Loading presentation...

Present Remotely

Send the link below via email or IM

Copy

Present to your audience

Start remote presentation

  • Invited audience members will follow you as you navigate and present
  • People invited to a presentation do not need a Prezi account
  • This link expires 10 minutes after you close the presentation
  • A maximum of 30 users can follow your presentation
  • Learn more about this feature in our knowledge base article

Do you really want to delete this prezi?

Neither you, nor the coeditors you shared it with will be able to recover it again.

DeleteCancel

Ge1 - Eksogeeniset tapahtumat

Rapautuminen ja eroosio
by

Sampo Lötjönen

on 11 November 2013

Comments (0)

Please log in to add your comment.

Report abuse

Transcript of Ge1 - Eksogeeniset tapahtumat

Eksogeeniset tapahtumat
Eksogeeniset tapahtumat saavat energiansa auringosta ja mataloittavat maan pinnanmuotoja. Ne toimivat vastavoimina pinnanmuotoja muodostaville endogeenisille voimille.
Eksogeeniset tekijät voidaan jakaa rapautumiseen ja eroosioon.

Rapautuminen kuluttaa lähinnä kallioperää, kun eroosio taas puolestaan kohdistuu lähinnä maaperään.


Mekaaninen eli fysikaalinen rapautuminen
Pakkasrapautuminen
Kiven koloon satava vesi jäätyy jolloin sen tilavuus kasvaa. Syntyvä jää kiilaa kiven puolet erilleen. Pakkasrapautumista esiintyy kylmässä ilmastossa.
Voimakas lämpötilan vaihtelu aiheuttaa kiviainekseen vuorottaista lämpölaajenemista ja kylmäsupistumista. Lämpörapautumista esiintyy esim. aavikoilla.
Myös metsäpalojen kuumuus voi aiheuttaa lämpörapautumista.
Suolakiderapautuminen
Kivenkoloon sataneeseen veteen liuenneet suolot jäävät koloon itse veden haihtuessa. Suolakiderapautumista esiintyy kuumassa ilmastossa ja esim. valtamerten rannoilla.
Kasvillisuuden aiheuttama rapautuminen
Kemiallinen rapautuminen
Kemiallista rapautumista aiheuttavat lähinnä sadeveteen liuenneet hapot sekä kasvien erittämät aineet.


Kemiallinen rapautuminen ja kallioperä
Kemiallinen rapautuminen ja rakennusmateriaalit
Rapautuminen hajottaa kallioperää. Se voidaan jakaa mekaaniseen eli fysikaaliseen rapautumiseen ja kemialliseen rapautumiseen
Rapautuminen
Jokin fyysinen tekijä rikkoo kiveä tai kalliota. Fysikaalista rapautumista aiheuttavat tekijät ovat:

- Pakkasrapautuminen
- Lämpörapautuminen
- Suolakiderapautuminen
- Kasvillisuuden aiheuttama rapautuminen
Levi-tunturin huippu on pakkasrapautumisen pilkkomaa
rakkakivikkoa
Lämpörapautuminen
Hunajakennorapautumista merenrannalla
Kasvien juuret tunkeutuvat kivenkoloihin kiilaten kivenpuolikkaita erilleen. Paljaalla kalliolla kasvavat sammalet ja jäkälät toimivat samoin.
Puun juuret tunkeutuvat liuskeisen kiven rakoihin.
Sadeveden happamuuden syynä voi olla:

- Hiilihappo, joka syntyy ilmakehän CO2:n liukenemisesta sadeveteen

- Rikin tai typen päästöt teollisuudesta ja liikenteestä. Nämä muodostavat sadeveteen liuetessaan rikki- ja typpihappoa (happosateet)
Kemiallisen rapautumisen vaikutukset kohdistuvat kallioperään sekä rakennusmateriaaleihin.

Herkimmin rapautuvat kivilajit ja rakennusmateriaalit ovat kalkkiperäisiä, kuten esim. kalkkikivi ja marmori.
Kemiallinen rapautuminen synnyttää karstimaata. Pehmeä kalkkikivi liukenee muodostaen esimerkiksi luolia ja erilaisia painanteita.
Hapan vesi liuottaa kalkkikiveä (limestone) muodostaen luolia, vesiputouksia ja romahtaneita luolia
Hapan sadevesi liuottaa luolan katosta kalkkia muodostaen kalkkipuikon, tippukiven
Tippukiviluola
Monet rakennukset ja patsaat kärsivät kemiallisesta rapautumisesta. Hapan sadevesi ns. pyöristää kulmia.
Patsaan yksityiskohdat katoavat kemiallisen rapautumisen seurauksena
Rapautuminen synnyttää irtainta ainesta, maaperää, joka päällystää kallioperää, litosfääriä.
Eroosio
Eroosio on maaperän kulumista. Eroosio toimii ns. kolmen K-kirjaimen (KKK) periaatteen mukaisesti. Kaikki eroosiovoimat kuluttvat, kuljettavat ja kasaavat maa-ainesta.

Eroosiovoimia ovat:

- Sade (pisaraeroosio)
- Tuuli
- Aallokko
- Painovoima
- Joki
- Jäätikkö
Eroosio
Eroosio kuluttaa rapautumisen tuottamaa maaperää. Eroosio mataloittaa maapallolle syntyviä pinnanmuotoja.
Tuuli
Tuuli lähinnä kuljettaa ja kasaa ainesta.
Aallokko
Aallokko kuluttaa ja kasaa merenrannoilla, mihin tuuli pääsee puhaltamaan esteettä.
Painovoiman aiheuttamat massaliikunnot
Painovoima vetää maa-ainesta alas rinteiltä. Maan kosteus ja kasvipeitteetömyys helpottavat liikkeellelähtöä.
Joki
Joki kuluttaa alustaansa riippuen veden virtausnopeudesta. Joen toiminta voidaan jakaa:

- Latva-alueiden nopeaan virtaukseen (nuoruusvaihe)

- Tasaisen maan hidastuvaan virtaukseen (keski-ikä)

- Rannikon pysähtyvään veteen (vanhuus)


Pisaraeroosio
Sadekuuron jokainen pisara irrottaa maa-ainesta osuessaan maahan
Pisaraeroosio
Puolikuun muotoisia barkaanidyynejä
Coyote Buttes, Arizona.
Sienikivi
Hiekkamyrsky
Rantatörmä
Tombolo
Kivivyöryjen aikaansaamia vyörysorakeiloja, taluksia.
Maanvyöry
Vuotomaailmiö. Maanpinta valuu hitaasti rinnettä alas. esim. 1m/v.
Vuotomaailmiö
Nuoruusvaiheen joki
Vesi virtaa lujaa ja kuljettaa mukanaan isoja kiviä (pohjaeroosio). Jokiuoma ja sen ympärillä oleva laakso ovat V-kirjaimen muotoisia.
V-laakso
Joen kuljetusmuodot. Pohjaa pitkin pomppien, liettyneenä ja liuenneena.
Keski-ikäinen joki
Virtauksen hidastuessa pohjaeroosio siirtyy sivueroosioksi. Joki alkaa mutkittelemaan eli meanderoimaan. Uoman sisäkaarteeseen kertyy särkkä ja ulkokaarteeseen törmä. Joki voi puhkaista mutkan, meanderin makkarajärveksi eli juoluaksi.
Keski-ikäisen joen meanderointi
Meanderi, särkkä ja törmä
Irtikuroutuneesta vanhasta joenmutkasta syntynyt makkarajärvi, juolua.
Meanderoiva joki
Vanhuusvaiheen joki
Virtauksen hidastuessa kaikkein hienoinkin joen kuljettama aines laskeutuu uoman pohjalle. Joen ja meren yhtymäkohtaan kerrostuu suisto, delta.
Mekong-joen suisto
Mekong-joen suisto satelliittikuvana
Jäätikkö
Jäätikön toiminta voidaan jakaa manner- ja laaksojäätiköihin.

Viimeisin jääkausi jätti runsasti jälkiään Suomen maa- ja kallioperään. Seuraavat kuvat esittelevät niistä tyypillisimpiä.
Moraine (moreeni), esker (harju), drumlin (drumliini), terminal moraine (reunamuodostuma), kettle (suppa)
Salpausselät ovat reunamuodostumia
Harju on pitkä kolmiomainen muodostuma. Sen aines on hienojakoista hiekkaa.
Pisaranmuotoinen drumliini
Jäätikön kuljettama siirtolohkare
Muinaisranta. Jäätikön sulaessa merenpinta oli kymmeniä metrejä nykyistä korkeammalla. Allokko huuhtoi tämän muinaisen meren rantaan rantakivikon.
Jään tasoittamassa silokalliossa voi nähdä jään alla kulkeneiden kivien naarmuttamia uurteita.
Laaksojäätikkö on tasoittanut laakson U-kirjaimen muotoiseksi.
Norjan vuonot ovat U-laaksoja
Rapautuminen ja eroosio saavat energiansa auringosta. Ne tasoittavat maapallon pinnanmuotoja.
Full transcript