:
käännetään suomeksi usein päätteillä -va,-vä
voi ilmaista myös tapaa, on tavallinen komma- ja gå-verbin kanssa:
Det lilla barnet kom hoppande barfota
partisiipin muotojen vertailussa käytetään mera- ja mest-sanoja
Partisiipin preesens substantiivina:
henkilöä tarkoittavat substantiiveiksi muuttuneet partisiipit ovat en-sukuisia ja taipuvat 5.deklinaation mukaan.
asiaa tarkoittavat ovat ett-sukuisia ja taipuvat 4.deklinaation mukaan.
tekemistä tarkoittavat käännetään suomeksi usein -minen,-mus tai -mys-päätteillä:
boende, boendet --> asuminen
Partisiipin perfekti
on verbimuoto ,jota käytetään adjektiivin tavoin eli se taipuu suvussa ja luvussa
Heikkojen verbien ( I-III) partisiipin perfekti saadaan imperfekti-muodosta:
pudotetaan e --> en-suvun muoto
deponenttiverbien s-kirjain ja refleksiiviverbien sig katoavat
I: älskade--> älskad, älskat,älskade
II: glömde --> glömd, glömt,glämda
III: sydde --> sydd, sytt,sydda
Vahvojen verbien (IV) muodostus aloitetaan supiinista.
supiini on aina it-päätteinen --> tämä poistetaan ja korvataan tunnuksilla -en,-et ja -na (skrivit --> skriven, skrivet, skrivna)
Epäsäännölliset vebit (IV) eivät pääty supiinissa it-päätteeseen.
jos niiden imperfektin pääte on -de tai -te muodostus aloitetaan samalla tavalla kuin heikkojen --> poistetaan -e
Muut tämän ryhmän muodot pitää opetella.
ge --> given, givet, givna
gå --> gången, gånget, gångna
lägga --> lagd, lagt, lagda
missförstå--> -stådd,-stått, - stådda
se --> sedd, sett, sedda
säga --> sagd, sagt, sagda
Huom! Seuraavilla heikoilla verbeillä on epäsään. partisiipin perfektin muodot:
betala --> betald, betalt, betalda
koka --> kokt, kokt, kokta
verbiin liittyvä partikkeli siirtyy verbiin kiinteäksi etuliitteeksi:
glömma bort --> bortglömd, bortglömt, bortglömda
Partisiipin perfektin käyttö
käytetään adjektiiviattribuuttina jolloin se taipuu pääsanansa mukaan
ett älskat barn
det älskade barnet
älskade barn
de älskade barnen
familjens/deras älskade barn
monet partisiipin perfektit ovat vakiintuneita adjektiiveja:
besviken, förvånad, intresserad
komparatiivin ja superlatiivin muodostamiseen käytetään yleensä mer(a) - ja mest- sanoja
käytetään predikatiivina usein vara- ja bli-verbien kanssa, jolloin saadaan passiivin kaltaisia rakenteita.(tällöinkin taipuu subjektin suvun ja luvun mukaan)
Bli- ja vara -rakenne
-ilmaistaan suomen passiivimuotoja
-näiden rakenteiden aikamuoto ilmaistaan bli- ja vara-verbeillä ja itse toiminta pääverbin partisiipin perfektillä.

Bli-rakenne korostaa usein olotilan muutosta
bli+partisiipin perfekti: skolan blir renoverad
skolan blev renoverad

Vara-rakenne korostaa toiminnan lopputulosta tai pysyvää olotilaa
vara+ partisiipin perfekti: gymnastiksalen är nymålad
Tekijä ilmaistaan av-rakenteella:
Arkitekten blev belönad av kommunen

BLI --> muutos, VARA --> tulos
Prepositiot
av : -sta,stä;-lta, -ltä
osa kokonaisuudesta
keneltä lainattu, ostettu, saatu
syy tai seuraus
materiaali
tekijä
bakom: takana, taakse
bland: joukossa, keskuudessa, parissa
efter: perässä, jälkeen
enligt: mukaan
framför: edessä, eteen
från: jostain, -sta,-stä;luota , -lta ,- ltä
från-till:jostakin - johonkin
för: -lle (varten, puolesta)
för-sedan: jokin aika sitten
för-skull: jonkun takia, vuoksi
förbi: ohi
före: ennen
genom: läpi, kautta, avulla, välityksellä
hos:luona
i
-ssa,-ssä (jossakin, jonkin ajan kuluessa)
missä?
milloin?
inom: sisällä, sisäpuolella, kuluessa
längs: pitkin
med: kanssa, mukana, mukaan
mellan: välissä, välillä, keskellä, kesken
mittemot: vastapäätä
mot: kohti, vastaan
nerför: alas
om: -sta, -stä: kuluttua
omkring: ympäri, ympärillä
ovanför: yläpuolella

-lla, -llä; -lle, päällä,päälle; -ssa, -ssä
paikka
aika
määrä, ikä
till
-lle; jonnekin;luokse; saakka
paikka
aika
trots: huolimatta
under: alla, alle; aikana
ur: -sta,-stä; jonkin sisältä
utan: ilman
uppför: ulkopuolella
vid: ääressä, varrella, paikkella
åt: -lle, jollekulle
över: yli, kautta, yläpuolelle
Verbi + prepositio
-av vai från: saada jotakin joltakulta, tulla jostakin/jonkulta

-om: tiedon saaminen, puhuminen
( Vi pratade om vädret)

-på: mm.aistihavaintoja ilmaisevien verbien yhteydessä
(Vad tittar du på?)

-åt: kenelle ( mm. ostamista, lainaamista jollekulle)
(Läraren skaffade biobiljetter åt oss)
Adjektiivi + prepositio
- i : ilmaisee ihastusta, rakkautta johonkin, jotakuta kohtaan
(Jag är galen i choklad)

-på : usein kielteisiä tunteita ilmaisevien adjektiivien yhteydessä
( Mamma var besviken på mig)

-över: yleensä ,kun kyseessä on vahva tunneilmaus
(Vi är så glada över att ni kunde komma!)
Muita prepositioilmauksia
till i morgon
till exempel
till all lycka
ett exempel på ngt
ett bevis på ngt
ett tecken på ngt
medveten om ngt
Full transcript